Loppukesää tai alkusyksyä ihan miten vaan ukkosäiden kera

Kuvat vähän aiheittain sekaisin. Wilma vimpula voi hyvin. Tuulessa ja aallokossa on mukava vilvoitella ja näyttää kieltä.

Tomi joutui malliksi Pitkässäkarissa lomareissullaan.

Heijastuksia vedenpinnalla, kuvattu eilen 29.7.
Iltataivas ja auringonlasku heijastuu vedenpinnalle.

Peräaaltoa, kuvattu veneestä saikanväylällä.
Aaltoilua Pitkänkarin rannalla.


Vedenpinnalla olevia vaahtolänttejä ja niiden varjoja.

Ristiaallokkoa muodostuu hiekkasärkän kärkeen.
Auringonvalon heijastuksia.




Veneitä.

Unskin taidonnäyte.
Kikalla on hauskaa.
Ihku tarkkana.
Auringonlasku pihapuiden takana.

Wilma johtaa formuloissa.
Ihku venekoirana, Unski uimasillaan ja Wilma lähestyy kuvaajaa.
Latasin kuvat viimme yönä ennen ukkoskuuroa. Ukkoset ovat toistuvasti vierailleet tänä kesänä. Peten kommentti ukkosesta, voimalinjoista ja merestä on varmasti faktaa, mut paikallisilla on omat mielipiteet ja kokemukset mistä rintama lähestyy ja millaiseksi se muodostuu. Eilinen ukkosrintama meni muutamalla rytinällä ohi, salamat olivat kyllä komeita ja valaisivat suljettujen silmäluomien läpi ennen nukahatamista.

Kesä on lopuillaan ja kaikkea on tapahtunut viimeisestä blogikirjoittelusta. Kaikki koiruudet on edelleen ruokakupin äärellä. Kikalla oli lähtö jo lähellä, mutta sai jatkoaikaa yleiskunnon kohentuessa. Varmaa on kuitenkin se, että Kikka viettää viimeistä kesää. Unskilla on edelleen pallit, mutta poistolistalla ovat säiden viiletessä. Wilma on "raivostuttavan energinen", Ihkudaasta ja Unskista puhumattakaan. Ei niiden aktiviteettia helle vie.... edelleenkään. Kun raahustan väsyneenä kotiin, täällä odottaa neljä pimpelipompelia täynnä räjähtämäisillään olevaa energiaa... mistä sitä riittääkin. Jos ei itse jaksa lähteä lenkille, koirat formuloi pihalla ja keksivät tikusta asiaa saadakseen sinkoilla vauhdilla sinne ja tänne. Helle ei myöskään ole vienyt ruokahalua, kaikki hotkitaan mitä on tarjotaan.

Metsälenkkejä ollaan harrastettu vähemmän itikoiden vuoksi. Niitä riittää, riittää ja riittää harmiksi asti. Eilen jopa naapurin koiranomistaja - joka ovat sitkeästi tehnyt koirien kanssa lähimetsälenkkejä - sanoi ettei metsään voi nyt mennä itikkapaljouden vuoksi.

Koiria kiusaavia itikoita olen lannistanut pyyhkäisemällä koirien mahan alle, päähän ja muuallekkin runkoon ruokaöljyä. Se on myrkytön ja takuuvarma itikkakarkoite.

Eilen käytiin lenkillä Kotakankaalla ja reilun tunnin kuluttua oli paettava itikoita. Koirat olisivat kyllä jaksaneet vielä himputella. Reilun tunnin lenkki ei vaikuttanut niihin ollenkaan. Kotona jatkui formulointi ja säntäily.
Altaalla käy sen verran tuuli, että siellä on pääsääntöisesti voinut lenkkeillä. Viimmeksi käytiin altaalla uittamassa koiria toissa iltana Piksun ja Lisan kera. Pitkässäkarissa olen ennättänyt käydä harvemmin kuin viimme kesänä.
Kikka ei ole enään päässyt pisimmille lenkeille mukaan, sen takaliikkeet ovat jo sen verran epävakaat.

Alkukesä oli helteinen ja kuiva, se ilmeisesti vei parhailta vakiintuneilta marjapaikoilta mustikat joka harmittaa aivan vietävästi. Toivottavasti noi itikat vähenee jossain vaiheessa, että pääsis etsimään uusia mustikkapaikkoja.

Kuvia on tullut otettua kaikista muista, paitsi omista koirista. Vietin helteisen lauantain Oulun näyttelyssä, viimme lauantai meni Kemin näyttelyssä kameran kanssa.

Juhannuksena saatiin Norovirus joka pisti meidän huushollin sekaisin viikoksi. Tomi tuli lomalle ja sai hyvän tuntuman taudin surkeudesta. Minä sain heti kun kynnelle kykenin aloittaa huushollin perusteellisen desinfioinnin ja pyykkikone pyöri punaisena viikon. Tauti vei kyllä perusteellisesti mehu ja ylimääräiset kilot katosi nopeasti. Eikä ne ainakaan vielä ole tullut takaisin, koska töissä kuormien purku vaatii oman veronsa. Joinakin päivinä tulee liikuteltua useampi sata kiloa tavaraa ihan käsivoimin.

Sairastelun jälkeen vointi oli sen verran heikkoa että ostin vitamiineja ja kävin verikokeissa. Tulokset oli muuten ok, mutta kolestroli koholla - se huonompi. Syy löytyy varmaan mun runsaasta voin syönnistä - se kun on niin helkkarin hyvää leivän päällä. Nyt voi on ollut "pannassa" jo reilun viikon. Olen kuitenki päättänyt että mussuttelen voita leivän päällä muutaman kerran kuukaudessa. Muuten on pitänyt totutella Beceliin.

Unski on vankistunut ja saanut kunnon lihakset. Se on myös oivaltanut olevansa trimmattava rotu ja viimmeinen trimmaus viikolla meni jo tosi mallikkaasti ja ilman vastaan pyristelyjä. Leikkasin parroille kevyet kesäparrat raskaalla kädellä. Lyyti kävi myös trimmauksessa joka tehtiin Sadun kanssa yhteistyössä.
Kikalla on järkyttävä talvikarvan lähtö... se on pitänyt komeasta ja vahvasta talviturkista ihmeen pitkään kiinni. Nyt se muistuttaa kapista kettua ihan sanan varsinaisessa merkityksessä.

Nyt valmistaudun töihinlähtöön. Tälle päivälle on luvattu ennätyslämmintä Oulunseudulle ja tietty ukkosia. Uutisissa kerrottiin, että Oulunseudulla on ollut eniten ukkosia tänä kesänä... piuhat koneesta on ollu jatkuvasti irti seinästä.

Mukavaa päivänjatkoa!