Eilinen päivä meni 110% työhommissa, koirat oli ulkotarhassa ja annoin niiden palautua formulapotkukelkkalenkeistä. Snakujen vauhti kiihtyy todella "sataan", kun pääsevät potkurin eteen - tietävät että nyt saa painella täysillä. Välillä itseäkin hirvittää vauhti ja silloin pitää päästää hihnoista irti. Ei taida Wilmasta enään olla potkuriformuloihin, kun päästään Annan kanssa jäälle.
Soitin eilen Wilmalle ultrausajan, se on 11.2 klo 15.30 el.lääkäriasema Akuutissa. Laitoimme ajan Annan kanssa puhelimen muistutukseen joten ei ainakaan unohdeta.
Nyt aamulenkille. Oikein mukavaa päivän jatkoa!
Blogissa suunniteltu käyttökatkos klo 4:30PM PST.
torstaina, tammikuuta 31, 2008
tiistaina, tammikuuta 29, 2008
Hyvin nukutun yön jälkeen (!)
Sain jälleen eilen illalla havaita, kun kömmin väsyneenä nukkumaan etten ole yksin. Sängyn oli vallanneet jo ennen minua Ihku, Wilma, Tursake ja Noitanokinenä. Raivasin itselleni pienen tilan peiton alle, mielessä autuas pikanukahtaminen. Mutta eihän se niin mennyt, sillä huomasin olevani oudossa ässän muotoisessa kylkiasennossa, mahdollisimman litteänä otusten puristuksessa. Unet kaikkos viimeistään siinä vaiheessa, kun Tursake nappas kynsillä varpaista kiinni.
Aikani pyöriskeltyäni ja unta odottaen annoin periksi ja hieroin ja venyttelin koiruuksia - tulee tehtyä vähän liian harvoin. Koiruudet nautti ja innostuivat venytteleen ihan kunnolla itsekkin.
Eilen iltapäivällä tuli käymään Anna ja Ihku meinas mennä aivan sekaisin ilosta. Anna oli viikonlopun laskettelureissulla ja koiruuksilla oli kova ikävä. Joka iltapäivä ne odotti välillä eteisen ikkunasta tuijottaen, missä Anna viipyy. Minä sain Annalta tuliaislahjan - joka on tosi mieluinen ;) - ja pidän sitä kyllä aina kaulassa *kiitos*!
Lähdimme käymään Annan kanssa grillillä syömässä ja sitten jälkiruuaksi meidät oli kutsuttu kahville ja syömään vastaleivottua pullaa *vanhan ystäväni* luo. Kyllä tuore kotipulla on sitten hyvää :). Saimme pullaa myös mukaan ja koiratkin pääsi herkuttelemaan - tottakai! Mikähän siinä on, että meillä ainakin kaikki koirat ovat olleet tosi persoja pannukakulle ja kotipullalle.
Eilen aamulla pakkasta oli -18 - illalla enään -2, ja nyt tippuu vesi räystäältä on +2. Minä yritän saada itseni hereille tästä tokkurasta "hyvin nukutun yön jälkeen" - joka paikkaa kolottaa, ilmeisesti yö on vietetty "ässänä".
Olen etsiskellyt netistä tietoa koiran sikiön kehitysvaiheista - vielä ei ole tärpännyt sellaista, joka on mielessä. Eksyin joskus suomalaiselle sivustolle, jossa oli kuvattu (muistaakseni ultrauskuvaa) sikiön eri kasvuvaiheita ja kerrottu sikiön kehitysvaiheet - minkä ikäisenä kehittyy silmät jne... sivusto oli Rotikka-aiheinen.
Nyt kun jännitetään, onko Wilma kantava vai ei olisi mukava odotellessa kerrata mitkä sikiön eri kehitysvaiheet on.
Wilman ultraus on viikolla 7, siitä pitäisi näkyä onko pentuja vai ei ja riippuen ultraajan taidoista, jos pentuja on niiden lukumäärän saa tarkasti tai vähemmän tarkasti. Jotku sanoo, että ultraus on rahan tuhlausta - no voi ne rahat tuhlata turhempaanki - luulisin :).
Toivottavasti tästä päivästä tulee HYVÄ!
Aikani pyöriskeltyäni ja unta odottaen annoin periksi ja hieroin ja venyttelin koiruuksia - tulee tehtyä vähän liian harvoin. Koiruudet nautti ja innostuivat venytteleen ihan kunnolla itsekkin.
Eilen iltapäivällä tuli käymään Anna ja Ihku meinas mennä aivan sekaisin ilosta. Anna oli viikonlopun laskettelureissulla ja koiruuksilla oli kova ikävä. Joka iltapäivä ne odotti välillä eteisen ikkunasta tuijottaen, missä Anna viipyy. Minä sain Annalta tuliaislahjan - joka on tosi mieluinen ;) - ja pidän sitä kyllä aina kaulassa *kiitos*!
Lähdimme käymään Annan kanssa grillillä syömässä ja sitten jälkiruuaksi meidät oli kutsuttu kahville ja syömään vastaleivottua pullaa *vanhan ystäväni* luo. Kyllä tuore kotipulla on sitten hyvää :). Saimme pullaa myös mukaan ja koiratkin pääsi herkuttelemaan - tottakai! Mikähän siinä on, että meillä ainakin kaikki koirat ovat olleet tosi persoja pannukakulle ja kotipullalle.
Eilen aamulla pakkasta oli -18 - illalla enään -2, ja nyt tippuu vesi räystäältä on +2. Minä yritän saada itseni hereille tästä tokkurasta "hyvin nukutun yön jälkeen" - joka paikkaa kolottaa, ilmeisesti yö on vietetty "ässänä".
Olen etsiskellyt netistä tietoa koiran sikiön kehitysvaiheista - vielä ei ole tärpännyt sellaista, joka on mielessä. Eksyin joskus suomalaiselle sivustolle, jossa oli kuvattu (muistaakseni ultrauskuvaa) sikiön eri kasvuvaiheita ja kerrottu sikiön kehitysvaiheet - minkä ikäisenä kehittyy silmät jne... sivusto oli Rotikka-aiheinen.
Nyt kun jännitetään, onko Wilma kantava vai ei olisi mukava odotellessa kerrata mitkä sikiön eri kehitysvaiheet on.
Wilman ultraus on viikolla 7, siitä pitäisi näkyä onko pentuja vai ei ja riippuen ultraajan taidoista, jos pentuja on niiden lukumäärän saa tarkasti tai vähemmän tarkasti. Jotku sanoo, että ultraus on rahan tuhlausta - no voi ne rahat tuhlata turhempaanki - luulisin :).
Toivottavasti tästä päivästä tulee HYVÄ!
sunnuntai, tammikuuta 27, 2008
Kuva: Ihku Illin jäällä.
Valitsin siis potkurilenkin Ihkun kanssa, Wilma jäi tyytyväisenä laiskottelen kotiin - siitä on tullut aika-ajoin tosi unelisas.
Kun lähdimme, pakkasta oli jo n. -12 astetta. Ihkun vauhtia se ei kuitenkaan hidastanut. Persevihkosaaren rannalta lähdimme etenemään jäätä pitkin Kauppilan rantaa kohti moottorikelkan jälkiä. Päästin jäällä Ihkun joksikin aikaa irti, sai formuloida auringonpaisteessa ihanan valkoisessa lumessa.
Ihkudaa yritti parhaan taitonsa ja vähäisen malttinsa mukaan olla fiksusti kyläilyn ajan, kävimme potkurilenkillä ystävän kanssa ja sitten suuntasimme potkurin kohti Pohjois-Iitä kiristyvässä pakkasessa.
Jos kuvittelin Ihkun olevan väsynyt loppupäivän - turha toivo - ihan samat metkut kuin muinaki päivinä vaikka sai totisesti riittävästi liikuntaa päivän aikana.
Myös Wilma piristyi ja ilta on leikitty vedätys- ja noutoleikkejä.
Nyt pakkasta on jo -15 astetta ja vihdoin koirat nukkumassa.
Nyt vielä vähän hommia ja sit nukkumaan - minua ainakin väsyttää.
Mukavaa viikon alkua!
Valitsin siis potkurilenkin Ihkun kanssa, Wilma jäi tyytyväisenä laiskottelen kotiin - siitä on tullut aika-ajoin tosi unelisas.
Kun lähdimme, pakkasta oli jo n. -12 astetta. Ihkun vauhtia se ei kuitenkaan hidastanut. Persevihkosaaren rannalta lähdimme etenemään jäätä pitkin Kauppilan rantaa kohti moottorikelkan jälkiä. Päästin jäällä Ihkun joksikin aikaa irti, sai formuloida auringonpaisteessa ihanan valkoisessa lumessa.
Ihkudaa yritti parhaan taitonsa ja vähäisen malttinsa mukaan olla fiksusti kyläilyn ajan, kävimme potkurilenkillä ystävän kanssa ja sitten suuntasimme potkurin kohti Pohjois-Iitä kiristyvässä pakkasessa.
Jos kuvittelin Ihkun olevan väsynyt loppupäivän - turha toivo - ihan samat metkut kuin muinaki päivinä vaikka sai totisesti riittävästi liikuntaa päivän aikana.
Myös Wilma piristyi ja ilta on leikitty vedätys- ja noutoleikkejä.
Nyt pakkasta on jo -15 astetta ja vihdoin koirat nukkumassa.
Nyt vielä vähän hommia ja sit nukkumaan - minua ainakin väsyttää.
Mukavaa viikon alkua!
musikillista ilottelua, suuria tunteita :)!!!!
Ensin takautumaa eilisestä, ennenkuin päästään otsikkoon.
Lauantaina sain tehtyä ensin koti- ja tietsikkahommia, sitten kolasin koiruuksien kanssa loput lumityöt pihalta ja sitten kävikin "vanhanaikaisesti". Lumitöiden jälkeen söin ja kellahdin sohvalle ja heräsin vasta 7 aikaan illalla.
Meni hetki, ennenkuin heräsin kunnolla ja sitten lähdettiin melkein "yölenkille". Käveltiin hiljaisilla pyöräteillä ja koirat sai olla välillä irti. Paluumatkalla koirien ollessa kytkettynä vastaamme tallusteli iso dobberiuros ilman omistajaa. Se olisi mieluusti tehnyt tuttavuutta partojen kanssa ja päinvastoin. Koska periaatteenani on, että kohtaamistilanteessa ei toisten koirien luo mennä, komensin koirat sivulleni ja räppäsin dobberia hihnalla kuonoon - en saanut sitä sanallisilla käskyillä häipymään. Räppäyksen jälkeen dobberi otti kintut alleen ja seurasi meitä muutaman kymmenen metrin etäisyydellä jonkin matkaa.
Yölenkki oli n. 6 km pituinen ja sehän oli Ihkulle vain lämmittelyä. Sisällä Ihku alkoi nakella luunpalasta ja se on tosi taitava siinä hommassa. Nakkelun tuoksinnassa ennätti katkasta posliinisakemannilta jalan ja lopuksi heitti luunpalasen akvaarioon. Siihen loppui se leikki ja Pekka saa taas liimattavaa.
Minä en ole pitkään aikaan kuunnellu mitään musiikkia ja innostuin lumitöiden vaikutuksesta etsimään netistä Dannyn - Vain lunta kaikkialla kipaletta ja löytyihän se viimein http://www.youtube.com/watch?v=_ZsTE3-TyaE
Sitten jatkoin etsintää Olavi Virta ja kaksi ruusua - sitä en onnistunut löytämään, joten piti tyytyä
Hopeinen kuu http://www.youtube.com/watch?v=4SIqnLmoNS0 kipaleeseen.
Seuraavaksi halusin kuunnella Rollareiden Sony telkkari mainoksen tunnarin She's A Rainbow http://www.youtube.com/watch?v=yDUzyr8kTD0
Ja koska Fats Domino on mun lemppari katselin ja kuuntelin lopuksi todellisen helmen, jossa esiintyy Ray Charles, Jerry Lee Lewis, Fats Domino - Boogie live http://www.youtube.com/watch?v=z_k-CL3dJ8k ja kukas siellä mm. keikkuu taustalla kitaran kanssa - no Rollareiden Ron Wood!!!!!!! Oi jospa olisin saanut olla mukana!!!!!!!!
Dannyn musiikista en ole koskaan juuri pitänyt, mutta toi vain lunta kaikkialla sopi hyvin tilanteeseen ja onhan se kaunis melankoolinen, mutta vähän masentava ja vailla toivoa oleva kipale.
Olavi Virta on yksinkertaisesti ÄÄNI - ei ole toista eikä tule.
Rollarit rules, rules, rules vielä kauan sen jälkeen kun muut on kaatunut.
Ray Charles, Jerry Lee Lewis, Fats Domino - niillä on sielu ja selkäydin rakennettu musiikista. Kadehdin aivan suunnattomasti moista lahjakkuutta :) - ehkä minun pitäisi vain nauttia ja kuunnella kadehtimisen sijaan
Nyt kun pääsin vauhtiin jatkan aina tilaisuuden tullen musiikkihelmien etsintää ja tulipa mieleen viimme yönä, että hankin Olavi Virran tuotantoa. Joskus tässä elämässä on ilonaiheet hukassa, mikäs sen mukavempaa, kuin kuunnella musiikkia josta pitää ja varsinki jos siinä on sitä jotakin - kunnon potkua. Onhan se elämys sekin ja sielu lepää ja nauttii. Unohtaa hetkeksi tämän joskus paska maailma ja sen antamat potkut päähän... no..nekin alkaa tuntuun pehmeiltä taputuksilta ja silityksiltä :)!
Tänään olisi tarkoitus lähteä aamupäivällä vanhan ystävän luo ja käytäisiin sitten yhdessä pienellä potkurilenkillä. Olen nyt arponut, lähdenkö kotoa autolla vai Ihkun kanssa potkurilla. Matkaa tulee vähintään n. 10 km ja ajattelin, että jätän Wilman kotiin. Jos pyörätieosuudella on muita kulkijoita, on vaikeampi hallita kahta täysillä formuloivaa snakua potkurin lisäksi. Joskus aikoinaan olen potkuroinut kahden sakemannin kanssa sata lasissa ja muut kulkijat väisti pyytämättä - aiheutin melkoista hilpeyttä ja monet sai päivän parhaat naurut seuratessaan meidän menoa. Se oli sitä vauhdin hurmaa :).
Eilen muuten leivottiin uusi Jettyspoof's FIN MVA - Arttu sai Turun näyttelyssä viimeisen serttinsä ja valio juhlat saattoi alkaa. Onnittelut vielä Outille ja Artulle ja sekä tietty kasvattaja-Nealle!!!!!
Nyt akut on ladattu hyvällä musiikilla ja ei ku päivän haasteita päin - tukka putkella!
Lauantaina sain tehtyä ensin koti- ja tietsikkahommia, sitten kolasin koiruuksien kanssa loput lumityöt pihalta ja sitten kävikin "vanhanaikaisesti". Lumitöiden jälkeen söin ja kellahdin sohvalle ja heräsin vasta 7 aikaan illalla.
Meni hetki, ennenkuin heräsin kunnolla ja sitten lähdettiin melkein "yölenkille". Käveltiin hiljaisilla pyöräteillä ja koirat sai olla välillä irti. Paluumatkalla koirien ollessa kytkettynä vastaamme tallusteli iso dobberiuros ilman omistajaa. Se olisi mieluusti tehnyt tuttavuutta partojen kanssa ja päinvastoin. Koska periaatteenani on, että kohtaamistilanteessa ei toisten koirien luo mennä, komensin koirat sivulleni ja räppäsin dobberia hihnalla kuonoon - en saanut sitä sanallisilla käskyillä häipymään. Räppäyksen jälkeen dobberi otti kintut alleen ja seurasi meitä muutaman kymmenen metrin etäisyydellä jonkin matkaa.
Yölenkki oli n. 6 km pituinen ja sehän oli Ihkulle vain lämmittelyä. Sisällä Ihku alkoi nakella luunpalasta ja se on tosi taitava siinä hommassa. Nakkelun tuoksinnassa ennätti katkasta posliinisakemannilta jalan ja lopuksi heitti luunpalasen akvaarioon. Siihen loppui se leikki ja Pekka saa taas liimattavaa.
Minä en ole pitkään aikaan kuunnellu mitään musiikkia ja innostuin lumitöiden vaikutuksesta etsimään netistä Dannyn - Vain lunta kaikkialla kipaletta ja löytyihän se viimein http://www.youtube.com/watch?v=_ZsTE3-TyaE
Sitten jatkoin etsintää Olavi Virta ja kaksi ruusua - sitä en onnistunut löytämään, joten piti tyytyä
Hopeinen kuu http://www.youtube.com/watch?v=4SIqnLmoNS0 kipaleeseen.
Seuraavaksi halusin kuunnella Rollareiden Sony telkkari mainoksen tunnarin She's A Rainbow http://www.youtube.com/watch?v=yDUzyr8kTD0
Ja koska Fats Domino on mun lemppari katselin ja kuuntelin lopuksi todellisen helmen, jossa esiintyy Ray Charles, Jerry Lee Lewis, Fats Domino - Boogie live http://www.youtube.com/watch?v=z_k-CL3dJ8k ja kukas siellä mm. keikkuu taustalla kitaran kanssa - no Rollareiden Ron Wood!!!!!!! Oi jospa olisin saanut olla mukana!!!!!!!!
Dannyn musiikista en ole koskaan juuri pitänyt, mutta toi vain lunta kaikkialla sopi hyvin tilanteeseen ja onhan se kaunis melankoolinen, mutta vähän masentava ja vailla toivoa oleva kipale.
Olavi Virta on yksinkertaisesti ÄÄNI - ei ole toista eikä tule.
Rollarit rules, rules, rules vielä kauan sen jälkeen kun muut on kaatunut.
Ray Charles, Jerry Lee Lewis, Fats Domino - niillä on sielu ja selkäydin rakennettu musiikista. Kadehdin aivan suunnattomasti moista lahjakkuutta :) - ehkä minun pitäisi vain nauttia ja kuunnella kadehtimisen sijaan
Nyt kun pääsin vauhtiin jatkan aina tilaisuuden tullen musiikkihelmien etsintää ja tulipa mieleen viimme yönä, että hankin Olavi Virran tuotantoa. Joskus tässä elämässä on ilonaiheet hukassa, mikäs sen mukavempaa, kuin kuunnella musiikkia josta pitää ja varsinki jos siinä on sitä jotakin - kunnon potkua. Onhan se elämys sekin ja sielu lepää ja nauttii. Unohtaa hetkeksi tämän joskus paska maailma ja sen antamat potkut päähän... no..nekin alkaa tuntuun pehmeiltä taputuksilta ja silityksiltä :)!
Tänään olisi tarkoitus lähteä aamupäivällä vanhan ystävän luo ja käytäisiin sitten yhdessä pienellä potkurilenkillä. Olen nyt arponut, lähdenkö kotoa autolla vai Ihkun kanssa potkurilla. Matkaa tulee vähintään n. 10 km ja ajattelin, että jätän Wilman kotiin. Jos pyörätieosuudella on muita kulkijoita, on vaikeampi hallita kahta täysillä formuloivaa snakua potkurin lisäksi. Joskus aikoinaan olen potkuroinut kahden sakemannin kanssa sata lasissa ja muut kulkijat väisti pyytämättä - aiheutin melkoista hilpeyttä ja monet sai päivän parhaat naurut seuratessaan meidän menoa. Se oli sitä vauhdin hurmaa :).
Eilen muuten leivottiin uusi Jettyspoof's FIN MVA - Arttu sai Turun näyttelyssä viimeisen serttinsä ja valio juhlat saattoi alkaa. Onnittelut vielä Outille ja Artulle ja sekä tietty kasvattaja-Nealle!!!!!
Nyt akut on ladattu hyvällä musiikilla ja ei ku päivän haasteita päin - tukka putkella!
perjantaina, tammikuuta 25, 2008
Lunta, lunta, lunta vain....
Kuva: palapelit valmiina - kiitos Anna avusta :)! Nyt pitää vain toivoa, että kissat ei hajota niitä ennenkuin Pekka tulee kotiin ja liimaa ne jollekki alustalle.
Olen joskus aikoinaan ollut innokas palapelin kokooja - siinä on vierähtänyt monta yötä. Aivan sama tilanne, kuin hyvän kirjan kanssa. Kun aloittaa, pitää se lukea mahdollisimman nopeasti loppuun. Isommasta palapelistä puuttuu 4 palasta, mutta ne pystyy varmasti korvaamaan kannesta leikatuilla palasilla.
Sitten toinen asia, mihin hurahdin. Kun tämä talo aikoinaan ostettiin, edelliset omistajat olivat tarkasti laittaneet kaiken mahdollisen talteen - sota-ajan eläneet oppivat säästämisen ja uusiokäytön. Täällä on tallessa esim. kaikki postikortit ja kirjeet, kaikki koulutarvikkeet ja -kirjat, vanhoja lehtiä, valtavan suuria kuvia, joihin on laitettu kehykset kuten tauluihin, käsin pyöritettävä puinen "pyykinpesukone". Osan tavaroista olen kaivanut piharakennusten vintiltä sahanmuhista.
No, eilen illalla innostuin tutkimaan erästä pahvisalkkua ja siellä oli vanhoista sanomalehdistä leikattuja vaatteiden kaavoja, "oikeita" kaavoja, vanhoja lehtiä jne... Vanhin sanomalehti josta pystyin tarkistamaan vuosiluvun on vuodelta 1923 Suomen Sosiaalidemokraatti. Siinä on kaikki artikkelit kirjoitettu "vanhalla tyylillä", mutta ilmoitukset ovat tätä nykyistä tyyliä... miksiköhän?
Apu No:49 1942 hinta 3:50 (pitää muistaa, että hinta on ennen ns. "rahanleikkausta"). Lehdessä on yllättävän paljon pieniä kertomuksia ja artikkeleita mm. "Helvetti vai paratiisi"- kertoo Monte Carlosta, "Aikansa kuuluisin sotakirjeenvaihtaja - ja naissankari" - kertoo amerikkalaisesta Richard Harding Davis - nimisestä sanomalehtimiehestä, "Mistä johtuu kannibalismi?" - kertoo mitä syitä ihmissyöntiin on... hmmmm.
Sitten lehdessä on ilmoitus "Asiamiehet! Paperinpuutteen takia täytyy AVUN painosta vuonna 1943 huomattavasti supistaa ja sen vuoksi voidaan tilauksia vastaanottaa ainoastaan rajoitettu määrä. Tilatkaa siis asiamiesohjeet ilmaisine näytenumeroineen viipymättä..."
No niin ja nyt selvis, miksi aina moititaan ettei suomalainen mies osaa valita asuun ja tilaisuuteen sopivia sukkia (Lenita ja valkoiset tennissukat). Kuusinen Oy, Muotipalvelu on julkaissut lehtistä Miehen Muoti. Lehden numero 4, hinta 3:--. Lehtisessä on mm. vaihe vaiheelta kuvattu (tekstein ja piirretyin kuvin) solmukkeen ja ravaatin sitomistyylejä - "Miten solmukkeet sidotaan". Sitten on kuvin ja kaavioin kerrottu miten pukeudutaan erilaisiin tilaisuuksiin - kaikki muut näkyvät vaatteet on tarkasti määritelty, mutta ei sukkia.
Sanomalehdistä pisti silmään esim. rikoksista ja häiriköistä kertovat jutut, joissa oli mainittu henkilöiden nimet. Sitten en ainakaan muista koskaan saaneeni sivistystä seuraavaan asiaan - oli yllätys eräässä ilmoituksessa, siinä oli laitettu jonkin tapahtuman alkamisajaksi 3 (ip). Ilmeisesti silloin ei ollut 24 tuntijärjestelmä käytössä.
Oli tosi mukava lukea vanhoja lehtiä ja siinä meni pitkälle aamuyöhön.... ei menny aika hukkaan. Tuli mieleen, että pitäisi järjestellä kaikki kortit ja kirjeet niin, että ne säilyy vielä seuraavat reilu sata vuotta. Korteissa ja kirjeissä on vanhimmat Venäjän vallan ajalta - eihän siitä nyt niin hirveän kauaa ole.
Minulle tuotti vaikeuksia välillä lukea vanhaa kirjoitustyyliä, onkohan sama tilanne vajaan sadan vuoden kuluttua tulkita tämän päivän kirjoitusta?
Kirjoitan myöhemmin ylös pari mainosta, toinen saippua toinen tupakkamainos - hieman erilaiset on tekstit mitä tänä päivänä.
Nyt tähän päivään - kuten ylhäällä ensimmäisenä lukee; lunta, lunta, lunta vain - sitä tuli eilen ihan kiitettävästi kunnon lumipyryn saattelemana. Tänään on tiedossa lumitöitä, eilen oli ihan turhaa työntyä pyryyn lumikolan kanssa. Tein eilen aamusta hommia, sitten lähdin Haminalle työhaastatteluun ja ennen kotiin tuloa kävin tervehtimässä vanhaa ystävääni. Lenkillä ei koiruuksien kanssa käyty, Ihku pomppi ja metsästi ilmasta lumihiutaleita. Tänään se saa pomppia lumikolassa - takuuvarma apuri. Eiköhän Wilmakin herää siihen mennessä, kun lähden Ihkun kanssa ulos. Wilma on aamu-uninen ja sillä ei ole mitään kiirettä ainakaan lumitöihin.
Mutta nyt aamupalalle ja hommiin. Oikein hyvää viikonloppua!
Olen joskus aikoinaan ollut innokas palapelin kokooja - siinä on vierähtänyt monta yötä. Aivan sama tilanne, kuin hyvän kirjan kanssa. Kun aloittaa, pitää se lukea mahdollisimman nopeasti loppuun. Isommasta palapelistä puuttuu 4 palasta, mutta ne pystyy varmasti korvaamaan kannesta leikatuilla palasilla.
Sitten toinen asia, mihin hurahdin. Kun tämä talo aikoinaan ostettiin, edelliset omistajat olivat tarkasti laittaneet kaiken mahdollisen talteen - sota-ajan eläneet oppivat säästämisen ja uusiokäytön. Täällä on tallessa esim. kaikki postikortit ja kirjeet, kaikki koulutarvikkeet ja -kirjat, vanhoja lehtiä, valtavan suuria kuvia, joihin on laitettu kehykset kuten tauluihin, käsin pyöritettävä puinen "pyykinpesukone". Osan tavaroista olen kaivanut piharakennusten vintiltä sahanmuhista.
No, eilen illalla innostuin tutkimaan erästä pahvisalkkua ja siellä oli vanhoista sanomalehdistä leikattuja vaatteiden kaavoja, "oikeita" kaavoja, vanhoja lehtiä jne... Vanhin sanomalehti josta pystyin tarkistamaan vuosiluvun on vuodelta 1923 Suomen Sosiaalidemokraatti. Siinä on kaikki artikkelit kirjoitettu "vanhalla tyylillä", mutta ilmoitukset ovat tätä nykyistä tyyliä... miksiköhän?
Apu No:49 1942 hinta 3:50 (pitää muistaa, että hinta on ennen ns. "rahanleikkausta"). Lehdessä on yllättävän paljon pieniä kertomuksia ja artikkeleita mm. "Helvetti vai paratiisi"- kertoo Monte Carlosta, "Aikansa kuuluisin sotakirjeenvaihtaja - ja naissankari" - kertoo amerikkalaisesta Richard Harding Davis - nimisestä sanomalehtimiehestä, "Mistä johtuu kannibalismi?" - kertoo mitä syitä ihmissyöntiin on... hmmmm.
Sitten lehdessä on ilmoitus "Asiamiehet! Paperinpuutteen takia täytyy AVUN painosta vuonna 1943 huomattavasti supistaa ja sen vuoksi voidaan tilauksia vastaanottaa ainoastaan rajoitettu määrä. Tilatkaa siis asiamiesohjeet ilmaisine näytenumeroineen viipymättä..."
No niin ja nyt selvis, miksi aina moititaan ettei suomalainen mies osaa valita asuun ja tilaisuuteen sopivia sukkia (Lenita ja valkoiset tennissukat). Kuusinen Oy, Muotipalvelu on julkaissut lehtistä Miehen Muoti. Lehden numero 4, hinta 3:--. Lehtisessä on mm. vaihe vaiheelta kuvattu (tekstein ja piirretyin kuvin) solmukkeen ja ravaatin sitomistyylejä - "Miten solmukkeet sidotaan". Sitten on kuvin ja kaavioin kerrottu miten pukeudutaan erilaisiin tilaisuuksiin - kaikki muut näkyvät vaatteet on tarkasti määritelty, mutta ei sukkia.
Sanomalehdistä pisti silmään esim. rikoksista ja häiriköistä kertovat jutut, joissa oli mainittu henkilöiden nimet. Sitten en ainakaan muista koskaan saaneeni sivistystä seuraavaan asiaan - oli yllätys eräässä ilmoituksessa, siinä oli laitettu jonkin tapahtuman alkamisajaksi 3 (ip). Ilmeisesti silloin ei ollut 24 tuntijärjestelmä käytössä.
Oli tosi mukava lukea vanhoja lehtiä ja siinä meni pitkälle aamuyöhön.... ei menny aika hukkaan. Tuli mieleen, että pitäisi järjestellä kaikki kortit ja kirjeet niin, että ne säilyy vielä seuraavat reilu sata vuotta. Korteissa ja kirjeissä on vanhimmat Venäjän vallan ajalta - eihän siitä nyt niin hirveän kauaa ole.
Minulle tuotti vaikeuksia välillä lukea vanhaa kirjoitustyyliä, onkohan sama tilanne vajaan sadan vuoden kuluttua tulkita tämän päivän kirjoitusta?
Kirjoitan myöhemmin ylös pari mainosta, toinen saippua toinen tupakkamainos - hieman erilaiset on tekstit mitä tänä päivänä.
Nyt tähän päivään - kuten ylhäällä ensimmäisenä lukee; lunta, lunta, lunta vain - sitä tuli eilen ihan kiitettävästi kunnon lumipyryn saattelemana. Tänään on tiedossa lumitöitä, eilen oli ihan turhaa työntyä pyryyn lumikolan kanssa. Tein eilen aamusta hommia, sitten lähdin Haminalle työhaastatteluun ja ennen kotiin tuloa kävin tervehtimässä vanhaa ystävääni. Lenkillä ei koiruuksien kanssa käyty, Ihku pomppi ja metsästi ilmasta lumihiutaleita. Tänään se saa pomppia lumikolassa - takuuvarma apuri. Eiköhän Wilmakin herää siihen mennessä, kun lähden Ihkun kanssa ulos. Wilma on aamu-uninen ja sillä ei ole mitään kiirettä ainakaan lumitöihin.
Mutta nyt aamupalalle ja hommiin. Oikein hyvää viikonloppua!
tiistaina, tammikuuta 22, 2008
täydellisesti laiskana...
Kuva: Tursake uunin päällä.
Ja minä tunnustan, olen ollut viimme päivinä totaalisen laiska. En ole tehnyt kuin välttämättömät hommat.
Perjantai oli rankka päivä, muuttoapuna ollessa meni koko päivä - mutta ei mennyt rehkiminen hukkaan. Tavarat saatiin siirrettyä uuteen asuntoon akkaporukalla. Miehistä voimaa tarvittiin vain kodinkoneiden siirtoon. Pitää vain toivoa, ettei itse tarvi muuttaa - tuota tavaraa näyttää kertyvän itse kullekki ihan yli omien tarpeiden - tai miten sen nyt ottaa :).
Olen muka toipunut tuosta perjantaista - hyvä tekosyy olla laiskana.
Innostuimme Annan kanssa kokoamaan palapelejä. Ensin kokosimme 120 palan sakemanni palapelin ja nyt on työn alla 1000 palan meri-purjevene-auringonlasku palapeli - joka sekin alkaa oleen kasassa.
Ulkoilua on sentään tullut harrastettua. Lauantaina lähdimme sauvakävelylenkille - kahlasimme vesisohjossa jonkin matkaa ja sitten minä kaaduin - ei käynyt onneksi pahemmin. Sunnuntaina koiruudet pääsi hihnalenkille ja eilen ensin metsälenkki ja illalla vielä vauhdikas potukelkka lenkki, kun kävimme saattamassa Annaa.
Ihkudaa on oppinut uusia temppuja ja pitääkin seuraavan kerran, kun Pekka tulee kotiin ottaa kuvia niistä.
Lunta on satanut hieman ja pakkasta on pari astetta, hyvä että vesikelit loppui vihdoin - ainakin vähäksi aikaa.
Aamun olen kasannut palapeliä, nyt pitäisi vihdoin innostua tekemään jotain työjutskia ja lähteä sen jälkeen koirien kanssa lenkille - tänään voi näkyä jopa aurinko - sää on aika kirkas.
Nyt annan itselleni potkun persuksille ja alan hommiin.
Mukavaa alkuviikkoa.
Ja minä tunnustan, olen ollut viimme päivinä totaalisen laiska. En ole tehnyt kuin välttämättömät hommat.
Perjantai oli rankka päivä, muuttoapuna ollessa meni koko päivä - mutta ei mennyt rehkiminen hukkaan. Tavarat saatiin siirrettyä uuteen asuntoon akkaporukalla. Miehistä voimaa tarvittiin vain kodinkoneiden siirtoon. Pitää vain toivoa, ettei itse tarvi muuttaa - tuota tavaraa näyttää kertyvän itse kullekki ihan yli omien tarpeiden - tai miten sen nyt ottaa :).
Olen muka toipunut tuosta perjantaista - hyvä tekosyy olla laiskana.
Innostuimme Annan kanssa kokoamaan palapelejä. Ensin kokosimme 120 palan sakemanni palapelin ja nyt on työn alla 1000 palan meri-purjevene-auringonlasku palapeli - joka sekin alkaa oleen kasassa.
Ulkoilua on sentään tullut harrastettua. Lauantaina lähdimme sauvakävelylenkille - kahlasimme vesisohjossa jonkin matkaa ja sitten minä kaaduin - ei käynyt onneksi pahemmin. Sunnuntaina koiruudet pääsi hihnalenkille ja eilen ensin metsälenkki ja illalla vielä vauhdikas potukelkka lenkki, kun kävimme saattamassa Annaa.
Ihkudaa on oppinut uusia temppuja ja pitääkin seuraavan kerran, kun Pekka tulee kotiin ottaa kuvia niistä.
Lunta on satanut hieman ja pakkasta on pari astetta, hyvä että vesikelit loppui vihdoin - ainakin vähäksi aikaa.
Aamun olen kasannut palapeliä, nyt pitäisi vihdoin innostua tekemään jotain työjutskia ja lähteä sen jälkeen koirien kanssa lenkille - tänään voi näkyä jopa aurinko - sää on aika kirkas.
Nyt annan itselleni potkun persuksille ja alan hommiin.
Mukavaa alkuviikkoa.
torstaina, tammikuuta 17, 2008
....lohduton sää...
Kuva: tammikuussa syreenissä nuput.
Lohdutonta voi olla monenlaista, nyt olen pari päivää miettinyt että viimmepäivien säätä voi kutsua todella lohduttomaksi.
Piha on pelkkää jäätä ja vettä, siellä täällä vähän lunta jonka olla on vettä. Aurinkoa ei ole näkynyt päiviin, pimeää, märkää, harmaata - ei toivoisi Suomen talvien muuttuvan tälläisiksi.
Nyt kun ei olla päästy pariin päivään koirien kanssa kunnon lenkille, Ihkudaa sai eilen sisällä formulahepulin. Revitteli ihan kunnolla taloa päästä päähän, välillä hyppeli huonekalujen päällä - no pitäähän sitä saada välillä vähän purkaa ylimääräistä energiaa.
En tiedä johtuuko lohduttomasta säästä, mutta olen viimme päivinä muistellu paljon Feisyä. On aivan ihmeellistä, kuinka käsi muistaa sen karvan silityksen tunteen, silmä muistaa auringonsäteet karvassa, korva muistaa tassujen äänen ja hengityksen sekä huokauksen ennen nukahtamista ja paljon, paljon muuta.
Minulla ei ehkä ole niinkään rotua ikävä, vaan hienoja upeita persoonia -yksilöitä.
Nykyisen sään vallitessa, on hyvä ettei Muorien tarvitse luistella jäisellä pihalla.
Tänään olisi vielä töihin lähtö edessä, huominen menee muuttoapuna.
Nyt ei auta, kun tiputtaa kolmas kupillinen kahvia ja ottaa itseään niskasta kiinni. Wilma ja Ihku ovat jo ulkotarhassa - se on ainoa paikka meidän pihalla jossa on puhdasta lunta - ei vettä eikä jäätä.
Torstai toivoa täynnä.
Lohdutonta voi olla monenlaista, nyt olen pari päivää miettinyt että viimmepäivien säätä voi kutsua todella lohduttomaksi.
Piha on pelkkää jäätä ja vettä, siellä täällä vähän lunta jonka olla on vettä. Aurinkoa ei ole näkynyt päiviin, pimeää, märkää, harmaata - ei toivoisi Suomen talvien muuttuvan tälläisiksi.
Nyt kun ei olla päästy pariin päivään koirien kanssa kunnon lenkille, Ihkudaa sai eilen sisällä formulahepulin. Revitteli ihan kunnolla taloa päästä päähän, välillä hyppeli huonekalujen päällä - no pitäähän sitä saada välillä vähän purkaa ylimääräistä energiaa.
En tiedä johtuuko lohduttomasta säästä, mutta olen viimme päivinä muistellu paljon Feisyä. On aivan ihmeellistä, kuinka käsi muistaa sen karvan silityksen tunteen, silmä muistaa auringonsäteet karvassa, korva muistaa tassujen äänen ja hengityksen sekä huokauksen ennen nukahtamista ja paljon, paljon muuta.
Minulla ei ehkä ole niinkään rotua ikävä, vaan hienoja upeita persoonia -yksilöitä.
Nykyisen sään vallitessa, on hyvä ettei Muorien tarvitse luistella jäisellä pihalla.
Tänään olisi vielä töihin lähtö edessä, huominen menee muuttoapuna.
Nyt ei auta, kun tiputtaa kolmas kupillinen kahvia ja ottaa itseään niskasta kiinni. Wilma ja Ihku ovat jo ulkotarhassa - se on ainoa paikka meidän pihalla jossa on puhdasta lunta - ei vettä eikä jäätä.
Torstai toivoa täynnä.
tiistaina, tammikuuta 15, 2008
...ähkyssä ja unohtunutta pulinaa...
...voi surku, en ole syönyt lämmintä ateriaa kuin ööö viimme keskiviikkona viimmeksi. Tänään kävin ostamassa kaupasta tuoresalaatin ja nyt olen aika kipee. Maha on suurempi kuin maapallo ja tosi kipee, tyhmästä päästä kärsii koko ruumis... näin se menee.
Mutta olen aivan unohtanut kertoa, kun en mielellään muistele viimeistä painajaismaista ajomatkaa Etelä-Suomeen... minähän näin Nean luona Wilman tyttären (Ihkun siskon) Zaran ja perheen. Zara oli todella karvaltaan täysin erilainen kuin puli Ihku, mutta näytti olevan yhtä säpelö kuin siskonsa. Zaralla ja Ihkulla on ehkä aika saman mallinen pää ja kaula, mutta kulmauksia Zaralla löytyy vaikka muille jakaa. En voi olla ajattelematta, kuinka hauskaa sisaruksilla luultavasti olisi jos pääsisivät yksiin - vauhtia ei ainakaan puuttuisi.
Outi ja Arttu, sekä Lettu Ritan ja Ronjan kanssa olivat myös Nealla - olishan sitä mielellään tavannut pirteämmässä ja vähemmän kiireisessä tilanteessa, mutta minkäs teet.
Katja ja Ramses ovat jo kotona - terveisiä Saksaan :)!
Nyt yritän sulatella maapalloani ja toivoa että olo tästä vielä helpottaa - oli meinaan raastettua raakaa kaalta siinä salaatissa - se lienee syynä olotilaani.
Mutta olen aivan unohtanut kertoa, kun en mielellään muistele viimeistä painajaismaista ajomatkaa Etelä-Suomeen... minähän näin Nean luona Wilman tyttären (Ihkun siskon) Zaran ja perheen. Zara oli todella karvaltaan täysin erilainen kuin puli Ihku, mutta näytti olevan yhtä säpelö kuin siskonsa. Zaralla ja Ihkulla on ehkä aika saman mallinen pää ja kaula, mutta kulmauksia Zaralla löytyy vaikka muille jakaa. En voi olla ajattelematta, kuinka hauskaa sisaruksilla luultavasti olisi jos pääsisivät yksiin - vauhtia ei ainakaan puuttuisi.
Outi ja Arttu, sekä Lettu Ritan ja Ronjan kanssa olivat myös Nealla - olishan sitä mielellään tavannut pirteämmässä ja vähemmän kiireisessä tilanteessa, mutta minkäs teet.
Katja ja Ramses ovat jo kotona - terveisiä Saksaan :)!
Nyt yritän sulatella maapalloani ja toivoa että olo tästä vielä helpottaa - oli meinaan raastettua raakaa kaalta siinä salaatissa - se lienee syynä olotilaani.
...palautumista...
täällä tosiaan yritetään elpyä raskaasta viimme viikosta ja vieläkin on tosi töttöröö olo. Silmät on kuin Särellä ja ihan kuin hiekkaiset.
Eilen aamulla venyttelin ja verryttelin, vein koirat ulkotarhaan ja iltapäivällä töihin - kuten joka päivä tällä viikolla.
Annan kanssa illalla värkkäilimme taas akvojen kanssa - miten se nyt menikään... ensin piti haavia muutama uusi Plätypoikanen - joita olikin muutama kymmenen (ei edes yritetty laskea niitä, ettei tule allergia-näppyjä), sitten imuroitiin kotiloita - joita oli varmasti satoja (konnat sai herkullista iltapalaa) - sitten piti lisätä akvaan vettä - joka tulvi lattialle asti. Pienestä askareesta voi siis kehittyä loppujen lopuksi oikea tulva, mutta hauskaa meillä oli :).
Illan päätteksi teimme potkureilla Annan saattoreissun ja koirat sai irroitella tosissaan. Wilma elpyy vielä raskaasta riijuureissusta, mutta havahtuu välillä touhuun mukaan Ihkun kanssa. Ihkulla on entinen energia tallella - sitä ei hetkauta reissut tai hoidossa olot. Se oli eka kerran hoidossa ja hyvin oli Lisan kanssa mennyt ja muutenki uusi tilanne oli otettu reippaasti vastaan. Oli se vähän ihmetellyt, kun Lisan luona oli Tursakettakin suurempi kissa.
Maanantaiaamuna sai muuten hieraista silmiä ihan kunnolla. Ulkomittari näytti -14 astetta pakkasta - illalla oli pakkasta enään pari astetta ja tänä aamuna ollaan jo plussalla.
Yritän saada vielä jotain järkevää aikaiseksi ennen töihin lähtöä ja jatkan elpymistä... tosi asia on, että mitä enenmmän tulee ikää sen hitaammin palautuu reissuista. No, tää meidän huusholli ja lemmikit vaatii kyllä osansa ja hoitonsa oli väsynyt tai ei - joten aivan laiskana ei voi palautua.
Muuten, kun lauantai-iltana olin täällä Tursakkeen kanssa kahden, se kulki perässä ja maukui. Kaipasi takuulla puuttuvia koiria. Viimme yön kissat ja koirat nukkui minun kanssa ja vähän oli aamulla minulla selkä kipeenä - otukset oli vallannu parhaimmat paikat ja minä heräsin sängystä aivan poikittain ja todella mutkaisesta asennosta. Noitanokinenä nukkui jalkojeni päällä Ihkun kanssa ja ei tosiaan ollut mikään ihana herätys.
Eiköhän se tästä taas lähde päivä sujumaan omalla painolla, joten mukavaa päivän jatkoa!
Eilen aamulla venyttelin ja verryttelin, vein koirat ulkotarhaan ja iltapäivällä töihin - kuten joka päivä tällä viikolla.
Annan kanssa illalla värkkäilimme taas akvojen kanssa - miten se nyt menikään... ensin piti haavia muutama uusi Plätypoikanen - joita olikin muutama kymmenen (ei edes yritetty laskea niitä, ettei tule allergia-näppyjä), sitten imuroitiin kotiloita - joita oli varmasti satoja (konnat sai herkullista iltapalaa) - sitten piti lisätä akvaan vettä - joka tulvi lattialle asti. Pienestä askareesta voi siis kehittyä loppujen lopuksi oikea tulva, mutta hauskaa meillä oli :).
Illan päätteksi teimme potkureilla Annan saattoreissun ja koirat sai irroitella tosissaan. Wilma elpyy vielä raskaasta riijuureissusta, mutta havahtuu välillä touhuun mukaan Ihkun kanssa. Ihkulla on entinen energia tallella - sitä ei hetkauta reissut tai hoidossa olot. Se oli eka kerran hoidossa ja hyvin oli Lisan kanssa mennyt ja muutenki uusi tilanne oli otettu reippaasti vastaan. Oli se vähän ihmetellyt, kun Lisan luona oli Tursakettakin suurempi kissa.
Maanantaiaamuna sai muuten hieraista silmiä ihan kunnolla. Ulkomittari näytti -14 astetta pakkasta - illalla oli pakkasta enään pari astetta ja tänä aamuna ollaan jo plussalla.
Yritän saada vielä jotain järkevää aikaiseksi ennen töihin lähtöä ja jatkan elpymistä... tosi asia on, että mitä enenmmän tulee ikää sen hitaammin palautuu reissuista. No, tää meidän huusholli ja lemmikit vaatii kyllä osansa ja hoitonsa oli väsynyt tai ei - joten aivan laiskana ei voi palautua.
Muuten, kun lauantai-iltana olin täällä Tursakkeen kanssa kahden, se kulki perässä ja maukui. Kaipasi takuulla puuttuvia koiria. Viimme yön kissat ja koirat nukkui minun kanssa ja vähän oli aamulla minulla selkä kipeenä - otukset oli vallannu parhaimmat paikat ja minä heräsin sängystä aivan poikittain ja todella mutkaisesta asennosta. Noitanokinenä nukkui jalkojeni päällä Ihkun kanssa ja ei tosiaan ollut mikään ihana herätys.
Eiköhän se tästä taas lähde päivä sujumaan omalla painolla, joten mukavaa päivän jatkoa!
sunnuntai, tammikuuta 13, 2008
Wilma-morsio kotona...
... ja tajuttoman raskas reissu takana. Nyt keikahan johonki ja kait herään joskus :).
Terv. tönttöröö-tl ja likat
Terv. tönttöröö-tl ja likat
lauantaina, tammikuuta 12, 2008
Taas raskaan päivän ilta...
Kuva: Annan kanssa haavitut... oliskohan kaikkiaan 18 Plätypoikasta, pieniä ja vähän isompia.
Aamusta tein rästipäivityksiä ja sitten menimme Ihkun kanssa ulos - kolasin maailman raskainta lunta, jota oli satanut n. 10 cm... vähintääki. Ihku yritti olla kovasti kaverina pomppien kolan päällä.
Välillä "huolsin" autoa, tarksitin ja lisäsin nesteitä ja öljyä.
Heti lumenkolauksen jälkeen lähdimme lenkille; Ihku, Lisa, Anna, Piksu ja minä. Talsimme lumessa keskellä metsää, välillä vaihdoimme maisemia - vielä syvemmälle metsää ja kaikkiaan olimme lenkillä n. 2h. Ja sen jälkeen olimme kaikki rättiväsyneitä.
Muuten meni ihan putkeen, mutta autoa peruuttaessa tai pysähdyksissä tuli öljyn haju, kurkistin konepellin alle olin unohtanut laittaa öljysäiliön korkin kiinni - onneksi se oli pysynyt öljysäiliön päällä matkassa mukana.
Kävin kotona vaihtamassa vaatteet ja lähdimme Annan kanssa tankaamaan autoa ja kävimme samalla syömässä pika-aterian.
Kotiin palattuamme Ihku käpertyi nukkumaan ja me aloitimme pyydystämään Annan havaitsemat Plätypoikaset poikasaltaaseen. Siinä vierähti loppuilta ja oli aika "palauttaa" Anna kotiin ja Ihkun vein Piksulle hoitoon.
Nea soitteli illalla ja kertoi, että siellä lempi leiskuu kiivaasti ja tosissaan - jopa niin, että erotettujen lempiväisten keskustelu on häirinnyt yöunta. Hyvä että ottavat tosissaan, Ramseksella on ollut ainakin antoisa Suomenvierailu.
Mutta, aika vierii ja kello käy - olisi enään vajaa 4h aikaa nukahtaa. Tarkoitus on lähteä klo 3 Wilman hakuun - auton nokka kohti etelää ja ei voi muuta sanoa, kuin että Herran haltuun että olisimme Wilman kanssa turvallisesti kotona huommena alkuillasta.
Evääksi reissuun olen varannut oikeaa asennetta (?), 1 1/2l Coca Colaa, vesipullo, karkkipussi, 1l Gefilusmehua (ananas-porkkana) ja jos jaksan tehdä ennen lähtöä vielä muutaman voileivän - eiköhän se siinä ole.
Ei muuta ku hyvää yötä ja toivotaan siedettävää keliä.
Välillä "huolsin" autoa, tarksitin ja lisäsin nesteitä ja öljyä.
Heti lumenkolauksen jälkeen lähdimme lenkille; Ihku, Lisa, Anna, Piksu ja minä. Talsimme lumessa keskellä metsää, välillä vaihdoimme maisemia - vielä syvemmälle metsää ja kaikkiaan olimme lenkillä n. 2h. Ja sen jälkeen olimme kaikki rättiväsyneitä.
Muuten meni ihan putkeen, mutta autoa peruuttaessa tai pysähdyksissä tuli öljyn haju, kurkistin konepellin alle olin unohtanut laittaa öljysäiliön korkin kiinni - onneksi se oli pysynyt öljysäiliön päällä matkassa mukana.
Kävin kotona vaihtamassa vaatteet ja lähdimme Annan kanssa tankaamaan autoa ja kävimme samalla syömässä pika-aterian.
Kotiin palattuamme Ihku käpertyi nukkumaan ja me aloitimme pyydystämään Annan havaitsemat Plätypoikaset poikasaltaaseen. Siinä vierähti loppuilta ja oli aika "palauttaa" Anna kotiin ja Ihkun vein Piksulle hoitoon.
Nea soitteli illalla ja kertoi, että siellä lempi leiskuu kiivaasti ja tosissaan - jopa niin, että erotettujen lempiväisten keskustelu on häirinnyt yöunta. Hyvä että ottavat tosissaan, Ramseksella on ollut ainakin antoisa Suomenvierailu.
Mutta, aika vierii ja kello käy - olisi enään vajaa 4h aikaa nukahtaa. Tarkoitus on lähteä klo 3 Wilman hakuun - auton nokka kohti etelää ja ei voi muuta sanoa, kuin että Herran haltuun että olisimme Wilman kanssa turvallisesti kotona huommena alkuillasta.
Evääksi reissuun olen varannut oikeaa asennetta (?), 1 1/2l Coca Colaa, vesipullo, karkkipussi, 1l Gefilusmehua (ananas-porkkana) ja jos jaksan tehdä ennen lähtöä vielä muutaman voileivän - eiköhän se siinä ole.
Ei muuta ku hyvää yötä ja toivotaan siedettävää keliä.
torstaina, tammikuuta 10, 2008
...raskaan päivän ilta...
...pää tosi pökkyräisenä ja iltaan on selvitty... kyllä se tästä taas lähtee sujumaan.
Iloinen puhelinsoitto iltapäivällä Nealle - Wimpulan juoksu kehittyy ja H-hetki on jo kynnyksellä. Nyt ei tarvita enään prokutestejä - vain peukut pystyyn että Wilma kelpaa Ramsekselle :).
Ihku on ollut aika ajoin hieman pihalla ilman Wilmaa, kun saatoimme Annaa tuli taas Ihkuun elämää ja se pimpelipompeli loikki kotipihalla entiseen malliin.
Vaihdoimme veden suurimpaan avaarioon Annan kanssa ja minulla pääsi taas vesiletku liitoksesta irti ja vettä lensi iloisesti eteiseen ja tuulikaappiin - tekevälle sattuu.
Kissat ovat selvästi iloinneet minun kotiintulosta - ovat viihtyneet sisällä ja ovat nauttineet ostamaani broiskun filettä.
Lunta on satanut koko päivän, säätiedotus on luvannut lauhtuvaa - minä odotan toiveikkaana että ei tarvis alkaa huommena lumitöihin - lauhtus ja lumi katoaisi vesilätäköiksi - ei vaiteskaan :). Huommena on varmaan parempi olo ja lumen pukkaus tekee vain hyvää ennen töihin lähtöä.
Nyt jatkan vielä hommia ennen nukkumaan menoa - pitää orjentoitua joa alitajunnassa Wilman hakuun ja kotihommat pitää tehdä sen mukaan, koska Pekka ei tule kotiin viikonlopulla.
Perjantai on toivoa täynnä.
Iloinen puhelinsoitto iltapäivällä Nealle - Wimpulan juoksu kehittyy ja H-hetki on jo kynnyksellä. Nyt ei tarvita enään prokutestejä - vain peukut pystyyn että Wilma kelpaa Ramsekselle :).
Ihku on ollut aika ajoin hieman pihalla ilman Wilmaa, kun saatoimme Annaa tuli taas Ihkuun elämää ja se pimpelipompeli loikki kotipihalla entiseen malliin.
Vaihdoimme veden suurimpaan avaarioon Annan kanssa ja minulla pääsi taas vesiletku liitoksesta irti ja vettä lensi iloisesti eteiseen ja tuulikaappiin - tekevälle sattuu.
Kissat ovat selvästi iloinneet minun kotiintulosta - ovat viihtyneet sisällä ja ovat nauttineet ostamaani broiskun filettä.
Lunta on satanut koko päivän, säätiedotus on luvannut lauhtuvaa - minä odotan toiveikkaana että ei tarvis alkaa huommena lumitöihin - lauhtus ja lumi katoaisi vesilätäköiksi - ei vaiteskaan :). Huommena on varmaan parempi olo ja lumen pukkaus tekee vain hyvää ennen töihin lähtöä.
Nyt jatkan vielä hommia ennen nukkumaan menoa - pitää orjentoitua joa alitajunnassa Wilman hakuun ja kotihommat pitää tehdä sen mukaan, koska Pekka ei tule kotiin viikonlopulla.
Perjantai on toivoa täynnä.
keskiviikkona, tammikuuta 09, 2008
...hetki sitten tultiin Ihkun kanssa kotiin...
..ja väsyttää aivan vietävästi. Kissat odotti pihalla ja ne sai heti ruuan. Pekka oli lähteny aamupäivällä töihin ja Anna oli käynyt päivällä hoitamassa kalat - joten eivät joutuneet kauaa oleen keskenään.
Ihku sai myös ruuan ja köllöttelee nyt makuuhuoneessa odottaen, milloin menen nukkumaan.
Wilma jäi vielä hellusteleen ja haen sen sitt, kun hommat on hoidettu. Ajattelin ajella päiväseltään mutkan, kun tarpeeksi aikaisin lähtee reissuun, ennättää vielä saman vuorokauden aikana takaisin.
Pää on niin pökkurässä, että on parempi lopettaa kirjoitus lyhyeen - virheitä saa korjata melkein joka sanalle.
Katja otti päivällä kuvia koirista, ja uskoisin saavani niitä myös omille sivuille esille... Katjalla oli huomattavasti parempi kamera kuin minulla, joten jätin kuvaamisen parempiin käsiin.
Oikein paljon kiitoksia Annalle akvaarioiden hoidosta, Sarille matkaseurasta, Nealle kaikesta, Tomille vaikka ja mistä... ja eihän tämä reissu olisi onnistunut myöskään ilman kotimies Pekkaa.
Katjalle; "Oli oikein hauska tutustua sinuun ja Ramsekseen! Toivottavasti tapaamme vielä ja peukutuksia tulevaisuudelle... ja unelmille :)!"
Huommena pitää olla pirteänä kylällä jo klo 9 aikaan, joten sleep well!
Ihku sai myös ruuan ja köllöttelee nyt makuuhuoneessa odottaen, milloin menen nukkumaan.
Wilma jäi vielä hellusteleen ja haen sen sitt, kun hommat on hoidettu. Ajattelin ajella päiväseltään mutkan, kun tarpeeksi aikaisin lähtee reissuun, ennättää vielä saman vuorokauden aikana takaisin.
Pää on niin pökkurässä, että on parempi lopettaa kirjoitus lyhyeen - virheitä saa korjata melkein joka sanalle.
Katja otti päivällä kuvia koirista, ja uskoisin saavani niitä myös omille sivuille esille... Katjalla oli huomattavasti parempi kamera kuin minulla, joten jätin kuvaamisen parempiin käsiin.
Oikein paljon kiitoksia Annalle akvaarioiden hoidosta, Sarille matkaseurasta, Nealle kaikesta, Tomille vaikka ja mistä... ja eihän tämä reissu olisi onnistunut myöskään ilman kotimies Pekkaa.
Katjalle; "Oli oikein hauska tutustua sinuun ja Ramsekseen! Toivottavasti tapaamme vielä ja peukutuksia tulevaisuudelle... ja unelmille :)!"
Huommena pitää olla pirteänä kylällä jo klo 9 aikaan, joten sleep well!
tiistaina, tammikuuta 08, 2008
Huomenta Kankaanmetsäntieltä...
Kovasti haukotuttaa vielä ja en ole juonut aamu kahviakaan vielä... ja tämä Nean kone näyttää herjaavan mun murresanoja :). Pitää siis yrittää kirjoittaa fiksusti :))!
Matka meni nopeasti ja mukavasti. Olimme niin hyvissä ajoin liikkeellä, että ennätimme poiketa velipojan luona kahvilla.
Loppumatkalla ajoin jo varmaan ihan väsymyksestä johtuen harhaan, muistin Nean ajo-ohjeista vain joka toisen lauseen. Perille kuitenki päästiin turvallisesti.
Eilen Akuutista soitettiin just ennen kuin lähdimme Katjaa ja Ramsesta vastaan lentokentälle. Wilma proku oli aivan alkutekijöissään - joten ei ole ainakaan mennyt ohi.
Tänään meillä on Wilmalle prokuaika Mäntsälään eläinlääkärille. Tulos saadaan tänään, joten tietää taas missä ollaan menossa. Wilma on kovasti kiinnostunut Ramseksesta ja päin vastoin, mutta ei ole vielä ihan se H-hetki käsillä.
Eläinlääkäriltä lähdemme ajeleen Hesaa kohti Tomin luo. Kunhan Wilman tulos saadaan katsotaan sit mitä tehdään. Voi olla, että Wilma jää tänne Nean luo ja suunnitellaan sit, miten se saadaan kotiin.
Ramses on komea ja reipas otus ja Katja tosi mukava. Wilma ja Ihku on hurmannu ne täysin.... paitsi Ramses yrittää välillä häätää Ihkua pois, kun se häiritsee sen ja Wilman hellustelua.
Kyllikki-käppänä on täysillä messissä mukana, ei jää heikommaksi isompien jaloissa. Kävin eilen Wilman, Ihkun ja Kyllikin kanssa lähimetsässä lenkillä. Tämä Nean ja Peten koti on aivan mahtava - tilaa on ja ympärillä on metsää missä koirat voi himputella.
Annalle special-terkut ja kiitokset tästä blogi-osoitteesta - muistin tunnarit, mutta en sitä tärkeää osoitetta. Ja tiedän, että kalat on hyvässä hoidossa :).
Eilen satoi tänne muutama sentti lunta, joten maa on valkoinen.
Nyt aamukahveelle ja toivottelen mukavaa päivän jatkoa.
Täältä riijuu-reissulta, Tuula, Wilma ja Ihku!
Matka meni nopeasti ja mukavasti. Olimme niin hyvissä ajoin liikkeellä, että ennätimme poiketa velipojan luona kahvilla.
Loppumatkalla ajoin jo varmaan ihan väsymyksestä johtuen harhaan, muistin Nean ajo-ohjeista vain joka toisen lauseen. Perille kuitenki päästiin turvallisesti.
Eilen Akuutista soitettiin just ennen kuin lähdimme Katjaa ja Ramsesta vastaan lentokentälle. Wilma proku oli aivan alkutekijöissään - joten ei ole ainakaan mennyt ohi.
Tänään meillä on Wilmalle prokuaika Mäntsälään eläinlääkärille. Tulos saadaan tänään, joten tietää taas missä ollaan menossa. Wilma on kovasti kiinnostunut Ramseksesta ja päin vastoin, mutta ei ole vielä ihan se H-hetki käsillä.
Eläinlääkäriltä lähdemme ajeleen Hesaa kohti Tomin luo. Kunhan Wilman tulos saadaan katsotaan sit mitä tehdään. Voi olla, että Wilma jää tänne Nean luo ja suunnitellaan sit, miten se saadaan kotiin.
Ramses on komea ja reipas otus ja Katja tosi mukava. Wilma ja Ihku on hurmannu ne täysin.... paitsi Ramses yrittää välillä häätää Ihkua pois, kun se häiritsee sen ja Wilman hellustelua.
Kyllikki-käppänä on täysillä messissä mukana, ei jää heikommaksi isompien jaloissa. Kävin eilen Wilman, Ihkun ja Kyllikin kanssa lähimetsässä lenkillä. Tämä Nean ja Peten koti on aivan mahtava - tilaa on ja ympärillä on metsää missä koirat voi himputella.
Annalle special-terkut ja kiitokset tästä blogi-osoitteesta - muistin tunnarit, mutta en sitä tärkeää osoitetta. Ja tiedän, että kalat on hyvässä hoidossa :).
Eilen satoi tänne muutama sentti lunta, joten maa on valkoinen.
Nyt aamukahveelle ja toivottelen mukavaa päivän jatkoa.
Täältä riijuu-reissulta, Tuula, Wilma ja Ihku!
lauantaina, tammikuuta 05, 2008
n. 8h lähtöön...
... mitään en ole vielä pakannu, koirille on viety autoon alustat ja ylimääräisiä alustoja matkaa varten... olisi ehkä aiheellista aloittaa valmistelut kunnolla :).
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, joten ei mitään hätää.
Tuntuu, etten ole tänään saanut mitään aikaiseksi, haettiin Pekka Oulusta, värkkäilin Tulosjulkaisua muun osan päivästä. Onneksi Anna tuli viihdyttään koiruuksia, Ihku meinas kyllästyä jo toimettomuuteen. Sää on ollut todella hyytävä - pakkasta -14 ja kylmä viima tulee jostain Siperian suunnalta. Kävimme koiruuksien kanssa saattamassa Annan ja nyt ei sit nähdäkkään muutamaan päivään.
Sain mukaan reissulle Sarin, ei tarvitse yksin ajella ja me ollaan tehty Sarin kanssa useita reissuja yhdessä. Tosi mukava saada juttukaveri mukaan, joka voi ajaa autoa myös välillä.
Nyt katson Selviytyjät loppuun ja sitte pakkaamaan ja jossain vaiheessa muutaman tunnin unet, ennen lähtöä.
Oikein mukavaa viikonloppua, käyn kirjoittelemassa matkanvarrella kuulumisia - miten riijuureissu etenee.
Nyt ei ku peukut pystyyn!
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, joten ei mitään hätää.
Tuntuu, etten ole tänään saanut mitään aikaiseksi, haettiin Pekka Oulusta, värkkäilin Tulosjulkaisua muun osan päivästä. Onneksi Anna tuli viihdyttään koiruuksia, Ihku meinas kyllästyä jo toimettomuuteen. Sää on ollut todella hyytävä - pakkasta -14 ja kylmä viima tulee jostain Siperian suunnalta. Kävimme koiruuksien kanssa saattamassa Annan ja nyt ei sit nähdäkkään muutamaan päivään.
Sain mukaan reissulle Sarin, ei tarvitse yksin ajella ja me ollaan tehty Sarin kanssa useita reissuja yhdessä. Tosi mukava saada juttukaveri mukaan, joka voi ajaa autoa myös välillä.
Nyt katson Selviytyjät loppuun ja sitte pakkaamaan ja jossain vaiheessa muutaman tunnin unet, ennen lähtöä.
Oikein mukavaa viikonloppua, käyn kirjoittelemassa matkanvarrella kuulumisia - miten riijuureissu etenee.
Nyt ei ku peukut pystyyn!
perjantaina, tammikuuta 04, 2008
perjantai-ilta...
Todella hyytävässä säässä kävimme Oulun reissun. Akuutissa jouduimme hetken odottamaan ja loppujen lopuksi verikokeen otti apulainen, kun lääkäri oli myöhässä. Ei haitannut ollenkaan, sillä kokeen ottaminen sujui mallikkaasti ja nopeasti.
Akuutin jälkeen otimme molemmat koirat ja lähdimme Annan kanssa käveleen Haukun paikkaan. Tai ei sitä juuri kävelemiseksi voi sanoa, koirilla oli niiiin paljon kaikenlaisia mielenkiintoisia hajuja haisteltavana ja me palelimme pysähtyen joka helkkarin tolpan juureen, kadunkulmaan, ja mihin vaan missä oli postia edellisiltä nelijalkaisilta kulkijoilta.
Haukun paikassa koiruudet olivat kuin Liisa ihmemaassa, Ihku ihastui maaoraviin, jota olivat todella rohkeita ja mukavan näköisiä otuksia isossa häkissä. Kattelin koiruuksien kanssa kala-altaita sillä aikaa, kun Anna kävi tutustumassa muihin myymälässä oleviin eläimiin. Ja eihän sitä ilman tuliaisia lähdetty tälläkään kertaa, koirille siansaparot ja possunkorvia, minulle 3 albiinomonnista, nyt niitä on yht. 8 kpl ja ne on todella eloisia veitikoita.
Oli siellä myös aivan upean värinen pleko (oranssit pallo-kuviot), jonka olisin kyllä myös huolinut mukaan, mutta hinta oli suolanen - 60 euroa!
Liekkö johtunut (selistystä) siitä, että aamu oli todella vauhdikas (ennätin tiskata, imuroida ja luututa keittiön lattian ennen Ouluun lähtöä), kun kävelimme Annan kanssa "aamupalalle" Oulun keskustaan ihmettelin, että miten koirille myytävät saparot ovat suoria eivätkä kippurassa. *Hitsi että naurattaa vieläki* oma tyhmyys - onneksi Anna valaisi, että kippurahännät on elävillä sioilla - no valkenihan minulle tietenki heti 'henki pois saparo suoraks' logiikka.
Joopa joo, on se helkkarin mukava ja vapauttavaa möläytellä välillä ihan tosi tyhmiä ja olla blondi.
Ei paljo nautittu city-elämästä - "aamupalan" jälkeen kävimme Suomalaisessa kirjakaupassa katsomassa Koira-kirjatarjontaa. Kalliita olivat ja minun mielestäni valikoima oli todella pieni ja vaatimaton.
Sitten hipsimme pikavauhtia autoon ja äkkiä takas Iihin. Oli kyllä puhetta, että seuraava tutustumiskäynti tehdään Maikkulan Mustiin & Mirriin, Wilman ultrausreissun yhteydessä n. kk kuluttua.
Iltapäivällä kävin grillä syömässä,(ettei vain Joulun aikaan hankittu pömppömaha katoa), kaupassa ja yritin myös vanhan ystävän luo käymään, mutta hän ei ollut kotosalla.
Pakkanen oli tänään alimmillaan -17 ja leivinuunia tuli lämmitettyä ihan kunnolla. Olen aika-ajoin miettinyt myös reissuun lähtöä, mitään en ole kuitenkaan laitellut valmiiksi - onhan tässä vielä huominen päivä aikaa.
Nyt blondi lähtee nukkumaan koiruuksien kanssa - lauantai menee Tulosjulkaisun parissa ja jos sää vähän lauhtuu pitää koiruuksien kanssa käydä kunnon lenkki, että jaksavat matkustaa sunnuntaina.
Oikein hyvää yötä!
Akuutin jälkeen otimme molemmat koirat ja lähdimme Annan kanssa käveleen Haukun paikkaan. Tai ei sitä juuri kävelemiseksi voi sanoa, koirilla oli niiiin paljon kaikenlaisia mielenkiintoisia hajuja haisteltavana ja me palelimme pysähtyen joka helkkarin tolpan juureen, kadunkulmaan, ja mihin vaan missä oli postia edellisiltä nelijalkaisilta kulkijoilta.
Haukun paikassa koiruudet olivat kuin Liisa ihmemaassa, Ihku ihastui maaoraviin, jota olivat todella rohkeita ja mukavan näköisiä otuksia isossa häkissä. Kattelin koiruuksien kanssa kala-altaita sillä aikaa, kun Anna kävi tutustumassa muihin myymälässä oleviin eläimiin. Ja eihän sitä ilman tuliaisia lähdetty tälläkään kertaa, koirille siansaparot ja possunkorvia, minulle 3 albiinomonnista, nyt niitä on yht. 8 kpl ja ne on todella eloisia veitikoita.
Oli siellä myös aivan upean värinen pleko (oranssit pallo-kuviot), jonka olisin kyllä myös huolinut mukaan, mutta hinta oli suolanen - 60 euroa!
Liekkö johtunut (selistystä) siitä, että aamu oli todella vauhdikas (ennätin tiskata, imuroida ja luututa keittiön lattian ennen Ouluun lähtöä), kun kävelimme Annan kanssa "aamupalalle" Oulun keskustaan ihmettelin, että miten koirille myytävät saparot ovat suoria eivätkä kippurassa. *Hitsi että naurattaa vieläki* oma tyhmyys - onneksi Anna valaisi, että kippurahännät on elävillä sioilla - no valkenihan minulle tietenki heti 'henki pois saparo suoraks' logiikka.
Joopa joo, on se helkkarin mukava ja vapauttavaa möläytellä välillä ihan tosi tyhmiä ja olla blondi.
Ei paljo nautittu city-elämästä - "aamupalan" jälkeen kävimme Suomalaisessa kirjakaupassa katsomassa Koira-kirjatarjontaa. Kalliita olivat ja minun mielestäni valikoima oli todella pieni ja vaatimaton.
Sitten hipsimme pikavauhtia autoon ja äkkiä takas Iihin. Oli kyllä puhetta, että seuraava tutustumiskäynti tehdään Maikkulan Mustiin & Mirriin, Wilman ultrausreissun yhteydessä n. kk kuluttua.
Iltapäivällä kävin grillä syömässä,(ettei vain Joulun aikaan hankittu pömppömaha katoa), kaupassa ja yritin myös vanhan ystävän luo käymään, mutta hän ei ollut kotosalla.
Pakkanen oli tänään alimmillaan -17 ja leivinuunia tuli lämmitettyä ihan kunnolla. Olen aika-ajoin miettinyt myös reissuun lähtöä, mitään en ole kuitenkaan laitellut valmiiksi - onhan tässä vielä huominen päivä aikaa.
Nyt blondi lähtee nukkumaan koiruuksien kanssa - lauantai menee Tulosjulkaisun parissa ja jos sää vähän lauhtuu pitää koiruuksien kanssa käydä kunnon lenkki, että jaksavat matkustaa sunnuntaina.
Oikein hyvää yötä!
torstaina, tammikuuta 03, 2008
...tv:ssä pauhaa mustalaismusiikki...
Tultiin jokin aika sitten koiruuksien kanssa iltalenkiltä. Ensin saatettiin Anna kotiin ja paluumatkalla teimme lenkin pimeään metsään ja koirat sai himputella vapaana.
Tänään olen käynyt ottamassa "sähköiskun" hiuksiin, että kehtaa lähteä sunnuntaina ajelemaan "maalikyliin". Suunnitelmat tällähetkellä on, että huommena käytän Wilmaa prokussa, jonka tuloksen saan maanantaina - tämä on mun ihan tietoinen valinta. Saan maanantaina tietää mikä on ollut perjantain tilanne. Jos huomisen testin arvo on lähteny nousemaan, siitä voi päätellä mikä se on maanantaina. Jos huomisen arvo on vielä liian alhainen, ennättää maanantaina ottaa uuden prokun etelä-suomessa. Rahaahan siinä palaa, mutta käytetään nyt testimahdollisuudet kunnolla, kun siihen on mahdollisuus. Ei näitä pitkänmatkan riijuureissuja voi ainakaan meikäläinen tehdä näppituntumalla, vaikka kuinka osais seurata juoksun kehittymisen - tehkööt sen viisaammat ja parempionniset.
Ihan mielenkiinnolla odotan reissua, vaikka tiedän että talvikelit voi matkan varrella olla monenmoiset. On mukava nähdä Nea pitkästä aikaa ja tietty heidän uusi koti ja valkoinen käppänä vie varmasti sydämmen - taidan pihistää sen kainaloon lähtiissä. Sit toivottavasti ennätän poiketa matkan varrella veli-pojan perheen luona, Tomin luona olis myös tarkotus kävästä - yöpyä - ja vaikka ja mitä.
Nea näkee Ihkun - hmmm, ei ole Ihku ennättänyt kasvattaa vielä nypittyjen kinttukarvojen tilalle pitkiä karvoja ja muutenki se on puli, kun ei ole kauaa kun nypin sen. No, on Nea enneki nähny keskenkasvusia koikkelisnakuja.
Anna ja Ihku lähtee huommena mukaan Wilman "proku" reissulle Ouluun. Ajateltiin näyttää koiruuksille kävelylenkin verran kaupunkielämää ja tietty me käydään myös eläinkaupassa kattelemassa kaloja.
Ongelmia viimme päivinä on ollut Wolkkarin jäätyvästä keskuslukituksesta - joskus pääsi hyvin autoon, mutta ei ulos ja päin vastoin. Pekka ennätti onneksi hoitaa sen asian kuntoon - ja lukkojen pitäisi pelata ainakin seuraavaan vesisateseen ja pakkaseen. Tietsikka taitaa sanoa itsensä irti pikkuhiljaa, on saanut tehdä säätöä jos jonkinlaista. Kiitän luojaani nörtti-pojastani, joka on uskomattoman pitkämielisesti jaksanut auttaa ja neuvoa - jälleen kerran. Harmittaa aivan vietävästi, etten suuntautunut tietsikka alalle yhdessä Tomin kanssa - nyt se on myöhästä.
Mut nyt nukkumaan, aamulla pitää olla Akuutissa klo 10.40. Hyvää Yötä!
Tänään olen käynyt ottamassa "sähköiskun" hiuksiin, että kehtaa lähteä sunnuntaina ajelemaan "maalikyliin". Suunnitelmat tällähetkellä on, että huommena käytän Wilmaa prokussa, jonka tuloksen saan maanantaina - tämä on mun ihan tietoinen valinta. Saan maanantaina tietää mikä on ollut perjantain tilanne. Jos huomisen testin arvo on lähteny nousemaan, siitä voi päätellä mikä se on maanantaina. Jos huomisen arvo on vielä liian alhainen, ennättää maanantaina ottaa uuden prokun etelä-suomessa. Rahaahan siinä palaa, mutta käytetään nyt testimahdollisuudet kunnolla, kun siihen on mahdollisuus. Ei näitä pitkänmatkan riijuureissuja voi ainakaan meikäläinen tehdä näppituntumalla, vaikka kuinka osais seurata juoksun kehittymisen - tehkööt sen viisaammat ja parempionniset.
Ihan mielenkiinnolla odotan reissua, vaikka tiedän että talvikelit voi matkan varrella olla monenmoiset. On mukava nähdä Nea pitkästä aikaa ja tietty heidän uusi koti ja valkoinen käppänä vie varmasti sydämmen - taidan pihistää sen kainaloon lähtiissä. Sit toivottavasti ennätän poiketa matkan varrella veli-pojan perheen luona, Tomin luona olis myös tarkotus kävästä - yöpyä - ja vaikka ja mitä.
Nea näkee Ihkun - hmmm, ei ole Ihku ennättänyt kasvattaa vielä nypittyjen kinttukarvojen tilalle pitkiä karvoja ja muutenki se on puli, kun ei ole kauaa kun nypin sen. No, on Nea enneki nähny keskenkasvusia koikkelisnakuja.
Anna ja Ihku lähtee huommena mukaan Wilman "proku" reissulle Ouluun. Ajateltiin näyttää koiruuksille kävelylenkin verran kaupunkielämää ja tietty me käydään myös eläinkaupassa kattelemassa kaloja.
Ongelmia viimme päivinä on ollut Wolkkarin jäätyvästä keskuslukituksesta - joskus pääsi hyvin autoon, mutta ei ulos ja päin vastoin. Pekka ennätti onneksi hoitaa sen asian kuntoon - ja lukkojen pitäisi pelata ainakin seuraavaan vesisateseen ja pakkaseen. Tietsikka taitaa sanoa itsensä irti pikkuhiljaa, on saanut tehdä säätöä jos jonkinlaista. Kiitän luojaani nörtti-pojastani, joka on uskomattoman pitkämielisesti jaksanut auttaa ja neuvoa - jälleen kerran. Harmittaa aivan vietävästi, etten suuntautunut tietsikka alalle yhdessä Tomin kanssa - nyt se on myöhästä.
Mut nyt nukkumaan, aamulla pitää olla Akuutissa klo 10.40. Hyvää Yötä!
tiistaina, tammikuuta 01, 2008
Oikein, oikein antoisaa Uutta Vuotta 2008!
No niin, vuosi on jälleen vaihtunut... niin se aika menee.
Eilen pyörähdimme Pekan kanssa aamusta Oulussa ja tuliaisena pari Tiikeribarbin poikasta ja sähkövatkain.
Päivi tuli Perran kanssa vierailulle iltapäivällä ja kävimme porukalla kunnon lenkillä, meikäläinen tepasteli sauvakävelyä. Wilmalle oli tärkeintä metsätien laidassa olevat hajut ja olla porukan johtotähtenä. Ihkudaa formuloi sielunsa kyllyydestä ja härnäs Perraa. Huolimatta ohuesta lumikerroksesta ja tamppautuneista jäljistä, tie oli edelleen paikkapaikoin erittäin liukas.
Ilta meni jälleen ylensyödessä, mutta käytiin sentään välillä koirien kanssa ihailemassa tähtitaivasta ja revontulia rakettien paukkuessa. Koska Ihkulla oli energiaa vaikka muille jakaa, herkuttelun lomassa leikittiin sisällä taistelu- ja noutoleikkejä. Vielä ennen nukkumaanmenoa käytiin koiruuksien kanssa pikkupakkasessa lenkillä ja koirat sai olla irti.
Rakettien ampuminen alkaa aina vaan aikaisemmin. Joka ikinen päivä kuului rakettien pauke, sen jälkeen kun raketteja alettiin myydä. Rakettien ampuminen jatkui aamuyöhön saakka ja on vielä tänäänki pauketta kuulunut.
Minulla on edelleen vain yksi mielipide raketeista - niihin tuhlatut rahat voisi sijoittaa paremminki.
Niin ja siirsin Nean sivut uuteen osoitteeseen eilen illalla, joten ei pelkää herkuttelua ja juhlintaa.
Päivi on tänään lähteny Etelä-Suomeen astutusreissulle - turvallista matkaa ja toivottavasti reissu ei ole turha. Ei mene montaa päivää ennenkuin me lähdetään Wilman ja Ihkun kanssa reissuun ja tietty peukutusten kanssa.
Nyt vois juoda kolmannen kupillisen kahvia ja katella mille alkais - pakkasta on n. -10 astetta - lenkillä vois käydä tai jotain.
Mukavaa Uuden Vuoden ensimmäistä päivää!
Eilen pyörähdimme Pekan kanssa aamusta Oulussa ja tuliaisena pari Tiikeribarbin poikasta ja sähkövatkain.
Päivi tuli Perran kanssa vierailulle iltapäivällä ja kävimme porukalla kunnon lenkillä, meikäläinen tepasteli sauvakävelyä. Wilmalle oli tärkeintä metsätien laidassa olevat hajut ja olla porukan johtotähtenä. Ihkudaa formuloi sielunsa kyllyydestä ja härnäs Perraa. Huolimatta ohuesta lumikerroksesta ja tamppautuneista jäljistä, tie oli edelleen paikkapaikoin erittäin liukas.
Ilta meni jälleen ylensyödessä, mutta käytiin sentään välillä koirien kanssa ihailemassa tähtitaivasta ja revontulia rakettien paukkuessa. Koska Ihkulla oli energiaa vaikka muille jakaa, herkuttelun lomassa leikittiin sisällä taistelu- ja noutoleikkejä. Vielä ennen nukkumaanmenoa käytiin koiruuksien kanssa pikkupakkasessa lenkillä ja koirat sai olla irti.
Rakettien ampuminen alkaa aina vaan aikaisemmin. Joka ikinen päivä kuului rakettien pauke, sen jälkeen kun raketteja alettiin myydä. Rakettien ampuminen jatkui aamuyöhön saakka ja on vielä tänäänki pauketta kuulunut.
Minulla on edelleen vain yksi mielipide raketeista - niihin tuhlatut rahat voisi sijoittaa paremminki.
Niin ja siirsin Nean sivut uuteen osoitteeseen eilen illalla, joten ei pelkää herkuttelua ja juhlintaa.
Päivi on tänään lähteny Etelä-Suomeen astutusreissulle - turvallista matkaa ja toivottavasti reissu ei ole turha. Ei mene montaa päivää ennenkuin me lähdetään Wilman ja Ihkun kanssa reissuun ja tietty peukutusten kanssa.
Nyt vois juoda kolmannen kupillisen kahvia ja katella mille alkais - pakkasta on n. -10 astetta - lenkillä vois käydä tai jotain.
Mukavaa Uuden Vuoden ensimmäistä päivää!