Meren rannalla.
Syksyn kesälämpimät päivät muuttuivat kertaheitolla syyssäihin yhtä nopeasti kuin toukokuun puolenvälin jälkeen tänne tuli yhtä aikaa kevät ja kesä. Kuluneella viikolla ei ole ollut epäselvää vuodenajan suhteen, nyt on syksy parhaimmillaan ja kesävaatteet joutaa vihdoinkin varastoon.
Parhainta on ollut kunnon vesisade, jota saimme odottaa useamman viikon.
Alkuviikosta leikin kotirouvaa, pesin ikkunat ja lenkkeilin ahkerasti koirien kanssa Pekan viihtyessä ranteella puusavotassa. Komeat puupinorivit reunustaa tontinreunaa ja liiteri on täytetty kuivilla puilla. Vietin partojen kanssa yhden tuulisen ja osittain aurinkoisen päivän puolukoita poimien. Ne puolukat survoin, pakastimeen ne eivät enää mahtuneet.
Loppuviikosta jatkoin lenkkeilyä ja maltoin pitkästä aikaa käydä Martan luona kunnon pituisella vierailulla. Kävimme myös yhtenä päivänä jälleen ällistelemässä meren rannalla veden vähyyttä. Tuulet ovat olleet taas sellaiselta suunnalta ja äityneet ajoittain välillä myös koviksi, niin että merivesi oli paennut rannoilta.
Unski muistuttaa murmelia, olen siistinyt vain sen viirihännän piiskahännäksi. Tänään olisi vielä tarkoitus pestä molemmat parrat ja tehdä niille huomenna konetrimmaus. Ihqu porskuttaa edelleen ja ei ole tarvinnut kipulääkettä polveen, hyvin on kestänyt himputtelut lenkeillä.
Nyt partojen pesuun, ennen kuin iltapäivälorvi saa vallan. Oikein mukavaa viikonloppua!