Kuvat Selkäleton rannasta (Praavan edustalla) merelle päin. Kuvattu 28.11.2010.Kävin koirien kanssa Selkäleton rannassa viimme sunnuntaina. Päivä oli kylmä, aurinko paistoi. Uskaltauduin jäälle koska tuuli oli ollut jo pitemmän aikaa maalta, vesi oli alhaalla ja pakkaslukemat olivat paukkuneet jo pidemmän aikaa. Luotin, että jää kestää. Lähdimme matkaan Pitkänkarin rannasta ja matkan varrella kävimme tervehtimässä kesäistä ilakointipaikkaa - matalikkoa jossa olen ottanut mielestäni kauneimmat- ja muistorikkaat kesäkuvat. Koirat olivat täpinöissään ja juoksentelivat onnellisina tutuissa paikoissa, joita peitti paksu jää.
Suunnistin Selkälettoa kohti ja sen rannallalta koirat löysikin sitten kunnon apajan... jäniksen papanoita oli ilmeisen paljon. Aurinko kultasi ja pensaat olivat saaneet kuurapeitteen. Sanoin ei voi kuvata, kuinka kaunista oli. Saaren ranta oli tosi suojainen ja kuvasin paljain sormin, -20 asteen pakkasesta ei ollut "tietoakaan". Kovien pakkasten vuoksi olimme viettäneet sisällä monta päivää ja me kaikki nautimme olostamme saaren rannassa. En ikinä unohda sitä olotilaa, kaunista luontoa ja ihmeen kaunista valoa.
Rannan edessä oli jäälle purkautunutta jäätynyttä vihreän sävyistä vettä, joka oli kuin paksua kermaa.
Joulukalenterin kuvista suurin osa on Selkäleton rannassa kuvattuja. Osa kuvista on sellaisenaan tai muokattuna ja joululaulujen sanoilla maustettuja.
Joulukalenterita löytyy myös kuvia vanhoista joulukorteista joita olen löytänyt tämän talon kätköistä.
Omien koirien lauma on pysynyt vakiona, Wilma ja Kikka porskutta vauhdikkaina... uskomattoman hienoa nähdä Kikka leikkisänä, Unskin ja Ihkun kanssa formulota kirmaten. Ei olisi kesällä uskonut, että tulemme vielä moista näkemään. On pakko vannoa Nutrolin Senioriöljyn nimiin.
Ikävääkin kuuluu, Turbolla on todettu lymfooma eli imukudossyöpä. Tieto oli minulle melkoinen järkytys, vaikka omasta koirasta ei olekkaan kyse. Olen aina tykänny Turbosta - huolettomasta hulivilistä ja jästipäästä. Muutama ärräpää on kyllä Turbon seurassa tullut välillä lausuttua, mutta ei Turbo ole ottanut siitä nokkiinsa. Meidän jälleennäkemisemme ovat aina olleet yhtä riehakkaita ja iloisia. Turbo on elänyt nimensä mukaisesti täysillä joka sekunnin.
No mutta, ilman kuolemaa ei olisi elämää... tosi mutta joskus vaikea muistaa.
Mukavaa joulun odottelua ja nauttikaa jokaisesta auringonpilkahduksesta, päivien valoisa aika lyhenee - vielä jonkin aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti