Sunnuntai

Kikka nauttii kepistä

Hötynen
Ihku, Unski ja Kikka maastoutuneena metsänreunassa
Wilma, Ihku ja Kikka nauttivat luonnonantimista
Kikka ihmettelee Lyytin ja Unskin formulointia
Lyyti ja lentävät korvat
Lyyti tarkkana
Ihku, Unski, Kikka ja Wilma etsivät syötävää (jäniksen papanoita)
Ihku
Unski, Ihku ja Lyyti vauhdikkaina heinikossa
Käytiin eilen pelto- ja metsälenkillä koiruuksien kanssa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti vaikka muille jakaa. Viiden koiran kanssa hihnakävely onnistuu hienosti metsälenkille mennessä. Omat koirat osaa ryhmittäytyä minun vasemmalle puolen, Lyyti on tainnut tottua käveleen oikealla puolen. Autotieosuus ei ole pitkä mutta sille on tarkat säännöt; koirat vasemmalla puolen, ei vedetä, ei pysähdellä tarpeille tai haisteleen, pysähdytään ennen tienylitystä. Minun on kyettävä pitämään koirien hihnat yhdessä kädessä.
Yleensä emme kohtaa ketään metsälenkillä. Eilen törmäsimme heti alkumetreillä neljään ihmiseen ja mustan käppänän. Olin ennättänyt päästää koirat irti, mutta havaittuani vastaantulijat sain kaikki koirat ihan "täällä" huudolla tulemaan kytkettäväksi.
Juttelin muutaman sanan käppänäporukan kanssa ja korvaan särähti kun he esittelivät 8 vuotiasta narttukoiraa, "tämä on aivan ihana koira, ei ollenkaan sellainen kuin snautserit yleensä. Ei hauku ja on rauhallinen". Minulla tuli heti mieleen - sorry vaan - kuollut snautseri.
Onhan se tietty ihan hyvä että rodusta löytyy luonteiltaan erilaisia koiria ja niille sopivat kaksijalkaiset laumat. Omalle kohdalle olisi vaikea ajatella jotain passiivista ja virratonta koiraa, vaikka oma jalka alkaa jo tökkiin. Sit kun minä haluan laittaan sellaisen koiran - olen valmis kuoppaan. No, tämänki varmaan vielä edestä löytää.
Tämän päivän aikana pitäisi tehdä yhtä ja toista. Kellahdan illalla tyytyväisenä sohvalle, jos olen tiskannut, imuroinut, vaihtanut veden akvaarioon, järjestellyt pyykit, sulattanut pakastimen ja tehnyt lintulaudalle telineen ulos.
Pekka ja Tomi kaatoi alkukesästä meidän tosi vanhan monihaaraisen koivun, joka oli mitä mainioin lintujen ruokintapaikka. Siihen sopi roikkumaan useita ruokinta-automaatteja ja talipötköjä. Nyt pitäisi tehdä koivun korvike. Talitintit kurkkii jo ikkunan takana ruokaa anoen.
Ensviikoksi on luvattu muutamaa astetta lämmintä ja sadetta, silloin taitaa olla viimeinen hetki pestä ikkunat. On se niin väärin miettiä kotitöitä viikon ainoana virallisena lepopäivänä.
Unski, Lyyti ja Kikka saavat ensin nauttia häkkielämästä, koiruudet pääsee pitemmälle lenkille iltapäivällä.
Olen jo aloittanut muutosten tekemisen omille sivuille - Unskille pitää tehdä oma sivu. Toivottavasti saan sen lähiaikoina päivitettyä.
Lyyti on edelleen ihana iloinen pimpelipom koiruus, sen kohtu on poistettu. Leikkauksesta ei ole kauan aikaa, johtuneeko siitä että se yrittää astua kaikkia koiria ja on tosi kiinnostunut koirien takapään hajuista. Lyytin turkki on jo kovasti harmaantunut. On valkoisia pistokarvoja ja eturaajoissa on vaaleasävyisiä karvoja.
Ei kai se auta, jotta saisin tota tekemisen listaa edes vähän lyhennettyä pitäisi alkaa hommiin.
Oikein mukavaa syksyistä sunnuntaipäivää!