Epätoivoista heräämistä...

Kuvat: Yritettiin Johannan ja koirien kanssa sunnuntaina Saikanväylälle potkuroimaan... ei päästy.
Kuva: Lauantaina lenkillä ja Ihku pääsi painimaan välillä Nallen kanssa.
Keskiviikkoaamu ja olo on kuin jyrän alle jääneellä. Eilen jo puolessa välissä jakoa tunsin pääsäryn alkavan. Kotiin tultua söin ja kellahdin sohvalle - heräsin siitä tunnin kuluttua puhelimen soittoon. Tiputin kupillisen kahvia ja kuulostelin millainen on olotila, päätä särki edelleen ja otin migreeni-lääkkeen, hain koirat häkistä ja kellahdus uudelleen sohvalle. Heräsin puoli seitsemän aikaan, mutta olo oli edelleen surkea. Huimas ja pahoinvointi kruunas olotilan. Ihku oli tuttuun tapaan vauhdikkaalla ja äksöniä vaativalla tuulella. Onneksi Anna tuli pelastamaan illan, minusta ei oikein ollut Ihkulle kaveriksi.

Palataampas ajassa vähän taaksepäin. Perjantaina tilipäivän kunniaksi olin luvannut tytöille, että jatketaan grilli-kierrosta. Vuorossa oli ateria Nelos-Grillillä Iissä. Siitä matkaa jatkettiin Haukiputaalle Mustiin ja Mirriin. Kissoille ruokapussi, koirille kuivattua mahalaukkua ja Ihkulle pehmustetut haskivaljaat. Sitten oli vuorossa Säästökuoppa ja eiköhän löydetty itsemme lankahyllyjen vierestä, mukaan lähti melkoinen määrä Novita virkkauslankoja. Säästökuopassa oli myös Reetu ostoksilla ja sovimme, että menemme tyttöjen kanssa paluumatkalla hänen luo kahveelle. Kävimme vielä Lidilissä ja K-marketissa, ennenkuin suuntasimme auton nokan Iihin päin. Reetun luona kahvittelimme, söimme herkkuja ja pällistelimme Kaapoa ja Emmaa (sakemanneja).
Paluumatkalla poikkesimme vielä Kärkkiäisellä muistitikun ostossa. Sitten olikin jo kiire kotiin jossa odotti konnat ja kissat ja tietty koirat.
Meillä oli lauantaina tyttöjen kanssa herkuttelu-ilta ja niin tuli mussutettua karkkia ja sipsejä että ei tarvi vähään aikaan mussutella. Aloitin uuden puseron virkkaamisen - sinisen ja valkoinen odottaa vielä hihoja. Onneksi edelleen on myynnissä valkoista Novitan Tennessee-lankaa - muuten olisi pusero jäänyt ilman hihoja.
Lauantaina kävimme lenkillä "takametsässä" ja sain otettua joitaki kuvia. Sunnuntaina Anna oli kaverinsa mukana Kajaanin näyttelyssä. Me yritettiin Johannan ja koirien kanssa Saikanväylälle potkutteleen. Ei onnistunut, väylälle oli noussut runsaasti vettä sään lauhtumisen ja kovan tuulen johdosta.
Sää vaihtui viimme viikolla yli kahdenkymmenen asteen pakkasesta plusasteisiin.
Meillä on vesiputki pysynyt sulana. Pekka oli tilannu Eeron kaupasta nipun tyröksiä ja levitin niitä talon nurkalle... en tiedä onko niistä mitään hyötyä, lunta ei ole kuin sentin verran.
Rikkinäinen sähköhella jököttää edelleen paikallaan, odotamme että Pekka tulee kotiin ja sitten se saa lähöt, vääjäämätön loppu hyvin ja pitkään palvelleelle vempeleelle.

Vesisadetta on saatu, se alkoi jo maanantaina ja eilen aamulla satoi edelleen. Aika nopeasti sää pakastui ja vesisade vaihtui lumisateeseen, jota ei kuitenkaan kauaa kestänyt. Jakoreitin varrella sadevesi oli paikoin noussut teille. Lumen alle jäi paikkapaikoin jäinen pinta ja saa olla tosi varovainen, ettei jalka lipeä.
Nyt pitäisi elpyä ihmisten ilmoille toimitukseen päiväksi, miten rusinasta sais viinirypäleen - mahoton tehtävä. Työhommia rästissä ja viikko jatkuu edelleen pitkillä työpäivillä.Pitäis saada Ihkun energia siirrettyä itselle. Kyllä minusta on tullut vanha... pakko tunnustaa. Laitoin toisen kupin kahvia tippaseen, konstit on vähissä - ei minusta saa pirteää millään, vähän vaikuttaa siltä.
Olen muuten tullut loistavasti toimeen ilman sähköhellaa. ainoa joka hellattomuudesta on kärsinyt on Mustapleko, se ei ole saanut keitettyä kesäkurpitsaa viikkoon.
Vienon lumisateen kera toivon pirteämpää päivää.... toivossa on hyvä elää.