Melkein lentsussa joulua kohti

Ihan kaikkea piparitaikinaa ei ole syöty, pipareita jäi myös paistettavaksi.

Alkutalven lentsuaalto on vieraillut myös meillä, pikkusen nuhaa ja väsymystä kiusana niin minulla kuin Pekalla. Lentsu ei silti ole estänyt lenkkeilyä, pari vapaapäivää olen malttanut lenkkeilystä pitää. Joulusiivous  on hyvin pohjustettu; seiniä ja kattoja pesty, kaapit raivattu turhasta roinasta – ei tarvi tehdä enää kuin ns. normaali viikkosiivous.
Joulu tulla jollottaa... Olen niin julmetun perso piparitaikinalle, että jo kolmas taikina odottaa paistamista – ja se saa jäädä myös tänä vuonna viimeiseksi. En ole ainoa pipareille perso tässä huushollissa, Unski seuraa kuin varjo koko ajan vieressä kun teen piparitaikinaa tai leivon. Jos oikein yllätän itseni, teen vielä jonkinlaista joululeipää... siihen saa leipominen jäädä koska jauhonpöly aiheuttaa allergisia oireita.
Jouluruokien laitto on alullaan, porkkanalaatikko on ainoa mitä olen tehnyt pakasteeseen valmiiksi. Loput laatikot taidetaan ostaa kaupasta valmiina.
Penkoessani ruokaohjeita, löysin Inkiväärimehu ohjeen, jonka olin joskus tulostanut Ylen resepti sivuilta. Tein ohjeen mukaan mehua n. 2,5l ja sitä on Pekan kanssa hörpitty sellaisenaan tai lämpimään veteen lantrattuna useita kertoja päivässä. Netistä Googlettamalla löytyy tosi paljon inkiväärijuomien ohjeita, jos kiinnostaa ja haluaa kokeilla pienemmillä määrillä. Tässä linkki Ylen sivuilla olevaan ohjeeseen. Jo muutaman päivän jälkeen minun nivelkivut ovat melkein kadonneet ja verenkierto selvästi parantunut – kylmistä varpaista ei tietoakaan. Tänään pitää tehdä uusi satsi mehua, se näyttää säilyvän hyvin jääkaapissa.

Parroille hankin ”joululahjaksi” Hurtan talvimanttelit (ne ei onneksi tajua, että manttelit on ns. joululahjoja), Unskille sinisen ja Ihqulle punaisen. Parrat ei arvosta oikein noita mantteleita, lipan alta mullistelivat kun sovitin. Jos käärisin manttelit joulupaperiin, eivät repisi pakettia auki... kyllä paketissa pitää olla jotain syötävää että se otettaisiin ilolla vastaan.
Mantteleille ei ole viime viikolla ollut käyttöä, sillä pakkasta on ollut vain muutama aste. Lunta on satanut ihan pikkusen lisää, ei vielä haitolle asti. Nyt pikkusen kiusaa jäätävä tuuli ja lisää pakkasen purevuutta, mutta metsän keskellä ei siitäkään ole haittaa.
Toissa päivänä lähdettiin Pirjon ja Iken kanssa metsälenkille, hyvissä ajoin aamupäivällä. Siitä tulikin kunnon lenkki niin pituudelta kuin ajallisesti. Alku meni ihan hyvin kun talsimme leveää metsätiepohjaa, takaisin lähdimme eri reittiä jutellen niin innokkaasti, että harhaannuimme reitiltä jossain vaiheessa. Tuli ihan pikkusen pyörittyä ja käveltyä pitkin mettiä, ennen kuin päädyimme tutulle tielle ja lähdimme autoa kohti – minulla oli jäänyt puhelin kotiin, ei voinut edes turvautua karttapalveluun. Pitää näköjään olla tarkkana sataneen lumen vuoksi, se muuttaa maastoa ja peittää polkuja näköjään tehokkaasti. Ympärillä tasainen harmaus, ei voi edes auringon mukaan suunnistaa. Ei takuulla jäänyt kummallekaan tunnetta, että tehtiinpä liian lyhyt ja helppo lenkki. Vaikka minulla oli lentsu oireita, ei rankka lenkki pahentanut olotilaa – päin vastoin. Pekka pitää tänään välipäivän lenkkeilystä, ajattelin lähteä partojen kanssa polkemaan uusia lenkkireittejä metsään, ettei tarvis samoja polkuja kulkea... se vaan on niin tylsää.

Ii; Auringonnousu tänään 10:30. Auringonlasku tänään 13:57. Päivän pituus on 3 h 27 min. Ei sovi vitkutella - kaksi pimeää vastakkain... nyt lenkille!