Kukkia, puuroa ja virkkausta

 Viime viikolla sain vihdoin aloitettua kukkien mullanvaihdon. Sää ulkona oli auringonpaisteesta huolimatta viileä, joten raahasin Pekan kanssa kukat entiseen konnalandia nurkkaukseen, joka oli tarpeeksi lämmin ja tuulelta suojassa.
Kukkamultaa olin varannut 60l, mutta eihän se ihan riittänyt, vaikka todella kovalla kädellä karsin kukkia. Raskin luopua kovan miettimisen jälkeen jopa Kastanjaviinistä, joka oli aivan liian iso meidän huusholliin. Kastanjaviini pisti kovasti hanttiin, mutta karskia väkivaltaa käyttäen saimme sen Piksun kanssa irti purkista.Valitettavasti unohdin ottaa kuvan kukkapöydästä, ennen kuin aloitin mullanvaihdon, sillä suurin olohuoneen länsi-ikkuna oli aivan ”tukossa”, siitä ei päivänvaloa juuri sisään tullut.

Amppelissa oleva soihtuköynnös oli kukassa ennen mullanvaihtoa, mutta ei näyttänyt tykkäävän käsittelystä ja leikkauksesta. Nyt se tiputtaa lehtiä, saa nähdä virkoaako se kunnon kasvuun.  Soihtuköynnökset (WikipediA)

Kaunislehtisessä Kuparilehdessä oli runsaasti rönsyjä ja se oli aloittanut jo kukinnan. Mullanvaihdossa suurin osa rönsyistä kärsi sen verran, että jouduin katkaisemaan ne pois. Aiemmin kuparilehtipurkki oli pienen jakkaran päällä, mutta nyt se pääsi korkeaan kukkapylvääseen, Siinä  on tilaa kasvattaa rönsyjä. Toin kukat mullanvaihdon jälkeen suihkun kautta kukkapöydälle, kuparilehden lehdet kärsivät suihkutuksesta ja niitä joutuu vielä poistamaan.

Kiivia eli punasarja (WikipediA) sai jäädä sellaiseksi, kun onnistuin katkaisemaan siitä pari uutta alkua mullanvaihdon yhteydessä. Tänä aamuna huomasin, että kukkavarsi on tullut näkyviin.

Kaunis ja tuuhea viirivehka (WikipediA) puska sai myös reippaan käsittelyn ja uudelleen istutin vain pienen osan puskasta.

Eniten tilaa vei valtava Apostolinmiekka (WikipediA), joka oli 40l purkissa. Valitsin apostolinmiekasta vain muutaman pienen alun.

Yli 10v vanhasta erittäin suureksi kasvaneesta Palmuvehkasta (WikipediA), joka oli 40l purkissa, ei jäänyt kuin kolmen varren juurakko.

Martalta talvella pelastamani juoru sai myös mullanvaihdon ja vielä pitäisi hankkia sille kunnon amppeli.

Ei pidä unohtaa silloin tällöin kukkapöydällä viihtyvää karvaisempaa Tursake lajiketta.

Kuten Piksu sanoi jotain tähän suuntaan ”nythän toi kukkapöytä näyttää normaalilta” ja minä jatkoin "eikä viidakolta".
Onneksi meillä ei ole isoja valoisia ikkunoita enempää, muuten me asuisimme kasvihuoneessa. Kukkien määrää rajottaa talviset pimeät päivät, vain muutamille kukille laitan talvella kukkalampun.

Kultaköynnös (Substral) sieti mullanvaihdon suht hyvin, pitäisi miettiä sille jatkossa jokin tuki, sammalpaalu tai reipas leikkaaminen.
Mullanvaihdon jälkiä siivoillessa meni sitten päivä. Kävin Kallion puutarhalta ostamassa Korallikanukka taimen – onneksi siellä oli vain yksi reilun metrin korkuinen taimi, muuten olisi tullut hankittua niitä useampi. Pensaan alku pääsi syreenin viereen konnalandian paikalle.

Partojen kanssa olemme käyneet lenkillä aamua iltaa, vaikka Ihqu riutuu edelleen valeraskaana olemattomia pentuja hoitaen. Yhtenä sadetihkuisena päivänä suunnistimme läheiselle metsätielle, jossa liikutaan myös hevosten kanssa. Varauduimme muovipussin ja pienen lapion kanssa liikkeelle, sillä tarkoituksena oli kerätä palanutta hevosen paskaa pussiin. Hevosenpaskaa on tarkoitus laittaa ruusujen istutuspaikkaan ulos. Olisihan sitä hevosenpaskaa voinut käydä hakemassa läheiseltä tallilta ihan luvan saaneena, mutta tulipahan lenkitettyä parrat samalla.
Vaikka luonto on saanut nyt vettä ja aurinkoa, ei kevään edistymistä juuri huomaa. Lämpöä ei ole ollut vielä tarpeeksi ja tuulet ovat olleet kylmiä. Ihqu pyörii ruskealla pihanurtsilla joka helkkarin päivä ja ei aina viitsi edes puistella roskia turkistaan. Se on pahimmillaan muistuttanut roskaista variksenpelätintä. Ihan Ihqua varten pitää olla pieni harja ulko-oven lähellä, että sen saa puhdistettua enimmistä roskista ennen sisälle päästämistä.

Tähän lopuksi vielä kertomus, kun kaikki ei mennyt ihan kuin strömsössä.

Ensin kuinka sen pitäisi mennä, eli Vispipuuron valmistusohje Myllyn Paras mannasuurimopussissa.

3-4:lle

7                    dl                   vettä

3                    dl                   vahvaa sokeroitua puolukka- tai herukkamehua

(½                  dl                   sokeria)

1¼                 dl                   Myllyn Paras Mannasuurimoita

                                            ripaus suolaa

Kiehauta vesi ja mehu. Mausta halutessasi sokerilla ja suolalla ja tarkista hyvä maku. Vispaa mannasuurimot kiehuvaan nesteeseen ja anna kypsyä hiljalleen välillä sekoittaen 5-10 min.

Anna puuron jäähtyä. Vatkaa voimakkaasti kuohkeaksi vaahdoksi, mieluiten sähkövatkaimella. Puuron voi syödä myös ilman vatkaamista lämpimänä tai kylmänä marjapuurona maidon kanssa.

Kuinkas siinä sitten kävikään;

Mittaa vesi kattilaan ja lisää sopivasti puolukkasurvosta ja kiehauta. Lisää mannasuurimot hyvin vispaten ja pienennä levyn lämpötilaa. Jätä puuro kypsymään ja mene katsomaan aikasi kuluksi vaikka tv ohjelmien nauhoituksia. Muista käydä välillä sekoittamassa puuroa ja jatka ohjelman katsomista. Unohda koko puuro, ota mukava asento sohvalla töllötintä katsoen. Havahdu jossain vaiheessa, muista puuro ja palaa keittiöön. Huomaat, että puuro voi kiehua yli ”hiljaisesti”, kun koko hellan päällinen on punaisessa pöperössä. Sammuta levy ja nosta törkyinen kattila sivuun. Palaa katsomaan kesken jäänyttä ohjelmaa, sillä levyn pitää ensin jäähtyä ennen kuin voit siivota pöperön hellalta. Levyn jäähdyttyä siivoa hella ja kokoa sen jälkeen yleiskone. Hurauta kaikki kattilassa oleva loppu puuro yleiskoneen kulhoon. Huomaa, että puuroa on enemmän kuin kulho vetää. Älä välitä vaan käynnistä yleiskone kannesta kiinni pitäen (varmuuden vuoksi). Kun puuro on vispautunut, kaada puuro toiseen kulhoon. Pese yleiskoneen kaikki osat ja pöytä. Pura yleiskoneen alaosa, tarvitset siihen sopivakärkisen ruuvimeisselin, sillä puuroa on jostain syystä valunut myös koneen sisäosiin... jostain helkkarin tuuletusaukkojen raoista. Puhdista varovasti sisäosa puurosta, ei vettä moottoriin. Anna irrotettujen osien kuivua jonkin aikaa ja kokoa sitten kone, jos vielä pystyt.
Kun seuraavan kerran käynnistät yleiskoneen, muista olla hieman varovainen ja kaukana siitä.
Vispipuuro oli hyvää.