keskiviikkona, heinäkuuta 16, 2014

Veneilemässä 13.07.2014

 Ihqudaa vakiopaikalla veneessä, tähystäjän tehtävä on vaativa.

















 

Helteinen aamu, parrat ovat ruokalevolla ja radiossa laulaa Jorma Kääriäinen - Memphis Tennessee.
Piti ihan miettiä aamulla, kuinka kauan nämä hellesäät ovat jo jatkuneet ja eiköhän reilu viikko ole lähellä oikeaa arviota.
Onneksi parina viimeisenä iltana ilmaa on raikastanut ukkoskuurot sateineen. On se jännä juttu, kun ukkoskuuron jälkeen sää ulkona raikastuu ja hieman viilenee, mutta sisällä huoneissa lämpö nousee kymmenellä asteella ja kosteusprosentti huitelee lähellä sataa. Tuuletusrupelit ovat saanee pyöriä punaisina.
Helteiset päivät ovat vilahtaneet vauhdilla joko pientä askarta tehden tai vain läähättäen varjossa, niin kaksijalkaiset kuin parratkin. Pekka on kyllä ollut paljon toimeliaampi kuin minä, ulkosauna pesi kasvonsa perusteellisessa remontissa. Minun kontolle on jäänyt partojen aktiviteetin järjestäminen, varaston loppuun siivoaminen ja puiden kärrääminen ulkopinosta liiteriin.
Parroilla on ollut joka toinen päivä aktiivista touhuilua ja joka toinen päivä potkaluiden kaluamista tai vain muuten vaan lämmöstä nauttimista.
Viime sunnuntaina ilmoitin Pekalle heti aamusta, että nyt pitäisi viedä vene vesille. Tuumasta toimeen ja sunnuntaina alkuillasta pääsimme ensimmäiselle veneilyreissulle Hiastille, Pekan soutaessa. Jalkauduimme laavun rannassa, parrat pääsivät hetkeksi pulikoimaan vedessä. Hetken kuluttua rantaa tuli nelihenkinen perhe, olivat kävelleet Navettarannasta rantapusikoiden läpi laavulle. Rouva tuumasi naurahtaen itikoita ja paarmoja huitoessaan, että olisi ehkä voinut miettiä vaatetusta tarkemmin – heillä oli hellesään vaatetus yllään, joka ei varmasti suojannut purevilta ja pistäviltä siivekkäiltä. Mielestäni perhe olisi ansainnut positiivisen asenteen kunniamaininnan – kun olivat lähteneet rantaryteikön läpi toivoen näkevänsä ryteiköissä laiduntavia lampaita matkalla laavun lähellä olevalle lintutornille. Vaikka perheen vaatetus ei suojannut itikoilta, ryteikössä ei ollut näkynyt lampaita, opasteita lintutornille ei ollut ja kaiken huipuksi lintutorniin ei päässyt kiipeämään, lapset eivät äkisseet eivätkä valittaneet ja rouva tuumasi että ”parempi tämäkin reissu kuin olla kotona sisällä 30 asteen lämmössä”. No, toivottavasti reippaita poikia lohdutti edes vähän, kun pääsivät silittämään partoja.
Olemme veneilleet joka ilta, Pekka haki maanantaina perämoottorin mökiltä, joten olemme päässeet pidemmille reissuille. Parrat eivät päässeet tiistaina mukaan, mutta eilen formuloivat ja nauttivat, kun menimme kahlailemaan matalille maannousuille lähellä Korkian saarta. Merituuli vilvoittaa ja kukkamerenä olevat saarekkeet olivat parroille mieluisaa formulointi alustaa. Unski innostui useamman kerran uimasilleen, Ihqun tyytyessä kahlailemaan matalassa rantavedessä tai formuloimaan saarekkeilla.
Vaikka Ihqulla riittää virtaa ja vauhtia, se viettää viimeisiä päiviä täällä meidän kanssa. Pyysin eilen Pekkaa kaivamaan Ihqulle haudan valmiiksi. Periaatteella, että Ihqu saa mennä, nauttia ja elää täysillä loppuun asti pätee edelleen, vaikka reissujen ja vapaan formuloinnin jälkeen jalka on entistä jäykempi jonkin aikaa. Lähden huomenna Raaheen, lähteekö Ihqu mukaan, on vielä päättämättä, katsotaan nyt miltä Ihqu tänään vaikuttaa. Ainakin aamulla Ihqu oli pirteänä pihalla aamukahviseurana useampaan otteeseen ja käyttää edelleen myös kipeää jalkaa liikkuessaan... on käyttänyt koko ajan. Seuraan vain sitä niin mikroskoopin tarkasti, että huomaan pienetkin muutokset Ihqun olemisessa.
Näillä mennään tunti kerrallaan. Seuraava blogi kirjoittelu menee ensiviikon alkuun, kunnes olen kotiutunut Raahen reissulta.
Oikein mukavaa ja kesäistä loppuviikkoa ja viikonloppua!

keskiviikkona, heinäkuuta 09, 2014

Merenrannalla

Menetin rannalla tuhannentaalan paikan kuvata maakotkaa läheltä. Ihmettelin korppien äänekästä kokoontumista veneväylän toisella puolella rantapusikossa. Kamera oli kaulassa, mutta en kuvannut mitään. Hetken kuluttua maakotka nousee rantapusikosta siivilleen ja sitä lähti seuraamaan myös korpit... tässä letkan hännänhuippuna olleesta korpista kuva.











 Unski







Ihqudaa










IhQDaan kuva-galleriaan lisätty formulointikuvat.
 
Helle hellii jo neljättä päivää, eikä vielä tee edes heikkoa! Vilu tulee, jos lämpömittarin lukema laskee alle +20. Partojen kanssa käytiin aamulenkki, ensimmäisen kilometrin aikana niillä riitti virtaa vauhdikkaisiin spurtteihin, mutta sen jälkeen meno hyytyi rauhallisemmaksi.
Kuuntelen tätä naputellessa You Tubesta My Chemical Romancea, hyvää hellemusiikkia :).

Maanantaina käytiin mökillä ja pulikoimassa rantavedessä. Kahlasimme läheiselle santapankille ja Ihqu sai siellä todellisen hepulin. Olemme ehkä sen mielestä käyneet liian harvoin mökillä, kun laukkasi selvästi suuren onnen huumassa pitkin hiekkapankkia. Aikansa yksin juostuaan, kävi härnäämässä myös Unskin juoksemaan. Sanomattakin on selvää, että minulle Ihqun vapaa formulointi ja elämästä nauttiminen on sydäntä sykähdyttävä asia. Nauttikoon elämästä niin kauan kuin polvi kestää.
Mökkireissu päättyi makkaranpaistoon ja kahvitteluun. Parrat eivät lähteneet edes minun mukana uusintareissulle rantaan, vaan jäivät vahtimaan Pekan makkaranpaistoa. Mökillä vierähti pari tuntia ja loppupäivän parrat nukkuivat tyytyväisinä pitkin pituuttaan sohvalla.
Tuuleton helteinen sää on aktivoinut minut pyöräilemään, ei ole tarvinnut kauppareissuille autoa alle. Kipeä polvi on kestänyt hyvin pyöräilyn ja turvotuksen polvesta olen saanut raparperilehdistä tehdyllä kääreillä pois. Laitan joka kolmanneksi yöksi kääreen polveen ja sillä olen pitänyt turvotuksen kurissa.
Nyt pitäisi tempaista itsensä liikkeelle ja aloittaa ikkunoiden pesu ulkoa, olen odotellut että pestävät ikkunat jäävät auringonvalolta varjoon... aina löytyy hyviä syitä lorvailuun. Musiikin kuuntelu loppuu Olavi Virtaan, onhan Seinäjoen Tangomarkkinat alkaneet tänään.
Kesäistä viikon jatkoa!

Kaksi Ruusua (Cerisier Rose et Pommier Blanc) - Olavi Virta