Viikko viikkojen joukossa...

Kuva: Keskiviikkona kaadetut tienlaitapuut vielä pystyssä.... kele.... Kuva: otettu lauantai yönä kello kahden jälkeen Pitkänkarin rannalta.

Kuva: pulikointia meren rannalla.
Kuva: Turbo vartioi rantahiekalla varusteita... ihan pikkuisen hiekkaisena.

Kulunut viikko on ollut työntäyteinen ja raskas monella tavalla. On tullut valvottua ja muutama vuorokausi meni muutaman tunnin unilla - ei yöunilla. Kun keskiviikko piti olla palautumispäivä, havahduin aamukavin jälkeen moottorisahan pörinään... jossakin tosi lähellä. Ja ei tarvinnu mennä kauas ulko-ovelta, kun totesin miesten kaatavan puita tontilla... kele niin kaatu meidän 1980 istuttamat petäjät. Seitsemän on kaadettu ja vielä ei tiedä montako kaatuu ja tienlaidassa oleva kaunis koivu on myös suunnitelmissa pölkyllä. Joo, sivistys tulee tuppukylään... ei ku Päkkikankaalle viemäriverkoston merkeissä.
Yks on ainakin selvää, Iin Vesilaitoksen johtaja on harvinaisen vastenmielinen tyyppi - mun inhokki numero yks!!!!
Oli muuten järkyttävä kokemus - vaikka ei tämän kummemmasta kokemuksesta ole kysymys - siis sun tontille voidaan tulla ja tehdä ihan mitä vaan, etkä sinä voi ku huuli pyöreenä yrittää äkistä vastaan. Uhkaillaan oikeustoimenpiteillä, jos ei kirjota allekirjotusta ja kartassa tienlaitaan vedetty punainen viiva voi tarkoittaa 8-10 metriä ihan minne päin vain. Voi saakeli... mä haluan muuttaa pois täältä Iistä - tää on aika paska paikka.

Lopputeksti ei jostain syystä näkyny... miksiköhän... tai ei ainakaan minulla näkynyt... jospa nyt.

Viikko siis kaikenkaikkiaan sekava... odotan mielenkiinnolla, kun maanantaina jatkavat kaivamista ja Paasorannantiellä jatkavat kaivamista - hujauttaisivat talon nurkan monttuun, pääsi keljuileen. Perjantaina alkuillasta lastasin makuuvaatteita ja kaikenlaista varustetta ja koirat autoon. Kävin hakemassa Annan varusteineen mukaan, kävimme ostamassa evästä ja suunnistimme Pitkäänkariin mökille, jossa Anna-Maija oli lasten kanssa. Teimme valmisteluja, kun mökille kerääntyy serkut ympäri Suomen ja Ruotsista perheineen Juhannukseksi. Lapset ja koiruudet pulikoi, vesirajassa ei ollut itikoita.... maalla niitä kyllä riitti. Piti suojat koiruudet pyyhkimällä ruokaöljyä korvanlehtiin ja mahan alle. Koirat ja lapset nautti rantaelämästä täysillä ja ei tarvinnut unta kenenkään houkutella. Mulla selkä vähä kenkkuilee, joten on parasta kompuroida sänkyyn, sunnuntaina odotettavissa lenkkeilyä - lue opastettua aluetuntemusta Piksun ja Lisan kanssa. Pääsee Ihku ja Wilma ihan sivistyksen pariin hyvässä seurassa. Niin, käytiin viikolla Lisa ultrauttaan ja kantava on.
Oikein mukavaa sunnuntaita...