Kuva: IiTunes festareilta, kuvassa Forensic.
Kuva: Syksyn ensimmäiset ruskalehdet.
Kuva: Marjastusreissulla Anna kiipes hirvitorniin ja Ihku ihmetteli.
Kuva: Oijärvi.
Kuva: Tällänen löytyy Oijärven keskustasta.
Kuva: Joo ja tätä kohti ollaan menossa :).Lauantaina oltiin Annan ja Johannan kanssa IiTunes festareilla. Ensin oli lasten tapahtuma ja sitten alkoi live musa soida. Minäki vanha korppu otin tuhottomasti kuvia raskasta heviä soittavasta Forensic-bändistä ennen kotiinlähtöä. Anna ja Johanna eivät kestäneet kuunnella sitä :). Kajareissa oli sen verran volymiä, että sisuskalut etti uutta paikkaa ja sydämmen rytmit tais mennä kohilleen... viimmeksi sydämmen rytmejä säädeltiin Rollareiden konsertissa.
Oli miten oli, niin kannatan kaikenlaisia taiteellisia live tapahtumia sen vuoksi, että se vähän tasapainottaa kotona kuunneltua "mono-musiikkia".
Sunnuntaina käytiin marjassa - puolukoita poimimassa. Tehtiin sellainen havainto, että niitä ei ole perinteisissä paikoissa vaan piti ettiä uusia marjastusmaita.
Puolukat ovat nyt just sopivia hyytelöön ja myöhemmin kypsyttyään pitää tehdä mehua... se on tosi hyvää.
Löysin seuraavan ohjeen netistä Keittokirja Finfood:n sivuilta http://www.finfood.fi/finfood/ff2.nsf/0/39f9b7daa143d50ec225694a0041ad12?OpenDocument
2,5 kg puolukoita tai 2,5 l puolukkasurvosta2 l vettä25 g viinihappoa500 g sokeria / litra mehua
Puhdistetaan ja survotaan puolukat. Liuotetaan viinihappo puoleen litraan vettä. Lisätään seos ja loput vedestä puolukoiden joukkoon. Sekoitetaan hyvin. Jätetään mehustumaan 1 - 2 vuorokaudeksi. Mehustumisen jälkeen siivilöidään puolukoista irronnut mehu kaksinkertaisen sideharsokankaan läpi sekoittamatta. Lisätään sokeri ja pullotetaan mehu. Säilytys viileässä. Sopii ruoka- ja janojuomaksi vedellä laimennettuna.
Ohje: Arktiset Aromit ry
Puhdistetaan ja survotaan puolukat. Liuotetaan viinihappo puoleen litraan vettä. Lisätään seos ja loput vedestä puolukoiden joukkoon. Sekoitetaan hyvin. Jätetään mehustumaan 1 - 2 vuorokaudeksi. Mehustumisen jälkeen siivilöidään puolukoista irronnut mehu kaksinkertaisen sideharsokankaan läpi sekoittamatta. Lisätään sokeri ja pullotetaan mehu. Säilytys viileässä. Sopii ruoka- ja janojuomaksi vedellä laimennettuna.
Ohje: Arktiset Aromit ry
Maanantaina käytiin Pekan kanssa Haaparannassa ja ajettiin takaisin Oijärven kautta. Käytiin kahvilla Oijärven keskustassa olevassa baarissa... ja helkkari - onneksi oli kuumaa ja hyvää kahvia, sillä baari oli kylmä kuin pakastin. Oli nimittäin tosi viileä pohjoistuulinen sää ja baarin pation puoleinen ovi oli auki ja tuuli suoraan sisälle. Juotiin äkkiä kahvit ja autoon lämmittelemään. Tulipahan nähtyä taas vähän kotiseutua, Pekka tunsi paikalliset tiet, koska on ajanu joskus puuta niiltä seuduilta.
Muuten, ennen Torniota oli järjestetty rengasratsia (jota tehdään koko massa tämän viikon ajan) eräälle levikkeelle. Ratsiaa tehtiin Torniosta Kemiin päin mentäessä ja kun ajelimme paikan ohi, näimme kun poliisi ohjas liikennettä levikkeelle. Muutama auto ei kääntynyt levikkeelle vaan ajoivat suoraan. Hetken kuluttua kuului Lapin radiosta, hei autoilijat siellä ohjaa poliisi liikennettä eikä tietyömies. No joojoo, ei tainnut olla siitä kyse, ettei liikennettä ohjaavaa henkilöä tunnistettu poliisiksi.
Auton renkaanpaineet pitäisi tarkistaa vähintään kerran kuussa, minimi kulutuspinta 1,6mm (tosi vähä) - suositus 4mm ja mitä leveämpi rengas jossa kulutuspintaa vähän, sen vaarallisempi yhdistelmä liikenteessä.
Täytyy tunnustaa, että minä en edes osaa tarkistaa renkaan ilmanpaineita ja tiedän, että parast aikaa autossa on kohtuu huonot renkaat... sen on huomannut jakopäivinä.
Mut pitäisi pärjätä talvirenkaiden vaihtoon saakka, niin ajattelee varmasti moni muuki. Meillä pitäisi olla hyvät talvirenkaat odottamassa vaihtoa, Pekka kävi viimme syksynä ostamassa Haaparannasta uudet talvirenkaat, siellä ovat halvempia kuin Suomen puolella.
No sitten päästään nahkiaisiin (on ympyräsuisiin kuuluva leuaton kala, joka nousee loppukesällä tai syksyllä merestä jokiin kutemaan) tai nahkisiin kuten Iissä sanotaan. Nahkinen on suurta herkkua monelle, sitä joko rakastetaan tai inhotaan.
Appiukko oli keittänyt nahkisvellin sunnuntaina ja Pekka kävi syömässä sitä neljä viis lautasellista. Minä en moiseen herkkuun koske, mua säälittää kun nahkiset tapetaan suolalla. Joskus aikoinaan appiukko ei voinut millään ymmärtää, etten syö nahkisia - eikä ymmärrä varmaan vieläkään :).
Uunissa paistettujen nahkisten tuoksu leijailee melko monesta mökistä Iissä näinä päivinä. Meilläki Pekka on joskus paistanu itte nahkisia leivinuunissa. Sattuipa kerran paiston jälkeen, että mun sisko tuli kylään ja kysyi nahkispalat nähtyään, että onko tämä lohta. Joo, me ollaan tosi hyvin perillä noista kalatuotteista :), me tietysti, että on on ja sisko söi muutaman palan paistettua nahkista. Kun hetken kuluttua kerroimme että olet syönyt juuri nahkista, sisko meni ulos työnsi sormet kurkkuun ja oksensi palat pois. Minä tekisin varmaan saman, jos erehdyksessä söisin nahkista.
No nyt kun vesi herahti kielelle laitanpa tähän vielä nahkisherkku ohjeet ja ihan Iin murteella;
Muuten, ennen Torniota oli järjestetty rengasratsia (jota tehdään koko massa tämän viikon ajan) eräälle levikkeelle. Ratsiaa tehtiin Torniosta Kemiin päin mentäessä ja kun ajelimme paikan ohi, näimme kun poliisi ohjas liikennettä levikkeelle. Muutama auto ei kääntynyt levikkeelle vaan ajoivat suoraan. Hetken kuluttua kuului Lapin radiosta, hei autoilijat siellä ohjaa poliisi liikennettä eikä tietyömies. No joojoo, ei tainnut olla siitä kyse, ettei liikennettä ohjaavaa henkilöä tunnistettu poliisiksi.
Auton renkaanpaineet pitäisi tarkistaa vähintään kerran kuussa, minimi kulutuspinta 1,6mm (tosi vähä) - suositus 4mm ja mitä leveämpi rengas jossa kulutuspintaa vähän, sen vaarallisempi yhdistelmä liikenteessä.
Täytyy tunnustaa, että minä en edes osaa tarkistaa renkaan ilmanpaineita ja tiedän, että parast aikaa autossa on kohtuu huonot renkaat... sen on huomannut jakopäivinä.
Mut pitäisi pärjätä talvirenkaiden vaihtoon saakka, niin ajattelee varmasti moni muuki. Meillä pitäisi olla hyvät talvirenkaat odottamassa vaihtoa, Pekka kävi viimme syksynä ostamassa Haaparannasta uudet talvirenkaat, siellä ovat halvempia kuin Suomen puolella.
No sitten päästään nahkiaisiin (on ympyräsuisiin kuuluva leuaton kala, joka nousee loppukesällä tai syksyllä merestä jokiin kutemaan) tai nahkisiin kuten Iissä sanotaan. Nahkinen on suurta herkkua monelle, sitä joko rakastetaan tai inhotaan.
Appiukko oli keittänyt nahkisvellin sunnuntaina ja Pekka kävi syömässä sitä neljä viis lautasellista. Minä en moiseen herkkuun koske, mua säälittää kun nahkiset tapetaan suolalla. Joskus aikoinaan appiukko ei voinut millään ymmärtää, etten syö nahkisia - eikä ymmärrä varmaan vieläkään :).
Uunissa paistettujen nahkisten tuoksu leijailee melko monesta mökistä Iissä näinä päivinä. Meilläki Pekka on joskus paistanu itte nahkisia leivinuunissa. Sattuipa kerran paiston jälkeen, että mun sisko tuli kylään ja kysyi nahkispalat nähtyään, että onko tämä lohta. Joo, me ollaan tosi hyvin perillä noista kalatuotteista :), me tietysti, että on on ja sisko söi muutaman palan paistettua nahkista. Kun hetken kuluttua kerroimme että olet syönyt juuri nahkista, sisko meni ulos työnsi sormet kurkkuun ja oksensi palat pois. Minä tekisin varmaan saman, jos erehdyksessä söisin nahkista.
No nyt kun vesi herahti kielelle laitanpa tähän vielä nahkisherkku ohjeet ja ihan Iin murteella;
Reseptejä murteella http://cc.oulu.fi/~tariko/vanhahamina/resepti.htm
Rouva Eevi Viinamäki
Etikkanahkiset
Ensin nahkiset takitettiin eli puhistettiin limasta eli takista. Sen jäläkeen ne paistettiin uunisa hiilloksella. Paistetusta nahkisesta näkkee, onko se paistettu takittamatta: puhistamaton paistuu kullanruskiaksi, puhistettu hiillostuu mustaksi. Paistamisen jäläkeen nahkinen upotettaan etikkavetteen, johon lisätään vähä sokeria, laakerinlehtiä ja pippuria. Soppii suolukaksi ja muun ruuan lisäksi. Syyvään sormin.
Rouva Eevi Viinamäki
Etikkanahkiset
Ensin nahkiset takitettiin eli puhistettiin limasta eli takista. Sen jäläkeen ne paistettiin uunisa hiilloksella. Paistetusta nahkisesta näkkee, onko se paistettu takittamatta: puhistamaton paistuu kullanruskiaksi, puhistettu hiillostuu mustaksi. Paistamisen jäläkeen nahkinen upotettaan etikkavetteen, johon lisätään vähä sokeria, laakerinlehtiä ja pippuria. Soppii suolukaksi ja muun ruuan lisäksi. Syyvään sormin.
Nahkisvelli
Elävät nahkiset pannaan astiaan ja suolaa sekkaan. Ku kiemurtelevat nahkiset on kuolleet, ne pestään monesa veesä puhtaaksi limasta.
Nahkiset palotellaan, potut lohkotaan. Keitetään kypsäksi suolalla maustetusa veesä. Suurustettaan maitoon sevotetuilla vehenäjauhoilla.
Monet on herkut, ei voi muuta sanoa... nahkinen on kuulemma tosi hyvää joten ei ku herkuttelemaan.
Anna ja Johanna ovat useana päivänä touhunneet partojen kanssa ja käyneet niiden kanssa lenkillä. Ei voi kun ihmetellä tyttöjen energiaa, koulupäivän jälkeen lenkittävät ja touhuavat partananaamojen kanssa ja päivän päätteeksi käyvät omien koirien kanssa iltalenkillä. Se nuoruus, se nuoruus.
Tänään on vapaapäivä ja pitäisi tehdä allasrutiinit. Sadetta on luvattu iltapäivästä, joten koirien kanssa pitää käydä metsälenkillä ennen sitä. Aurinko paistaa komeasti ja lämmintä on muutama aste. Mukavaa päivän jatkoa.
Elävät nahkiset pannaan astiaan ja suolaa sekkaan. Ku kiemurtelevat nahkiset on kuolleet, ne pestään monesa veesä puhtaaksi limasta.
Nahkiset palotellaan, potut lohkotaan. Keitetään kypsäksi suolalla maustetusa veesä. Suurustettaan maitoon sevotetuilla vehenäjauhoilla.
Monet on herkut, ei voi muuta sanoa... nahkinen on kuulemma tosi hyvää joten ei ku herkuttelemaan.
Anna ja Johanna ovat useana päivänä touhunneet partojen kanssa ja käyneet niiden kanssa lenkillä. Ei voi kun ihmetellä tyttöjen energiaa, koulupäivän jälkeen lenkittävät ja touhuavat partananaamojen kanssa ja päivän päätteeksi käyvät omien koirien kanssa iltalenkillä. Se nuoruus, se nuoruus.
Tänään on vapaapäivä ja pitäisi tehdä allasrutiinit. Sadetta on luvattu iltapäivästä, joten koirien kanssa pitää käydä metsälenkillä ennen sitä. Aurinko paistaa komeasti ja lämmintä on muutama aste. Mukavaa päivän jatkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti