Vähä sekava viikko...

Kuva: Puolukat alkaa kypsymään... tällä hetkellä ovat ns. hyytelöpuolukkavaiheessa.

Kuva: Kurjet kaukana taivaalla.Kuva: Normaalikesänä tässä on pieni notkelma. Nyt sadekesän jälkeen metsälampi.

Maanantai ja tiistai oli yhtä hulinaa ja olihan pikkasen hyvä mieli, kun huomas että olemme työporukalla tehneet todella hyvää työtä :). Se korvas kaiken kolotuksen ja väsymyksen.... tai tuli hyvä mieli ja monen päivän väsymys.

Keskiviikkona päästiin vihdoin koiruuksien kanssa marjastuksen makuun. On kiire poimia mustikoita, ennen kuin ne naistuu ja pakkanen panee. Minulla oli kaksi astiaa mukana, toiseen mustikoita ja toiseen puoliraakoja puolukoita, joista tulee hyvää hyytelöä, eväänä mehupullo ja ei k menoksi.

Koiruudet löysi eka paikassa linnunraadon ja Kikka ennätti ryöstää raadon itselleen paeten kauemmas herkuttelemaan. Kuuliaisena koirana Kikka tuli herkku suussa luo, kun kutsuin. Seuraava käsky tulikin sitten tiukemmin "irti" ja raato mäjähti maahan. Vein lauman kauemmas raadosta ja jatkoin marjastusta. Wilma ja Kikka malttoivat pysyä pois raadon luota, mutta yllätin Ihkun useamman kerran hiippailemasta äänettömästi raadon luo. Ei auttanut, kuin lähteä kauemmas raadosta.

Minä en ilenny koko raatoon koskea, työkaveri kertoi että kun heidän saksanseisoja löytää jotain metsästä hän viheltää Edi koiran luo ja koira luovuttaa löydöksen Tanjalle makkarapalasta vastaan. Kääk... Tanjan on otettava Edinltä vastaan vaikka minkälainen raato. Naurettiin, että ei ku kertakäyttöhanskoja metsään mukaan ja kun Edi istuu asennossa Tanjan edessä raato suussa, niin Tanja sanoo että odotappas Edi, laitan ensin hanskat käteen.

No, sain kerättyä mustikoita astian täyteen ja vähän puolukoita. Wilma ja Ihku söivät kilpaa marjoja ja sain opetettua myös Kikalle marjastuksen saloja. Hyvin näytti marjat kelpaavan. Käytiin pikaisesti kotona ja lähdettiin hetken kuluttua uudelleen liikenteeseen. Oli oikein kunnon ulkoilupäivä.
Metsässä on mukava olla, on hiljaista ja voi ajatella kaikkea maan ja taivaan väliltä ihan ittekseen. Koiria pitää kyllä seurata tarkkaan, niiden käytös ilmaisee paljon aikaisemmin, kuin mitä itse kuulis onko muita kulkijoita lähistöllä.

Pekka tulee viikonlopuksi kotiin ja jos sää sallii niin, eiköhän me vietetä paljon aikaa metsässä.

Anna ja Johanna keksivät tehdä eilen illalla koirille pyppyradan pihalle... kaikenlaisista vermeistä. Oli mukava katsoa, kun koirat oliva innoissaan mukana ja tytöt juoksi ja touhus hikihatussa koirien kanssa.
Turbo tulee meille tänään päivähoitoon... joutuu ulkotarhaan Kikan tai Ihkun kanssa. Toivottavasti omat parrat järjestää Turbolle aktiviteettia koko päiväksi, ulkotarha sille on ainaki uusi kokemus.

Sää on pikkuhiljaa viilentynyt niin, että kesävaatteet voi huoletta viedä talvivarastoon ja tuoda lämpimät vaatteet tilalle. Eipä tarvinnu montaa kertaa hellevaatteita päällä pitää... no se oli sitten tälläinen kesä.
Kovasti odotan, että tulis kaunis, kuulas ja aurinkoinen syksy.
Toivossa on hyvä elää sano lapamato ja kuoli.

Nyt Turboa vastaanottamaan... mukavaa viikonloppua!