Päästiin Pekan kanssa Oulun rautatieasemalle, ennen junan tuloa tuli pakottava tarve veskiin ja siihen se reissu tyssäs. Olin ollut illan huonovointinen ja pakkasin vaisussa tunnelmissa, tietämättä missä mättää.
Ajattelin vain että en ole elpynyt isostajaosta, joka oliki poikkeuksellisen raskas ja olin vasta kello yhdeksän aikaan kotona tiistailtana.
Juna saapui asemalle ja minä soitin Tomille, että en uskalla nousta junaan on niin huono olo. Pekka käänsi auton keulan ja samassa "laatta lens", onneksi ennätin ottaa käteeni jotain mihin oksensin. Kiireesti kotiin ja yö meni oksentaessa. Torstaipäivästä ei juuri ole muistikuvia, nukuin vuorokauden läpeensä.
Perjantaina yritin syödä jo jotain pikkuhiljaa, olo heikko ja tärisevä. Makoilin koko päivän. Tänä lauantaiaamuna ei ole ole parantunut eikä vieläkään pysy mikään sisällä ja päässä humisee.
Mutta ei ku hyvää syntymäpäivää ja tietty Kalevalanpäivää, tässä nyt poistuu ne ylimääräiset nesteet kehosta... I hope.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti