Tasaisen harmaita päiviä takana, jotka olemme viettäneet vauhdikkaasti - ainakin ajoittain. Olemme tehneet hurjia pyörälenkkejä kuhmuraisilla metsäpoluilla, metsäautoteillä ja välillä päällystetyillä teillä. Hurjaksi pyöräily menee silloin, kun koirat on hihnassa ja ne juoksee minkä kintuistaan pääsee välillä haukkuen. Minä yritän pysyä pyörän päällä välillä jarruttaen silmälasit huurussa ja silmät vettä valuen kovasta vauhdista (puoli sokeana) - teemaksi sopii "pois alta kivet ja männyn kävyt". Toki pyörälenkkeihin sisältyy myös vapaa osuuksia, jolloin koirat saavat haistella ja tutkailla tienlaitoja, välillä olen joutunut taluttaan pyörää kun metsäpolku on ollut niin kivinen ja kuoppainen. Pyöräilylenkit ovat olleet 10-16km pituisia - koirat on lenkkien jälkeen olleet hetken rauhallisia. Tänään koiruuksilla on vapaapäivä. Saavat olla päivän häkissä ja iltasella odottaa lyhyt kävelylenkki.
Minä olen Wilman lopetuksen jälkeen haamuillut itsestäni ulkopuolisena - EVVK olotilassa. Suru on vielä niin vahvana läsnä, että on vaikea saada otetta tähän hetkeen. Eilen pitkän korvienväliä tuulettavan pyörälenkin jälkeen aloin järjestelemään mappihyllykköä, joka on pursunnut tavarapaljoudesta... edellisen kerran taisin tehdä kyseiseen hyllykköön inventaariosiivouksen Kikan lopetuksen jälkeen. Nyt sain käytyä lippuset ja lappuset perusteellisemmin läpi. Myös CD:t sain järjestykseen ja tajusin kuinka helkkarin paljon minulla on kuvia... niitä en kyllä pystynyt selaileen, mutta levyt saivat sisältötekstit ja kaikille löytyi myös kotelot. Olen miettinyt, että jospa tekisin Wilmasta ja Kikasta kalenterin ens vuodeksi, mut siitä toteutuuko se, en ole ollenkaan varma. Pitää vaan suunnitella jotain... vois tietty myös tilata isot kuvat tai jotain.
Tänään paikkojen penkominen pitäisi jatkua vaatekaapissa. Oli melkoinen järkytys havaita että Tursake oli pitänyt yhtä vaatekoria petinään. Vaikka kampaan Tursakkeen useimman kerran viikossa, oli korissa olevat vaatteet karvan peitossa. Ei auttanut kuin maalarinteipillä poistaa vaatteista karvat ja pestä ne sitten pyykkikoneessa. Olen nyt lukinnut vaatekaapin oven, ettei Tursake pääse pesityyn sinne enään.
On pieni "pelko", että työt alkaa lähitulevaisuudessa ja jospa se saisi kinttuihin vähän vipinää ja sais kotona tehtyä jotain muutakin kuin koirien kanssa touhuttua.
Joulu lähestyy hurjaa vauhtia, vaikka säästä sitä ei huomaa. Jouluksi olisi pari suunnitelmaa, saa nähdä kumpi toteutuu vai toutuuko jokin kolmas neljäs suunnitelma. No, ompahan jotain mietittävää elämässä eteenpäin kompastellessa.
Rauhallista pyhäpäivää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti