Vieraamme Soma ja Trilli

 Riiseni Soma ja Austraaliankarjakoira-kakara Trilli.

 Trilli on hieman ihastunut Unskiin.

 Trilli ja Soma.

 Lauma vauhdissa.

 Mielenkiintoisia hajuja, kuka puuttuu kuvasta?

 Tästäkin kuvasta puuttuu yksi.

Päivä vähän yli puolenpäivän ja aurinko laskemassa.

Perjantai iltana saapui Soma ja Trilli hoitoon, kera ohjeiden, sapuskoiden, herkkupalojen, auton ja muiden vermeiden kanssa. Olimme Marjan kanssa valmistautuneet hyvin koirien hoitoon tuloon. Unskin ja Ihqun kaluamat ja hylkäämät luut pelasti eronhetken omistajasta. Luut oli niin mielenkiintoiset, että ensimmäinen ilta meni niitä kalutessa loistavasti. Ensimmäisillä kerroilla ulkoilutin pihalla Trillin hihnassa, ennakko ajatukseni oli että en pysty Trilliä pitämään ollenkaan irti pihalla. Trillillä oli niin paljon uusia hajuja tutkittavana ja molemmat totutteli ympäristön ääniin niin, ettei ollut mitään ongelmaa pitää Trilliä irti pihalla. Asiaan auttoi myös se että pihalla oli koirien "oma auto", taskussa oli herkkupalapussukka ja molemmat on erittäin hyvin tapakoulutettuja. Aluksi Trillillä pääsi muutaman kerran pisut sisälle, pihalla oli niin paljon tutkittavaa, ettei se muistanut sinne pissoja tehdä.
Viimeisen ruuan jälkeen lähdimme tulokkaisen kanssa hihnalenkille ja silloin koirat katsoi muutaman kerran vähän ihmeissään, että nyt on hihnan toisessa päässä vieras ihminen. Lenkki meni kuitenkin hienosti ja mielenkiintoisia hajuja oli paljon. Koirat rauhoittui nukkumaan jo puoli kymmenen aikaan. Ensimmäinen yö meni hienosti, Unski ja Ihqu pääsi nukkumaan mun kanssa makkariin, Trilli ja Soma nukkui eteisessä Trillin alustan päällä.
Lauantai aamu valkeni sateisena ja myrskyisenä. Aamutoimien jälkeen lähdin Soman ja Trillin kanssa käymään Praavassa mökillä, katsomassa kuinka korkealle vesi on noussut. Paluumatkalla käväsin kaupassa ja sitten olikin aamu-unien aika. Unski ja Ihqu olivat meidän reissun ajan häkissä. En pidä koiria yhdessä kuin metsälenkillä, jossa niillä on tilaa juosta ja touhuta.
Puolenpäivän aikaan lähdimme metsälenkille koko joukolla. Tuuli oli edelleen myrskyisä, mutta onneksi ei enään satanut ja juuri ennen lähtöä aurinko pilkisti pilvien raosta.
Lenkkimaasto oli tuttu myös Somalle ja Trillille, koska olimme käyneet siellä yhteislenkillä. Voimakas tuuli pyöritti koirien nokkaan mielenkiintoisia hajuja ja ne teki laajoja kaaria molemmin puolin metsätietä. Maasto on sen verran harvapuista, että kertaakaan koirat ei menny näkökenttäni ulkopuolelle. Heti jos näytti siltä, että hajut meinaa viedä koiria liian voimakkaasti, kutsuin niitä ja kaikki tulivat vauhdilla hakemaan makupaljoja. En ikinä olisi uskonu, että Soman ja Trillin kanssa menee näin hienosti. Lauma oli niin sopuisa lenkillä, että välillä kaikki partanaamat kuljettivat yhdessä samaa keppiä. Trilli on tainnut hieman ihastua Unskiin. Se peesaili ja haastoi Unskia formuloimaan. Meidän palatessa autolle päin, Soma sai hepulin ja lähti hurjalla vauhdilla formuloimaan laajaa kaarta molemmin puolin metsätietä. Hetken muut koirat katsoi Soman menoa hölmistyneenä, sitten Ihqu ja Unski liittyi jonon jatkoksi Soman perään. Partanaamat viiletti hetken peräjälkeen laajaa ympyrää Soman johdolla ja viimeisenä iloon yhtyi myös Trilli - viisaana kakarana juoksi pientä sisärengasta. Näky oli niin hieno, että en ikinä unohda sitä. Olin aina luullut että Unski on nopein... mutta Soma kyllä pesi koko porukan... no onhan sillä paljon pitemmät jalat, mutta kuitenkin - myös iso koira pääsee tosi lujaa :).
Lenkin jälkeen palasimme kotiin ja oli tirsojen aika. Koska en pidä koiria yhdessä sisällä, Ihqu ja Unski ovat  esteen takana Tomin huoneessa. Kissat ovat evakossa entisessä sisäsaunassa, koska sieltä voi pitää ikkunaa auki ja kissat pääsee kulkemaan siitä ulos. Somalla ja Trillä on pääsy kielletty kissojen ja konnien olinpaikkaan, konnat voi napata turvasta kiinni jos niihin menee tekemään liian läheistä tuttavuutta, eikä konnat ihan heti irroita otetta jos kiinni saavat.
Eilen illalla Tursake päätti, että nyt on päästävä huoneisiin, raapien tomerasti pesuhuoneen ovea. Vaihdoin esteen taakse Soman ja Trillin ja päästin kissat huoneisiin. Laitoin varmuudeksi esteen päälle ison pyyhkeen, että kissat uskaltavat tulla. Unski ja Ihqu nautti päästessään nukkumaan nojatuoleihin, Tursakkeen hypätessä heti syliini ja sitä piti sitten tovi kehua, silittää ja kammata ennekuin Tursake siirtyi sohvan nurkkaan nukkumaan. Soma ja Trilli makasivat rauhallisesti esteen takan sen aikaa, kun kissojen oli aika siirtyä takaisin pesutiloihin.
Onhan tässä vekslaamista ja jatkuvasti pitää olla skarppina, mutta sanoin Marjalle että kestän sen kun tiedän että tämä päättyy sovittuna päivänä. En kyllä ikinä olisi uskonut että kaikki alkoi näin hienosti, vaikka tiesinki että Soma ja Trilli ovat fixuja koiria!

Tänään olisi tarkoitus käydä päivällä ensin Soman ja Trillin kanssa lenkillä takametsässä. Sitten ne joutuu jäämään eka kerran vähän pidemmäksi aikaa keskenään sisälle, kun käyn saman lenkin Ihqun ja Unskin kanssa. Siinä on hoitokoirille jo pientä ensimakua minun työpäivistä. Pitää vain siirtää kaikki mahdollinen koirille sopimaton niiden ulottumattomiin, ettei pääse tapahtumaan vahinkoa. Käyn ruokatunnilla  ulkoiluttamassa ne, etteivät joudu vieraassa paikassa olemaan koko työpäivää yksin. Omat koirat saavat olla päivän häkissä.
Joo ja minulla on nyt viikko takan toimistotyöntekijänä. Työpäivät meni uskomattoman nopeasti, koska oli töitä mitä tehdä. Työporukka on mukavaa ja viihdyn tosi hyvin. Se ei kyllä ole pitänyt paikkansa, kun joskus tietokoneiden tullessa työpaikoille sanottiin että paperimatsku vähenee... mitä vielä... paperimuodossa pitää edelleen tallentaa ja arkistoida satoja hyllymetrejä arkistomappeja. Yllättävän hyvin olen pystynyt keskittymään arkistointiin ja toivoa sopii, että kaikki löytyy minun jäljiltä oikeista vuosiluvuista ja aakkosellisessa järjestyksessä.
Vapaa-ajan ongelmia ei ole, mutta "pahinta" on lenkkeillä pimeässä. Olen joutunut taipumaan koirien kanssa suuresti inhoamaani pyörätielenkkeilyyn. Yhtenä iltana erehdyimme pimeälle tieosuudelle paluumatkalla, se oli elämys itselle ja koirille, edettiin melkein käsikopelolla eteenpäin. Koirat ottavat vastaan iloisesti kaiken vaihtelun, joten siitä pitää myös minun iloita.
Alkuviikosta satoi puoli senttiä lunta ja se valaisi ihmeesti, oli helppo käydä takametsässä pimeässä lenkillä, kun metsäpolut erottui vaaleana vanana. Iloa ei kestänyt kuin pari päivää, vesisade sulatti lumen, kuten myös isot jäälyhdyt jotka oli koirien haudoilla.
Yllätän itseni myös ihan oma-aloitteisesti, viimmeksi eilen illalla virkatessa ja tv-kanavilla sukkuloidessa. Ensin innostuin katsomaan Teemalta (Telkku.com:in info) Mozartia etsimässä (In Search of Mozart) Tutkimusmatka Mozartin maailmaan on kaunis johdanto rakastetun säveltäjän elämään, musiikkiin ja vanhan Euroopan sydämeen. Ohjaaja: Phil Grabsky. Valitettavasti en katsonut ohjelmaa alusta, jos se uusitaan joskus inhimilliseen katseluaikaan katsoisin sen ehdottomasti kokonaan. Seuraavaksi katsoin suurella mielenkiinnolla edelleen Teemalla esitettyä (Telkku.com:in info) Queen: Elämämme päivät 1/2 (Queen: Days of Our Lives) 1/2. Tuoreessa dokumentissa Brian May ja Roger Taylor pohtivat avoimesti Queenin ylä- ja alamäkiä sekä mitä on tehty ja jäänyt tekemättä. Mukana ennen näkemätöntä aineistoa. T: BBC. Tämä pitäisi nähdä myös uudestaan, koska koirien ulkoilutukset katkaisi katselun. Minulla on mitä ilmeisemmin tosi laaja skaala musikkimaussa, jään ihmettelemään sitä pikkupämmyssäni. Jokin aikaa sitten jäin katsomaan kanavasurffailun seurauksena "Toscanini, itse kuultuna" - Larry Weinsteinin rajoja rikkova dokumenttifiktio perustuu legendaarisen italialaisen kapellimestarin, mm. La Scalassa ja Metropolitanissa sekä NBC-orkesterin johtajana vaikuttaneen Arturo Toscaninin (1867-1957) pojan Walterin salaa tekemiin äänityksiin. Äänityksiä, joissa Toscanini keskustelee viimeisinä vuosinaan perheen kotona vierailleiden sukulaisten ja ystävien kanssa, kertyi peräti 150 tuntia.Kun katson tai luen jotain joka herättää minussa mielenkiintoa, seuraavaksi googletan (ensin tietoa suomenkielisenä ja lopuksi engl.kielistä) aiheesta ja jos aikaa olisi niin etsisin lainastosta aiheesta tehtyjä kirjoja tai muuta matskua. Jospa tässä vielä ennättää senki tehdä.
Lisää viimeaikoisia suosikkejani musiikin saralla;
Maroon 5 - Moves Like Jagger ft. Christina Aguilera (YouTube)
Snow Patrol - Called Out In The Dark (YouTube)
James Morrison - I Won't Let You Go  (YouTube)
Musiikissa kiinnitän huomiota ensin fiilikseen mikä siitä tulee. Voin kuunnella ja katsoa niistä videoita lukemattomia kertoja ennenkuin alan selvittää kipaleiden sanoituksia. En välttämättä aina edes halua tietää mitä engl.kieliset sanat on suomeksi. Joo, ja tyypillistä on että pidän vain harvojen artistien koko tuotannosta.

Nyt päivälenkille ensimmäisen erän kanssa, kiireinen päivä muutenkin tulossa. Huomen aamulla pitää selvitä simppelisti töihin.
Marjalle ja Tuomolle kaunista aamua "sinne jonnekkin".