sunnuntai, joulukuuta 23, 2012

Joulun kiitoradalla onnellisessa olotilassa

Hillosipulit purkissa ja kermainen sipulikeitto lautasella.
Jouluinen puolukkamehu.
Joulun kiitoradalla makoilin ensin puoliviikkoa kuumeessa, siihen melkein jo tottuu kun edellinen sairastelu on vielä hyvässä muistissa. En vaivautunut lääkäriin, sillä edellisistä lääkekuureista oli tabuja vielä reilusti jäljellä. Lääketehtaat tekevät hyvän palvelun, kun pakkaavat lääkkeet isompiin pakkauksiin, mitä lääkärit määrää. Ainakin minä olen hyödyntänyt tätä ”etua” lukemattomat kerrat.
Onneksi joulu tulee vaikka ei tekisi mitään ja ainoa ressi tässä mökissä aiheutuu siitä, kun Pekka hössöttää jouluvalmistelujen kanssa. Vaikka seuraavasta stoorista ei uskoisi, vannon että räpellyksistäni en ressiä saanut tai tuntenut.
Perjantaina tuntui jo siltä, että johan on kumma kun ei jaksa mitään tehdä. Kampeuduin ylös sohvan pohjalta pään vielä huipatessa ja huterassa olotilassa ja ei ku joululimpun tekoon. Tuli sairastellessa katottua kaikenmaailman ohjelmat telkkarista aina valveilla ollessa. Satuin näkemään MTV3:n ”mitä tänään syötäisiin” ja siinä valmistettiin tosi simppelisti joululimppuja. Pienensin ohjeen mittoja sen verran, että ajattelin yleiskoneeni jaksavan pyörittää taikinan. Eihän se sitten mennyt kuin telkkarissa... ei tietenkään. Taikina oli liian iso yleiskoneen pyöritettäväksi – aika pitkälle silti pääsin taikinan valmistuksessa. Ensin taikina roisku ”pitkin seiniä”, sitten pyöritys meni kankeaksi, yleiskoneen moottori protestoi oudolla katkulla ja lopuksi kone sammui kokonaan – ihan selvästi ylikuumenemisen seurauksena. Siinä vaiheessa, kun kaavin taikinaa koneesta pois että alustan taikinan käsin loppuun, tuli Pekka kattomaan ähellystäni. Happi oli siinä vaiheessa minulla jo niin vähissä, että en saanut sanottua kuin että ”sun on nyt parempi olla hiljaa”. Pekka hipsi pois keittiöstä ja minä jatkoin räpeltämistä. Sainhan minä loppujen lopuksi tehtyä taikinan, mutta siivo keittiössä oli sanoin kuvaamaton. Yleiskoneen pesussa meni pitkä tovi, siitä löytyi taikinaa mitä ihmeellisimmistä paikoista. Aiemmin kun olen leiponut enemmälti, en ole käyttänyt konetta vaan vaivannu taikinat käsin. Nyt ajattelin säästäväni itseäni jauhojen pölyltä – ei sitte ihan onnistunut tällä kertaa.
Koska kaikki hienot tavoitteeni oli jo läsähtänyt taikinan kanssa räpeltäessä, ei ollenkaan enää jaksanut harmittaa kun leivinuunissa oli lämpö vähän liian kova leipien paistamiseen – paistoin ne siellä kuitenkin. Limpuista tuli tummapintaisia, sisältä hieman raakoja... mut hyvin on maistunut.
Olenkohan minä nyt päässyt joulun ytimeen – ei ole pääasia vaikka ei saisi mitään tehtyä tai tekemiset epäonnistuu... pääasia että on jotain itse tehnyt – ainakin yrittänyt - tai sitten tämä ressitön tunne johtuu aivan siitä että aivojen hapensaanti on edelleen todella vähäistä.
Niin tai näin, olen eiliseen päivään jo todella tyytyväinen. Ei tavinnut koko päivää makoilla sängyn pohjalla. Jaksoin jopa siivota kamarit – ihan rauhalliseen omaan tahtiin. Ja telkkaria todella seuranneena (ja edelleen selvästi tosi huonossa hapessa) innostuin Yle Fem:lla nähdyn ”Tanskalainen maajussi” (Tanskalainen maajussi Wikipediassa) viimeksi nähdyssä jaksossa tehdyistä hillosipuleista. Ei ku Pekka kauppaan sipuleiden hakuun joita sitten kuorimme tippa linssissä. Osasta sipuleista tein sipulikeittoa ihan ”omalla ohjeella” ja eka kerran. Kuullotin sipulit voissa, lisäsin kasvisliemikuution ja 2 dl kuohukermaa, hienonnettua pippuria ja fenkolin siemeniä. Avot, tulipas pikkusen hyvää. Pekan keitosta siivilöin sipulit, kun se ei pysty pureksimaan sipulia, minä sain syödä yksin kaikki sipulit nam!
Loput sipulit kuullotin voissa, lisäsin omenaviinietikkaa ja ruokosokeria, muutama laakerinlehti, ripaus suolaa ja muutama kokonainen pippuri. Nyt hillosipuleita on pari purkillista ja saan syödä ne ihan yksin kun, Pekka ei pureskele sipulia. Maistuivat kyllä hyvältä ja niitä voi napostella sellaisenaan tai käyttää ruuan lisukkeena.
Eikä tässä vielä kaikki. Heti aamusta aloitin puolukkamehun teon, vähän jouluisempaa juomaa vaihtelua inkiväärimehulle. Soseutin reilun kg puolukoita ja yhden kokonaisen inkiväärin, lisäsin 2l keitettyä ja jäähdytettyä vettä. Kiehautin vedessä yhden vaniljatangon. Siivilöin puolukat ja vaniljatangon ja yhdistin ne, lisäsin ruokosokeria ja kiehautin mehun. Ennen purkittamista lisäsin mehuun vielä yhden sitruunan mehun ja lusikallisen hunajaa. Eiköhän tämä keittiössä touhuaminen riitä nyt vähäksi aikaa.

Ulkona paukkuu kova yli -25 asteen pakkanen, pakkasia on ollut koko viikon. Vasta eilen parroilla alkoi purkautumaan sisällä kököttely ja pistivät illalla pikku painiksi sisällä. Parrat pääsevät kohta seuraamaan koirahuoneen ikkunan läpi maailman menoa, sillä ajattelin paiskata matot kartanolle ja siivota huushollin loppuun. Kissoilla oli eilen piilopaikoista puute, kun pyykkikone pyöritti pyykkiä ja minä imuroin. Tursake pelkää molempien ääntä, Noitanokinenä vain imuria.
Pitää kyllä taas kiittää pakkasia, että on saanut tuulettaa kunnolla petivaatteet! Ei mikään voita sitä raikasta ulkoilman tuoksua, joka leviää makkariin kun tuo kuuraiset petivaatteet takaisin sisälle... ei tarvi kukkaistuoksuja eikä muitakaan raikasteita.

Olen tätä naputellessa kuunnellut jälleen Radio Suomen ohjelmia, eikä tarvinnut pettyä. Satuin kuulemaan sarjassamme ”erilainen joululaulu” Lotta Riepu - Sian leuka laulun. Huhhuh, pysähdyin kuuntelemaan laulua aivan mykistyneenä ja heti sen loputtua kuuntelin YouTubesta uudelleen. Pysähdyttävä, sykähdyttävä, järkyttävä... silti jotenki kaunis. Tässä linkki YouTubeen.
Nyt kiitän saamistamme joulukorteista ja joulutervehdyksistä, toivotamme koko sakki kaikille Oikein Hyvää Joulua! Toivokaamme että Vuosi 2013 tuo tullessaan kaikkea hyvää, terveyttä ja laadukasta elämää!

2 kommenttia:

Tarja Tervonen kirjoitti...

Ihana tuo joulukalenteri! Ei ne kuvat mitään epäonnistuneita ole ;)

Tuula Lalli kirjoitti...

Kiitos, kiitos :). Kyllä ne epäonnistuneita on, kohteet tulee linssiin/päin/liian lähelle, valotus/tarkennus ja sitten toi villisika/karju/nallekarhu... kun pitäisi olla snautseri.
Odottelen innolla joulun ohimenemistä, että pääsen tutkimaan ja ihailemaan teidän lomakuvia... kävin jo pikaisesti kuolaamassa upeita kuvia!
--
Tuula