Pyhien vuoksi viikonpäivät sekaisin ja Manne Menuettia

 Kuvattu ikkunan läpi.

 Vihdoinkin kuva oravasta, joka ei ole otettu ikkunan läpi.

Salaattilinja jatketaan, ei niin tiukkapipoisesti.

Meinaa mennä pieni ihminen sekaisin, kun pitää miettiä herätessä, mikä viikonpäivä on. Tuntuu että on aina viikonloppu, kun arkipyhiä on osunut useampi melkein keskelle viikkoa.

Vappuaattona olin Martan luona paistamassa munkkeja. Martta teki kaksi isoa taikinaa ja niiden paistamisessa kului mukavasti neljä tuntia. Voisi ottaa vaikka perinteeksi vappuisin munkkienpaiston, on se sen verran mukavaa hommaa, kun ei tarvitse itse tehdä taikinaa. Munkkirasvan haju haihtui nokasta vasta parin päivän jälkeen, vaikka kävin saunassa heti vappuaaton iltana. Olisi pitänyt varmaan pestä pulloharjalla sieraimet.

Joskus pitää kimpaantua itselle oikein kunnolla – antaa potku omaan persukseen, että saa jotain aikaiseksi. Vappuaamuna potkaisin itseäni persuksille, sen jälkeen kun etsin jotain puseroani, enkä löytänyt. Entisestä sisäsaunasta olemme tehneet vaatehuoneen, silloin kun saimme ulkosaunan valmiiksi. Laitoin sinne pahvisiin säilytyslaatikkoihin omia puseroita ja eihän homma oikein toiminut. Potkun ansiosta ja kimpaantuneena pyöräytin vaatehuoneen melkein tyhjäksi, raahasin yhden lipaston sinne ja järjestelin kaikki vaatteeni laatikoihin hyvään järjestykseen, niin että blondinki pitäisi jatkossa niistä jotain löytää. Samalla tuli heitettyä tarpeetonta tavaraa roskiin, ihan kevät fiiliksissä. Annen kanssa tehtiin yhteistilaus netistä; kategoriasta - Trendi merellinen look. Tilattiin muutama pusero ja nyt niillekin löytyy sopivasti tilaa.
Seuraavaksi Tori.fi sivustolle katsastamaan, josko löytyisi Iistä keittiöön sopiva laatikostollinen työtaso. Löytyihän sieltä, laadukas ja uutta vastaava tietokonepöytä/työtaso. Laitoin Pekan soittamaan, koska se on kova tinkaamaan ja niin kaupat sovittiin, hintaakin sai pudotettua hieman. Sopivat että haku tapahtuu iltapäivällä.

Pöydän hakua odotellessa lähdimme Laitakariin, Pekka halusi lähteä bongailemaan lintuja ja hylkeitä Tomin tuomalla kaukoputkella.

Laitakariin päästyämme heti ensimmäiseksi kiinnitti kaukana horisontissa näkyvä sankka mustanpuhuva savu. Selvää oli, että jossain palaa ja isosti.

Vaikka sää oli huikaisevan aurinkoinen, tuuli kylmästi. Olimme varautuneet kunnon vaatevarustuksella, minulla oli untuvatakki ja toppahousut päällä, eikä tullut edes lämmin. Venesatamassa Unski juoksi venelaiturilta suoraan jäälle ja minä sitä sydän kurkussa kutsumaan takaisin. Hetken ällisteltyään minun hätääntynyttä kutsua, onneksi Unski lähti tulemaan vauhdilla takaisin.

Laitakarinnokka olisi ihan mukava paikka källäillä ja kesällä uittaa koiria, mutta koko ranta on sotkuinen ja erilaisia romukasoja tulvillaan. Sinne on pudotettu ja jätetty kaikenlaista rojua kuin paska kädestä. On se kumma, että sinne on saatu tuotua romppeet, mutta ei niitä saada vietyä pois, jos jäävät tarpeettomaksi.

Kotiin palattuamme selvisi, että horisontissa näkyvät savut olivat ison navettapalon savut. Tuttu talo ja isäntä, onneksi henkilövahinkoja ei tullut, eikä koti palanut. Tietysti tosi eläinrakkaana surettaa menehtynyt karja.

Iltapäivän aikana Pekka haki työtason kotiin ja koska se oli hieman liian leveä siihen paikkaan mihin se tuleman piti, Pekka kavensi pöytälevystä takaa n. 10cm pois. Keittiön pöytä ja säilytys tila melkein tuplaantui kerralla. Tällaisista pienistä asioista pitää iloita, kun ei ole sitä dynamiittia kivijalan alle.

Unskilta on löytynyt kevään ensimmäinen punkki. Koirien punkkikarkotteet ovat olleet lääkekaapissa valmiina, mutta en ole saanut laitettua niitä. Unskilta poistettiin punkkipihdeillä punkki ja molemmille parroille laitettiin punkkimyrkyt niskaan. Kissoille laitettiin niskaan matolääkkeet, joten eiköhän näillä lääkityksillä mennä nyt vähän aikaa eteenpäin.

Ulkolintujen ruokintaa on ollut pakko jatkaa yöpakkasten ja kolean sään vuoksi. Lintuja onkin vieraillut ruokintapaikoilla paljon. Noitanokinenä on ottanut sydämenasiaksi vahtia ruokintapaikkoja ja seurata lintujen touhuiluja. Toivotaan että sen lyhennetyt kynnet edes vähän hidastaisi lintujen pyydystämistä.

Tämä lauantai on mennyt vähän harakoille. Youtubeen oli vihdoin ladattu Michael Monroe & Manne Menuetti Band - Travelling Band, joka esitettiin Manne Menuetti Route 66 elokuvan lopuksi. Siinä on sellainen veto, että tulee hyvälle mielelle ja veri virtaa vanhoissa suonissa vähän nopeammin.

Manne Menuetti Route 66 oli käsikirjoitukseltaan vähän köpö, mutta sellaisia musiikkiesityksiä täys, että tykkään tykkään. Manne Menuetti Band:in kokoonpanossa huippu muusikoita – hatunnosto heille! Olen uudelleen ja uudelleen katsonut ja kuunnellut kaikki YouTuben Manne TV:n aikaiset esitykset ja sketsit.

Joten nyt jatkan tätä aurinkoista lauantaipäivää tosi hyvällä mielellä ja paljon positiivista energiaa saaneena.

Yhtä mukavaa viikonlopun jatkoa!