Seuraavaksi pysähdyimme jo Riihimäen ABC:lle ja koska siinä oli vieressä iso kesantopellon näköinen pelto, päätin ilahduttaa koiria vapaalla taukoliikunnalla. Laskeuduimme pellolle ja päästin koirat irt. Hetken koirat haisteli ja lähtivät sitten juoksemaan suurta ympyrää peräkkäin. Ennätin muutaman sekunnin ajatella, että ompa koirilla hauskaa ja iloitsin ittekki koirien iloisesta formuloista... kunnes tajusin että ne ajaa jotain takaa. Huusin takaisinkutsuja, Ihqu totteli jonkin ajan kuluttua, mutta Unski paineli pellon takana olevaan metsään ja katos näkyvistä. Meinas tulla pieni paniikki, lähdin metsää kohti koko ajan huutaen. Unski tuli näkösälle, juoksi muutaman tarkastusympyrän pellolla ja paineli jälleen metsään. Mun huuto koveni ja kompuroin pimeässä epätasaisella pellolla metsää kohti. Aikani huudeltuani alkoi metsästä kuulua rytinää ja hetken kuluttua Unski ilmestyi näkösälle. Tällä kertaa sain Unskin kytkettyä ja vaikka helpotus oli suuri - papatin Unskille koko paluumatkan ajan autolle. Samalla kirosin itseäni, että tollo maalaisblondi ei näköjään muista että kaupungeissa on enemmän jäniksiä kuin maalla kotiympyröissä - saamarin tyhmä minä!!!!!
Siis, jos joku tätä lukeva sattui olemaan kyseisellä huoltoasemalla samaan aikaan - se huutaja olin minä.
Loppumatka piti olla ihan simppeli, minä olin jälleen ratissa vaikka väsytti melkoisesti. Lähestyessämme Konalaa, meni suunnistus aivan sekaisin, pari kertaa palattiin takaisin "väärältä" tieltä ja kerran soitettiin suunnistusapua. Lopulta päästiin perille - minun suunnistusvaiston vei kun en vaan tajunnu, että lähestymme Helsinkiä eri suunnasta kuin normaalisti. No, loppu hyvin - kaikki hyvin.
Oli onni, että muutimme matkasuunnitelmia ja lähdimme päivää aikaisemmin liikenteeseen. Koko matkan oli hyvä ja kuiva keli, jopa täällä etelässä oli -3 pakkasta ja maassa hentoinen lumipeite - aivan aavistuksenomainen. Liikennettä oli enemmälti vasta Tampereelta lähdettäessä.
Pirjo oli meitä vastassa ja valmis ruoka odotti. Raahasimme kaikki kamppeet sisälle ja koirat pääsi lopulta autosta pois. Pirjo oli vuorannu matoilla valkoiset nahkasohvat, joten koirat sai himputella sisällä ihan vapaasti. Iltaulkoilulla käytiin jo tutuksi tulleessa koirapuistossa, jonka jälkeen koirat otti kaiken ilon irti ja nukkuivat matkaväsymystä pois sohvilla.
Perjantaiaamu valkeni kauniina, aamulenkki tehtiin tosi hienossa säässä. Puiden oksilta tippuva vesi enteili, että sää on lämpenemässä.
Niinhän siinä kävi, kun kauppareissun jälkeen lähdimme lenkille, oli paikkapaikoin jo vetistä ja loskaista. Lenkistä tuli pitkä ja koirat pääsi juoksemaan muun muassa Mätäojan maisemiin - onneksi siellä ei ollut takaa-ajettavia jäniksiä paikalla.
Lenkin jälkeen jätimme koirat Pirjolle ja lähdimme käymään kauppakeskus Myyrmannissa. Unskin kannuskynsi sai pikku vaurioita jäniksen takaa-ajoreissulla. Kävin hakemassa apteekista betadinea ja sidetarpeita. No, side ei sit loppujen lopuksi kauaa ollu Unskin jalassa - Unski esitti jalkapuolta side jalassa. Kun otin siteen pois, pipi parani heti ja nyt se nukkuu onnellisena ja tyytyväisenä tossa jalkojeni vieressä.
Ihqu on nukkunut koko loppupäivän sikeästi sohvalla - kyllä lomailu on raskasta.
Nyt ulkona sataa vettä ja tuulee niin että nurkissa suhisee. Ollaan tässä vähän arvottu, että kuka ulkoiluttaa ja missä koirat ennen nukkumaanmenoa. Nyt on todellinen koiranilma - oikea syysmyrsky, katulampun valossa näkee kun alijäähtynyttä vettä sataa välillä vaakassa ja välillä villeissä pyörteissä.
No niin, päivän soppailujen jälkeen olemme tehneet suunnitelmia, missä järjestyksessä alamme valmistamaan jouluruokia. Hyvin suunniteltu on toivottavasti puoliksi tehty. Tomi, Noora ja Erkki tulee aatona jouluaterialle, joten eiköhän huominen kulu ihan ruuan ja ruokailun merkeissä. Huomiselle on luvattu surkeaa säätä - pitäisi sataa koko päivä vettä - ihan sama viettää se sisällä ruokia valmistaen. Koirat saa tyytyä lyhyihin lenkkeihin. Satsataan sitten joulupäivänä ulkoiluun, kun sille päivää on luvattu kuivempaa keliä.
Ei tunnu ollenkaan hankalalta viettää joulua ilman lunta ja kaupunkiympyröissä. Eihän joulu tule sään ja ympäristön mukaan, kyllä se on silloin kun kalenterissa ilmoitetaan - ei ikkunasta ulos katsomalla.
Nyt päätän löpinät tältä erää.
Toivotamme kaikille rauhallista, herkullista ja rentouttavaa Joulua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti