Jälkiä metsätiellä.
Eilen päätin lähteä partojen kanssa lenkille nuotioimisen sijaan. Lähdimme ensin peltojen kautta metsään, poikkesimme myös metsäaukealle, jossa saattoi kävellä kestohangella. Metsäaukean vieressä oli naapurin poika keräämässä kaadettuja puita ja parrat oli hänen tekemisistään niin kiinnostuneita, että jatkoimme pian matkaa metsäpolkuja ja – teitä kunnes tulimme Kantolantielle. Palasimme Kantolantietä jonkin matkaa takaisinpäin, ennekuin lähdimme laskeutumaan rantaan Navettaväylälle.
Vettä oli noussut jään päälle, mutta pääsimme melkein kuivin tassuin keskelle väylää kuivalle jäälle ja lähdimme väyliä kierrellen kotia kohti. Tiiron rannassa piti hetki hakea väylän ylityspaikkaa, ennen kuin löysimme suht vähävetisen reitin kuivalle maalle.
Vaikka ei ole vielä pelkoa jäihin putoamisesta, niin jäällä kulkemista haittaa veden nousu jäänpäälle.
Tänään herättiin reippaaseen lumisateeseen. Ensimmäiseksi piti kolata väylä liiteriin, että sai haettua uunipuut. Nyt odottelen hetken, että sakein lumisade loppuisi ja jatkan lumenkolausta. Lämpötila on jo plussalla, joten taitaa lumi sulaa lähipäivinä ilman suurempia kolauksia.
Parrat eivät riemastuneet sataneesta lumesta, jäivät seisomaan tuulikaappiin kynnykselle, kun kolasin oven edestä enimpiä lumia.
Kevät keikkuen etenevi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti