Helteitä takana, uusia odotellaan

Kaikki kuvat uuden objektiivin nikon af nikkor 50mm 1.8d testikuvia. Kuvat otettu välillä 9.7.-17.7.2011. Kamera nikon d40, tarkennus manuaalinen.

Unski on oikea linssilude.
Etsin pakastinta Nettimarkkinat.com:sta ja satuin kurkkaamaan mitä kamera otsikon alta löytyy... löytyihän sieltä Oulussa myynnissä oleva edullinen, vähän käytetty, takuuta jäljellä oleva objektiivi.
Soitin heti objektiivista ja sovimme kaupat. Pakastinta ei löytynyt sillä ne joista olin kiinnostunut oli menny jo. Hyvä ja sopivan kokoinen pakastin löytyi myöhemmin lähempää, siskolta.
On alkamassa jo kolmas iltavuoroviikko. Vaihdoin viimme viikolla aamuvuorosta iltavuoroon kun siihen tarvittiin työntekijöitä. Takana on myös pari kokemusta tuplatyövuorosta, torstaina normaalisti iltavuoroon klo 14 ja perjantaiaamuna työaika loppui klo 6. Tuntuu aika hurjalta 16h töitä yhteen putkeen, mutta minulle sopi erinomaisesti ja työaika kului nopeasti. Kotiinajaessa päässä hieman surisi, mutta surina loppui kun otin koirat kyytiin ja ajoimme altaalle aamulenkille. Kotiin tullessa annoin koirille ruuan ja sitten nukkumaan. Eka kerralla nukuin reilu 4h ja viimme perjantaina unta riitti 5h verran.Etuna tuplavuorosta on, että "saa" pitkän viikonlopun.

Koirarintamalla ei mitään uutta. Hellepäivinä pihalla patukoiden heittoa ja vesileikkejä. Ihqu rakastaa vesiletkuleikkejä, muiden kierrellessä vesisuihkun ulottumattomissa. Perjantaina koirat pääsi vihdoin joukolla uimaan Pitkänkarin rannalle. Unski on mitä ilmeisemmin toipunut hienosti pallien poistosta ja Ihqu on ilmeisesti valeraskaana. Sen viikonloppu meni aika vetämättömissä merkeissä ja siksipä kävin eilen aamulla sen kanssa vajaan 10km pyörälenkin, vauhti oli aika hiljainen. Poikkesimme matkalla Illinsaaren koirapuistoon jonne tuli myös kaksi uroskoiraa omistajansa kanssa. Urokset oli tosi kiinnostuneita Ihqusta, mutta saivat selvän viestin ettei lähelle kannata tulla. Lomalaiset Piksu ja Lisa tuli myös koirapuistoon ja minä sain Piksulta lomatuliaisia Turkista - KIITOS VIELÄ KERRAN!
Lisa oli iloinen pimpelipom puhtaassa ja siistissä turkissa. Lisan näkeminen muistuttaa siitä, että omat koirat pitäisi pestä ja trimmata...
Illalla kävelin haminalle Wilman ja Unskin kanssa, mukaan saatiin Anne, joka pyörähti pyörällä pihalle just kun olimme lähdössä.
Meillä on Annen kanssa muutaman kerran vuodessa pikkureissuja lähistölle. Seuraavaksi suunnittelimme käyntiä Oulussa, ehkä Turkansaaressa, mutta takuu varmasti siiderillä torilla tai jollain patiolla. Annella on nyt loma ja odottelemme sopivaa lämmintä iltapäivää jolloin minä en ole töissä ja Anne kotosalla.
Lauantai-iltana kävin entisen työporukan mukana katsomassa Oulun Möljällä kesäteatteriesitystä Alivuokralainen. Mainio esitys ja MAINIOT näyttelijät. Onneksi koko päivän jatkunut sade loppui juuri illaksi juuri ennen näytöstä. Pekka oli kuskina ja ei jääty kaupungille näytöksen jälkeen... olisi tarvittu sitä helteisen lämmintä säätä, että ilta olisi jatkunut kaupungilla.
Nyt pitäisi soitella mansikan kasvattajalle, josta olen käynyt vuosien ajan poimimassa mansikat. On kuulunut jo vähän huonoja uutisia, että sieltä ei enään riittäisi marjoja meikäläiselle, kun varauksia on jo niin paljon. Pakko toimia tämän viikon aikana mansikoiden suhteen, pakastimeen pitäisi saada niitä ainakin kolme ämpärillistä. Olen oikea mansikkaperso. Pekka ei mansikoista välitä ja minä syön ne yksin. Mansikka- ja puolukkasato näyttää aika kehnolta. Itikoita on taas niin julmetusti, että tulee olemaan tuskallista liikkua metsässä marjoja etsiessä.
En ole saanut vielä kameraa huollosta. Siitä ei löytynyt mitään vikaa, se puhdistettiin ja sitten sovimme että koska pikku infonäyttö oli vaurioitunut (ihan omassa käytössä) se vaihdetaan. Näyttö jouduttiin tilaamaan jostain kauempaa ja ilmeisesti se viivyttää kameran palautumista. Näyttö ei ole kuvauksessa välttämätön, mutta kun kamera kerran on huollossa, niin samalla vaivalla näyttö saadaan vaihdettua. Kunhan saan oman kameran kotiin, pääsen kunnolla testailemaan uutta objektia.
Tällä hetkellä sää pilvinen, lämmintä +19. Pekkalla loppui kesäloma ja se lähti aamulla töihin. Nyt minulle tulee paluu arkeen, pitää muistaa ottaa tietsikan piuhat irti töihin lähtiessä ja valmis ruoka ei enään odota kun tulen töistä.
Minulla on uus suosikkilaulaja,  Adele, linkki YouTubeen.

Kuvia otettu 27.6.-1.7.2011 pihalla ja Pitkässäkarissa.
Nimeän vain ensimmäisen kuvan "helle".

Aikaa on taas vierähtänyt. Juhannuksena ei onneksi ollut töitä. Tomi tuli siskoni Pirjon kyydissä Helsingistä torstai iltana ja lähtivät ajeleen takaisin viimme keskiviikko aamuna.
Tomi ja Pekka kävivät muutamana päivänä kaatamassa puita, kunnes hellelukemat kipus sellaisiin lukemiin että jättivät metsätyöt väliin.
Juhannus meni rauhallisesti ja minä taisin lorvia ja nukkua suurimman osan ajasta, mitä nyt lauantaina siivosin ja sunnuntaina käytiin katsomassa ja kuvaamassa Päivin luona Raahessa reippaita sakemannin pentuja.
Mun kamera alkoi oikutteleen jo ennen Juhannusta, sain sentään Vinnin pennut kuvattua. Vika oli ehkä muistikortissa, mutta laitoin kameran huoltoon Pirjon mukana. Kamera oli joka tapauksessa analyysin ja perusteellisen puhdistuksen tarpeessa. Vielä ei ole kuulunut onko jotain vikaa löytynyt vai riittääkö puhdistus. Sain Reetulta entisen D40 Nikonini lainaa... toivottavasti oma kamerani palaa pian, sillä en voi pitkää aikaa pitää Reetun kameraa lainassa.
Kikan poistumisen jälkeen lauma oli pari päivää vaisuna ja Ihqu ehkä eniten, jätti jopa ruoka-annoksia syömättä. Nyt tilanne on normalisoitunut... paitsi että Unski menetti keskiviikko aamuna kulkuset. Olin aamuvuorossa joten Pekka sai käyttää Unskin eläinlääkärissä. On ne menetelmät muuttuneet siinäkin operaatiossa. Unski ei saanut kuin kipulääkkeen, haavan päällä oli liimaside joka piti poistaa seuraavana päivänä ja pönttöä pidetään seitsemän päivää, tikit ovat itsestään sulavia. Haavaa pitää suihkuttaa joka päivä ainakin niin kauan kuin pönttöä pidetään. Unski oli pari ensimmäistä päivää selvästi kipeä, mutta muuten se on kestänyt todella urheasti pöntön pidon, ei näytä haittaavan sen touhuja ollenkaa. Pari ensimmäistä kertaa se piti raahata suihkutukseen, mutta on sen jälkeen tullut pesuhuoneeseen ihan vapaaehtoisesti.
Kulunut viikko oli helteinen, mutta perjantai iltana alkoi pilveily ja useista sade ennustuksista huolimatta meillä ei ole satanut kuin eilen illalla pari pisaraa.
Nyt lämpötila on vajaa +20, mutta kylmä ja puuskainen tuuli pitää huolen, että ulkona ei juuri tarkene ilman takkia. Aurinko paistaa ajoittain, mutta enimmäkseen on pilvistä.
Kävimme Pekan kanssa perjantai iltana ja eilen leikkaamassa ruohonleikkurilla Pitkässäkarissa mökin pihan ja tiet. Siinä olikin raskas urakka, koska ruoho oli päässyt pitkäksi. Teimme töitä monta tuntia molempina päivinä, vaikka leikkasimme kahdella leikkurilla ja hyvällä vauhdilla.
Tämä päivä on mennyt palautuessa. Viimme yönä nukahdin vasta aamuyöllä, koska joka paikkaa särki. Vaikka tänä kesänä on ollut hellejaksoja en ole käynyt mökillä. Ensin en ennättänyt, sitten ajattelin että en raski enään Kikkaa viedä sinne ettei se ylirasitu, nyt Unskia ei voi päästää uimaan. Torstai-iltana meillä oli Wilma ja Ihqu mukana mökillä ja ne pääsi uimaan ja veneileen, kun kävimme eka kerran mökillä katsomassa mikä tilanne siellä on.
Unski on käynyt joka päivä hihnalenkeillä Pekan kanssa ja eilen kävimme porukalla kävelemässä lähialueilla. Pitäähän Unskin päästä pöntöstä eroon edes hetkeksi päivän aikana.
Tänään olisi tarkoitus käydä metsälenkillä ja Unski saa olla irti ainakin osan lenkistä.
Olen ens viikon iltavuorossa ja jos sää sallii jatkan mattojen pesua. Kuluneella viikolla sain pestyä neljä mattoa, joista kaksi suurinta. Sanoin kun raahasimme niitä Pekan kanssa telineelle, että taitaa olla viimeinen kerta kun pesen ne. Taidan leikellä koirille koirahuonematoiksi.
Nyt Pekka huutelee että pitäisi lähteä lenkille, joten pitää lopettaa.
Oikein mukavaa alkavaa viikkoa!

Kikka on poissa

Viimeisen päivän Kikka sai syödä luita pihalla ja Pekka kertoi että se piti välillä komentaa vesisateesta sisälle. Kikka unohti kaiken silloin kun sai kaluta luuta, se oli kaikista tärkeintä.
Kun tulin illalla kotiin töistä lähdimme Kikan ja Wilman kanssa takametsään lenkille. Wilma viipotti välillä kaukana edessä ja palasi välillä meidän luo, ihmetellen missä me viivytään. Kikka innostui välillä mielenkiintoisista tuoksuista, jokin metsälintu sai Kikkaan eloa, mutta vain hetkeksi. Loppumatkan Kikka kulki minun takana.
Aamulla Kikka sai lähtiäisiksi lettuja ja lähdimme hyvissä ajoin eläinlääkäriin, kävimme vielä pienellä lenkillä metsässä.
Eläinlääkärissä Kikka käyttäytyi tosi rauhallisesti ja luottavaisesti, haisteli paikkoja ja kuunteli oven takaa kuuluvia ääniä. Laitoin alusen lattialle ja istahdin siihen. Kikan haisteltua huoneen se istui viereeni ja eläinlääkäri laittoi rauhotuspiikin takajalkaan sanoen ettei koira ymmärrä mitä on tapahtumassa ja että tässä on kyseessä nyt viimeinen matka. Kun eläinlääkäri poistui huoneesta, Kikka kävi vielä haistelukierroksella ja tuli viereeni istumaan. Ei mennyt kuin hetki, kun Kikka väsähti ja kävi makaamaan, pää minun syliin. Eläinlääkäri palattua katsomaan mikä tilanne, Kikka nosti päätä ja lipaisi pari kertaa poskeani ja sen jälkeen Kikka nukahti ihan totaalisesti eikä enään päätä nostanut.
Eläinlääkäri trimmas Kikan etujalkaa ja kertoi laittavansa lopullisen piikin suoraan suoneen. Jonkin ajan kuluttua hän totesi, että Kikan verisuonet ovat niin hauraat, ettei suoraan suoneen onnistu vaan on piikitettävä suoraan sydämeen. Juttelin Kikalle ja silitin sitä koko ajan vaikka se ei reagoinut enään mihinkään, paitsi silmäkulmaan koskettaessa. Eläinlääkäri pisti piikin sydämeen ja vaikka en katsonut tarkemmin mitä hän teki, niin huomasin että kaikki ei mene suunnitellusti. Eläinlääkäri tunnusteli Kikan vatsaa ja kuunteli sydäntä useamman kerran. Sitten eläinlääkäri sanoi, että lopullinen piikki ei tehonnut, että Kikan maksassa täytyy olla jotain vikaa. Kerroin että Kikka on syönyt luita ja vatsa on sen vuoksi normaalia turpeampi. Eläinlääkäri sanoi, että se mitä hän tunnustelemalla tunsi ei johdu luiden syömisestä. Hän kertoi että jos maksan on jotain poikkeavaa se ei "käsittele" lääkeaineita normaalisti. Eläinlääkäri laittoi uudeen piikin ja kertoi, että nyt Kikka sai hevosen lopetukseen käytetyn lääkemäärän, eli 500 kg eläimen painon mukaan. Meni jonkin aikaa ja eläinlääkäri kertoi että sydämestä ei nyt kuulu kuin suhinaa, Kikka hengitti edelleen ja reagoi silmäkulmaan koskettaessa. Sanoin että ei Kikka voi olla vielä kuollu, koska reagoi silmäkulmaan koskettaessa. Eläinlääkäri sanoi että se on vain jotain jälki refleksiä. Olin kuitenkin ihan varma että kaikki ei ole vielä ohi ja eläinlääkäri kuunteli tovin Kikan sydäntä. Minä juttelin koko ajan rauhalliseti silittäen Kikalle. Meni jälleen tovi ja sitten Kikka hengitti rauhallisesti pari kertaa syvään ja sen jälkeen eläinlääkäri sanoi että nyt se on ohi. Varmisti vielä reagoiko silmät ja oli useamman kerran tutkinut takapäätä - se jäi mysteeriksi miksi.
Kävin maksamassa lopetuksen ja vielä kerran ennenkuin lähdimme, eläinlääkäri kuunteli Kikan sydämen ja katsoi takapäähän.
Eläinlääkäri oli koko ajan rauhallinen ja ystävällinen ja kertoi mitä tekee. Kysyin voiko Kikan oksentelu kipulääkkeelle johtua maksan toiminnasta, hän sanoi että voi. Olin itseeni tyytyväinen että en antanut Kikalle kipulääkettä kuin parina päivänä ja lopetin heti kun se alkoi voida pahoin. Olin useammalle eläinlääkärille kertonut ettei Kikka kestä kipulääkettä ja harmittaa ettei siihen oltu kiinnitetty mitää huomiota.
Kikka saatettiin hautaan metsään, jossa käymme lenkkeilemässä. Pekka oli mukana viimeisellä matkalla, mutta ei tullut lopetustilanteeseen mukaan, auttoi kantamisessa ja kaivoi haudan. Pitäis muistaa kiittää Pekkaa, kun se auttaa aina näissä raskaissa tilanteissa, vaikka ei ole tuonut yhtään koiraa tähän huusholliin.

Näin jälkikäteen en voi ymmärtää miten Kikka vielä hetki sitten, ennen viimeistä karvanlähtöä oli niin kaunis ja hyväkuntoisen näköinen. Tietysti sen liikkuminen oli poikkeavaa hyväkuntoisesta koirasta ja Kikan voimakkaasti painuneet etujalkojen ranteet oli sen suuri heikkous... mutta kuitenkin. Kikalle oli alkanut jo kasvaa uusi hyväkuntoinen karva ja ei olisi mennyt kuin hetki, kun sillä olisi ollut jälleen uusi upea turkki.
On se helkkarin hyvä etten minäkään kaikkea ymmärrä *itseironiaa*.

Meillä on vähän epänormaali olotila. Tuntuu ettei huushollissa ole yhtään koiraa, snakut ovat epänormaalin rauhallisia. Ihqu on vallannut Kikan pedin itselleen ja muutenkin ollut Kikan korvikkeena. Istunut vieressä kun juon kahvia ulkona... oli kyllä vähä outoa, kun normaalisti kahvin juotuani silitin vieressä istuvaa Kikkaa ja sanoin että mennään sisälle... tänään piti kumartua totustusta tosi alas Ihqua silittäessäni.

Ja nyt sitä valmistaudutaan keskikesän juhlaan. Joo, minä vain odotan töihin pääsyä että pääsee näkemään onko viikonlopun ylityölista ilmestynyt seinälle. En millään jaksaisi tehdä nyt viikonloppuylityötä, olen aika totaalisesti sippi. Jos lista on ilmestynyt, olen kuitenki aika varma että rustaan nimeni siihen. Ennen sitä pitää kuumeisesti miettiä, missä vaiheessa siirryn ensviikon aamuvuoroon, aloitanko jo lauantaina vai vasta maanantaina... iltavuorosta aamuvuoroon vaihtaessa yö jää lyhyeksi.

Unski menettää ens viikolla pallinsa, sovimme eläinlääkärin kanssa alustavasti asiasta. Siihenki toimenpiteeseen on nykyisin käytössä ihmisillä jo kauan käytössä ollutta laite... jotain poltetaan tms.
Nyt tyhjeni takki ja vaikenen.
Ulkona syksyinen sää ja vihdoinki on saatu sadetta useamman päivän ajan.
Oikein mukavaa Juhannusta, eikä sitte hypitä veteen housut kintuissa, pää edellä tai humalassa.

Sateen jälkeen

Eilen satoi ajoittain tosi rankasti. Sadetta on ennätetty odottaa, sillä luonto on ollut tosi kuivaa. Oli pakko mennä ulos pällisteleen ja nauttiin rankkasateesta saunan eteisestä. Sadekuurojen jälkeen pilkisti hetken aurinko ennen seuraavaa kuuroa. Kyllä sateestakin voi nauttia :). Koko luonto näyttää puhtaammalta sateiden jälkeen.
Lauantaina saatiin Pekan kanssa tehtyä trimmerillä raivaushommia. Nurkat, rakennusten seinustat ja koirahäkki on raivattu ylimääräisestä kasvustosta. Eilen siivosin aamulla vaatehuoneen ja lähdimme sitten Autokeitaalle syömään. Se tais olla meidan ainoa yhteinen "kesälomareissu" tänä kesänä. Syöntireissulla tapasimme Pekan veljen, joka käy tänään päivän reissun lentäen Saksan Munchenissä. Torstaina alkaa sitten kolmen viikon reissu moottoripyörällä eurooppaan. Matkareitti on tosi paljon samankaltainen kuin Annikin perhellä, aloittavat kylläkin sieltä mihin Lappeenrantalaiset lopetti :)!
Annikilta tuli meili ja he ovat jo kotiutuneet pitkältä hienolta reissulta. Pääsevät viettämään Juhannusta kotosuomessa. Tervetuloa kotimaahan :)!
Jo kaksi viikkoa töitä yhteen putkeen takana ja olo on vähemmän omenainen. Tänään taidan ottaa iisisti, jos sais otettu pikku unet vielä ennen töihin lähtöä. Pienellä jännityksellä odotan olisko ylitöitä myös juhannuksena... en ole varma jaksaako kolmea viikonloppua peräkkäin tehdä töitä.
Tänään pitäisi soitella eläinlääkärille, mutta on se vaan jotenki niin vaikeaa.

Sain eilen illalla tekstarin Tiinalta, että Nada on ollut Riihimäen kaikkien rotujen näyttelyssä ROP ja sai SERTIN! Kyllä piristi kummasti ja naama oli virneessä koko loppuillan töissä! ONNITTELUT vielä kerran :)!!!!
Nauttikaa säästä kuin säästä ja pysähtykää hetkeksi kuunteleen lintujen laulua... sateen jälkeen luonto tuoksuu vahvasti KESÄLTÄ!

Töitä... töitä... töitä...

Kuvia kuvailtu useampana päivänä. Jarna konna kuvattu ikkunan läpi.

 Mikä "kerttunen" tämä on?

 Leppäkerttu.

 Voikukka on sitten niiiiin kaunis, kasvimaailman aurinko.

Anna pusu.

Perjantai ilta ja olen ollut jo useamman tunnin hereillä :). Se on viimme aikoina ollut todella harvinaista herkkua. Toissa viikko meni helteistä nauttiessa, sain pestyä painepesurilla mm.17 mattoa ja sijauspatjan pussin. Isoimmat matot jäi odottamaan seuraavia helteitä, niiden märkänä liikutteluun tarvin Pekan apua... jos oikein tiukille menee niin pahalla sisulla saan ne yksinki punnerrettua kuivumaan. Perjantaina jolloin oli "pahin" yli +30 lämpötila, suursiivosin makkarin kun ei jaksanut ulkona olla. Hiki lensi, mut sehän oli vaan tosi virkistävää, vettä tuli juotua ihan kiitettävästi ja usein. Iltavuorossa töissä lämpötila nousi sen verran korkealle, että saimme ylimääräiset tauon tunnin välein. Iltavuoroviikosta on tosi positiiviset "muistot" ja sopi mulle kuin nyrkki silmään. Olin heti perään viikonlopun ylitöissä ja se sopivuus katosi, kun piti jaksaa herätä iltavuoron jälkeen lauantai aamuna töihin. Kävin perjantaina töiden jälkeen alkuyöstä koirien kanssa altaalla lenkillä, että jaksavat olla lauantain rauhallisesti. Piksu kävi koiria ulkoiluttamassa lauantaina ja sunnuntaina päivällä, minä sain olla hyvällä omallatunnolla töissä.
Tämä viikko on mennyt aamuvuorossa ja olen tehnyt pitkää 9-10h työpäivää, olisi saanut tehdä pidempääkin mutta joku kohtuus pitää olla. Täytyy myöntää, että kotona on ollut puhti pois. Onneksi Pekka tuli kotiin keskiviikkoiltana ja olen saanut ahertaa töissä, Pekan pitäessä mökkiä ja huushollia pystyssä. Aion tehdä ylitöitä nyt kun siihen on mahdollisuus ja töitä on tiedossa myös tälle viikonlopulle. Tänään tein ihan normaali työpäivän ja huomenna aloitan iltavuoron, jolla jatkan myös ens viikon. Sen vuoksi minulla on harvinaisen monta tuntia olella kotona muutenkin kuin nukkuen.
Koiralaumassa on ollut hammastenkiristystä - ainaki Unkilla, kun Kikka aloitti juoksun ja Ihqu perässä. Unski on joutunut olemaan häkissä yöt. Kikka ja Ihku on vaihteeksi häkissä päivät. Kun ei ole noita tiloja ylenmäärin, on pakko pitää koiria vuorotellen samoissa tiloissa, ei se varmaan Unskin oloa pahenna... hyvät hajut tulee nokkaan vaikka olis naapurissa. Täytyy sanoa, että Unski on taas kestäny kärsimyksen kuin MIES!

Jos saan Kikalle ens viikolla eläinlääkäriin ajan, kiltti Kikka lähtee terveimmille lenkkeilymaastoille. Kikan liikkuminen on mennyt niin vaivaiseksi, että on pakko tehdä lopullinen päätös.
Olemme tehneet Pekan kanssa ennakkopäätöksen, että Kikka pääsee metsään "juoksemaan" elettyään suuren osan elämästään tarhassa. Wilma pääsee omalle pihalle paikkaan, jossa se tykkää makoilla auringossa... sitten kun sen aika tulee lähteä.
Nyt menen nauttimaan saunapuhtaana harvinaisesta herkusta... istahdan sohvalle ja katson TV:n antia :).
Oikein mukavaa viikonloppua!