Kuva: Ihku hymyilee vienosti Edille.
Kuva: Ihku on kellistänyt Edin.
Edi-poika on tullut meille muutamaksi päiväksi hoitoon ja vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt. Nurmikkoon on ilmestynyt mustia aukkoja, kun koirat formuloi pihalla. Edi on edelleen uskomattoman energinen, kiinnostunut nartuista ja uskomattoman kiltti ja tottelevainen.
Pakkasin koirat alkuillasta autoon ja suunnistimme Hiastin toiselle puolelle metsälenkille. Itikoita oli aivan helkkaristi ja koirat formuloi sielunsa kyllyydestä. Koska vettä on viimme viikot satanut reippaasti, lenkin varrella tulvi ällöttävät ruosteojat ja koirat tietenki kävi vilvoittelemassa niissä - jopa Wilma. Lähdimme suunnistamaan takaisin umpimetsää... kuvittelin koiruuksien vähän puhdistuvan ja säästyisin hyvällä tuurilla niiden pesulta. Mitä vielä, metsää oli raivattu metsäkoneella ja siinä meni tutut polut hukkaan. Ruosteojia kyllä oli ja koirat kahlaili niissä. Kun vihdoin löysimme tutun polun ja lähestyimme autoa helkkarin Ihku löysi ihmispaskan ja ennätti pyöriä siinä, ennenkuin pääsin hätiin. Sadattelua, sadattelua, Ihkua kintuista kiinni ja vedin sammalikkoon enempiä paksoja pois. Meinas oksennus tulla. Ennen autoa kohtasimme vielä lenkkeilijän ja mahtoi olla mielissään, kun ruosteelle ja paskalle haisevat koirat pelmahti vastaa perässä hikinen ja sadatteleva lauman johtaja.
Onneksi autossa oli iso pullo vettä ja ei ku huuhteleen Ihkusta enimmät paskat pois, ennenkuin koiruudet pääsi itikoita pakoon autoon.
Kotona vedin vesiletkun sisälta ja pesin joka koiran mäntysuovalla ja harjalla ulkona... Ihkun ensimmäisenä. Eihän ne riemuissaan pesusta olleet, mutta ei auttanut.
Pesun jälkeen koiruudet formuloi pihalla, ihan kuin eivät olisi lenkillä olleetkaan. Minä kuvittelin, että parin tunnin metsässä rämpiminen ja päivän painit ja formulat ovat väsyttäneet koirat ja saan viettää rauhallisen koti-illan sohvalla makoillen. Mitä vielä, turha toivo. Vasta sitten, kun annoin iltaruuan koiruudet vetäytyi pikkuhiljaa omille nukkumapaikoilleen.
Koiruudet tulee tosi hyvin toimeen ja päivällä kävi myös pieni pystykorvan pentu näyttämässä naksalihampaitaan laumalle. Wilma ei alennu Edin kanssa painimaan, mutta voi osallistua formuloihin. Edi ja Kikka olivat, kuin olisivat aina tunteneet toisensa.
Sen on huomannut selvästi että kaksi koiraa leikkii keskenään, mutta kun siihen menee kolmas jää yksi niistä ylimääräiseksi.
Pakkasin koirat alkuillasta autoon ja suunnistimme Hiastin toiselle puolelle metsälenkille. Itikoita oli aivan helkkaristi ja koirat formuloi sielunsa kyllyydestä. Koska vettä on viimme viikot satanut reippaasti, lenkin varrella tulvi ällöttävät ruosteojat ja koirat tietenki kävi vilvoittelemassa niissä - jopa Wilma. Lähdimme suunnistamaan takaisin umpimetsää... kuvittelin koiruuksien vähän puhdistuvan ja säästyisin hyvällä tuurilla niiden pesulta. Mitä vielä, metsää oli raivattu metsäkoneella ja siinä meni tutut polut hukkaan. Ruosteojia kyllä oli ja koirat kahlaili niissä. Kun vihdoin löysimme tutun polun ja lähestyimme autoa helkkarin Ihku löysi ihmispaskan ja ennätti pyöriä siinä, ennenkuin pääsin hätiin. Sadattelua, sadattelua, Ihkua kintuista kiinni ja vedin sammalikkoon enempiä paksoja pois. Meinas oksennus tulla. Ennen autoa kohtasimme vielä lenkkeilijän ja mahtoi olla mielissään, kun ruosteelle ja paskalle haisevat koirat pelmahti vastaa perässä hikinen ja sadatteleva lauman johtaja.
Onneksi autossa oli iso pullo vettä ja ei ku huuhteleen Ihkusta enimmät paskat pois, ennenkuin koiruudet pääsi itikoita pakoon autoon.
Kotona vedin vesiletkun sisälta ja pesin joka koiran mäntysuovalla ja harjalla ulkona... Ihkun ensimmäisenä. Eihän ne riemuissaan pesusta olleet, mutta ei auttanut.
Pesun jälkeen koiruudet formuloi pihalla, ihan kuin eivät olisi lenkillä olleetkaan. Minä kuvittelin, että parin tunnin metsässä rämpiminen ja päivän painit ja formulat ovat väsyttäneet koirat ja saan viettää rauhallisen koti-illan sohvalla makoillen. Mitä vielä, turha toivo. Vasta sitten, kun annoin iltaruuan koiruudet vetäytyi pikkuhiljaa omille nukkumapaikoilleen.
Koiruudet tulee tosi hyvin toimeen ja päivällä kävi myös pieni pystykorvan pentu näyttämässä naksalihampaitaan laumalle. Wilma ei alennu Edin kanssa painimaan, mutta voi osallistua formuloihin. Edi ja Kikka olivat, kuin olisivat aina tunteneet toisensa.
Sen on huomannut selvästi että kaksi koiraa leikkii keskenään, mutta kun siihen menee kolmas jää yksi niistä ylimääräiseksi.
Lisan pitäisi penikoida viikonlopun aikana ja pitää varmaa köllähtää nukkumaan, että on sitten valmiina, kun Piksu hälyyttää. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja Lisa pääsee hoitamaan pikkupentusia.
Oli tarkoitus paistaa Annan kanssa tänään lettuja, mutta sille tuli äkkilähtö... meinas unohtaa kaverin synttärit :).
Anna on käynyt katsomassa koiruuksia ja taitaa tykätä noista sakemanneistaki aika paljo.
Taivaalla on komea auringonlasku, mutta en jaksa lähtä kuvaamaan. On luvattu myös ukkosta, joten otan yöksi piuhat pois.
Päivi ja Aleksi olis huommena tulossa käymään, toivottavasti nähdään pitkästä aikaa.
Oikein mukavaa viikonloppua... toivottelee haisulit!
Oli tarkoitus paistaa Annan kanssa tänään lettuja, mutta sille tuli äkkilähtö... meinas unohtaa kaverin synttärit :).
Anna on käynyt katsomassa koiruuksia ja taitaa tykätä noista sakemanneistaki aika paljo.
Taivaalla on komea auringonlasku, mutta en jaksa lähtä kuvaamaan. On luvattu myös ukkosta, joten otan yöksi piuhat pois.
Päivi ja Aleksi olis huommena tulossa käymään, toivottavasti nähdään pitkästä aikaa.
Oikein mukavaa viikonloppua... toivottelee haisulit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti