Kuva: Kirkas ja viimme aikoina harvinainen valoilmiö.Heräsin puhelimen ääneen - Pekka soitti ja varmisti olisiko minulla vielä viimmehetken toiveita kaupasta - ei minulla ollu. Pekka oli lähtenyt hakemaan Tomia Oulun rautatieasemalta - minä nukuin niin sikeesti etten tiennyt sen lähdöstä mitään.
Pekalle meinas tulla "hätä" maanantai-iltana, kun tuli kotiin. Hain Pekan Oulusta ja paluumatkalla kävimme kaupoissa... kaikissa kolmessa Iin keskustassa olevissa - eikä ollut yhtään kinkkua enään jäljellä. Minua se ei hetkauttanut, ihan sama vaikka en sais siivuakaan kinkkua joulunaikana. Pekaalla meinas tulla hätä, mutta onneksi K-kauppaan oli tulossa lisää kinkkuja tiistaiaamuna. Pekan joulu oli pelastettu.
Eilen illalla Pekka koki uuden järkytyksen - kaupoissa ei ole laatikoita - no nyt se niitä soppailee Linnanmaan marketissa - ei hätiä mitiä. Minä olisin voinut olla niitäki ilman, mutta en missään nimessä halua viedä Pekalta soppailuiloa. Se tekee Pekalle Joulun... ja illalla se kiertää tuttujen luona Joulupukkina... ihan omaksi iloksi.
Minä en siis tee yhtään jouluostosta, ainoana toivomuslistalla on täytekakun koristeluun tarvittavat tarvikkeet - Pekalla on tänään syntymäpäivä!!!! Ja sitten pidän huolen että on puuroriisiä ja soppa värkkiä. Pekka tykkää touhuta ja kokkailla joten se saa sielunsa kyllyydestä tehdä sitä. Ai niin, olenhan minä investoinut muutaman rullan virkkaus ja kudontalankaa ja tietty Pekalle se lamppu rikki menneen tilalle.
Eilinen isojako meni hyvin, olin kotona kahdeksan aikaan illalla. Lopun illan "pilkin" sohvalla. En kerta kaikkiaan pysynyt hereillä, joten siirryin suosiolla makkariin.
Mulla taitaa olla hartiat ja niska jumissa, on epämääräisiä huimausoireita. - Kaipaa hierojan jämäkkää otetta.
Pääsin eilen hyvissä ajoin aamulla lehdenjaon kimppuun, koska keli oli hyvä, pidin hyvää vauhtia yllä heti alusta asti. Tietysti aamupäivällä vauhti hidastui, kun liikkeellä oli muitakin kuin minä. Kauppojen pihat oli ihan tupaten täynnä autoja ja nelostien ylityksiin meni aikaa.
Iltapäivällä kävin Nelis-Grillillä syömässä ravitsevan annoksen ja jaksoin hyvin loppuun asti.
Mulla on muuten tosi omituinen pää... joo tiedän ja tiedostan että sen sisältö on outo, mutta jakohommassa viimeistään sen muoto tuottaa myös ongelmia. Mullahan on sen mallinen nuppi, että en ikinä kuuna päivänä voi pitää lippistä - ei ikuna. No sopivan pipon löytäminen tuottaa myös tuskaa. Kun sää kylmeni laitoin yhtenä jakoaamuna pipon päähän ja eihän siitä tullut mitään. Pää pitää tietty pyöriä kuin puolukka... mutta niin teki myös pipo päässä ja lensiki auton takaosaan varhaisessa vaiheessa. Huivia on pään suojana pakko pitää ja se on nävös se... ei voi mitään. Huivista huolimatta vasenta korvaa meinaa pistää jaon aikana ja eilinen pakkanen teki myös sen vaikutuksen, että kasvoja kylmäs. Välillä tuntu että vasen puoli naamasta halvaantuu. Miten ihmeessä postinjakoa ammatikseen tekevät kestää ja suojaantuu avonaisen ikkunan tuomasta kylmästä??? Sitä olen miettinyt pikku pämmyssäni useita kertoja.
Eilen oli ilmassa myös savua, kun ihmiset laittoivat tulen leivinuuniin... ja mulle savun haju on myrkkyä... saan mekein paniikkikohtauksen. Olen sanonutki että entisessä elämässä olen varmasti ollut noita, joka on poltettu roviolla... niin paljon inhoan savun hajua.
Eilen sitte pilkisti aurinko pitkästä aikaa. Sain nauttia autosta taivaan upeista väreistä ja auringonsäteistä. Aurinkoa ei ole näkynyt viikkokausiin. Olispa ollut mukava lenkkeillä koirien kanssa harvinaisessa valoilmiössä.
Uhkasin aiemmin, että jos jakopäivänä paistaa aurinko, ammun sen alas. Mitä sitä suuta suuremmalla huutelemaan... otin valokuvan.
Nyt pitäisi aloittaa kakun koristelu ja yllättää Pekka uudella tiffanylampula jossa on purjevene... rikoin edellisen. Puuro- ja soppavärkit tulelle ja sit vois imuroida ja pyyhkiä pölyt... sen jälkeeen "vedän lonkkaa".
Vapaapäivien aikaan pitäisi sisältyä työhommia ja vuoden 2008 tulosjulkaisun arvostelujen läpikäyminen on tarkoitus aloittaa. Toivon että voisimme tehdä joku päivä kunnon lenkin ja miksei - paistaa myös makkaraa.
Koirat ovat levottomia, odottavat Tomia ja Pekkaa - sanoin niille että ne on tulossa.
Koska en ole laittanut joulukortteja, kiitän kaikkia joulukortilla muistaneita - Lämmin Kiitos!!!
Oikein Hyvää Joulua ja Antoisaa Uutta Vuotta 2009 - ystävät, tuttavat, työkaverit ja eritoten Wilman ja Lisan jälkeläisille perheineen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti