sunnuntaina, kesäkuuta 01, 2014

Formuloita

 Hömötiainen pesii tekemässäni pöntössä.
 Laskuoja mereen, vedenpinta ällöttävän ruskean mönjän peitossa. Löysin Turun Vesihuoltoasiat - Yleinen palaute / muut asiat tietoa mistä ruskea ällötys voi johtua.
"Ruosteinen ojavesi aiheuttaa öljykalvon kaltaista väritystä veden pintaan ja sakkaa ojan pohjalle. Haitta on siis lähinnä esteettinen, mutta ei ympäristölle tai terveydelle vahingollinen.
Rautapitoiset ja ruosteiset ojavedet ovat melko tyypillisiä useissa kohdin rannikkoseutua ja aiheutuvat todennäköisesti maaperän ns. sulfaattimaista.Vesi näyttää rautasaostuman vuoksi punaiselta puurolta, joka liettää kaiken ja sementoituu kuivuessaan".

Parrat viedään asianmukaisesti kytkettynä rannalle, etteivät häiritse rannalla pesivien lintujen pesintää. Pääsivät vapaaksi vasta kaukana rantapusikoista.
 Meriveden pinta n. -60cm alhaalla. Parroilla oli tilaa formuloida.













 Joku on ollut haravan kanssa liikkeellä, mitähän on etsinyt?
  Tälle kivelle on soudettu monesti ja koirat kuvattu kiven päällä.

 Rautapitoinen vesi värjää merivettä.



 Hanhenmarssia. Poistuin paikalta heti hanhet havaittuani.


 Metsäkauriin jälkiä hiekalla kaukana rannasta.

Veneväylällä ei vettä veneen kannon vertaa.

Helatorstaina lähdimme katsomaan Pitkänkarin mökkirannalle, kuinka kauas merivesi on paennut. Ilmatieteen Merisää sivustolla ilmoitettiin meriveden olevan n. -60cm alhaalla normaalista. Rannalta katsoen sen huomasi, vesi oli paennut todella kauas. Oli tosi mukava kävellä pitkiä matkoja vedettömällä merenpohjalla, ilman että vesi olisi ollut esteenä. Minulle tuli samanlainen tunne, kuin kestohangella tai jäällä liikkuessa – huikea vapauden tunne. Pääsi esteettömästi kävelemään paikoissa, joihin ei normaalisti pääse.
Lintuja oli tosi vähän näkyvissä. Pari joutsenta lensi kauempana, merikotka liiteli puidenlatvojen yllä kaukaisuudessa ja pari hanhea tepasteli isojen kivien lähistöllä. En huomannut hanhia, ennekuin olin todella lähellä, olivat niin samanvärisiä kuin isot kivet. Poistuin paikalta nopeasti, vaikka eivät näyttäneet mitenkään häiriintyneen minusta.
Parrat formuloivat sielunsa kyllyydestä ja omaehtoisesti vedettömällä merenpohjalla. Ihqu näytti unohtavan olemattomat pennut kertaheitolla, eikä risoista ristisiteitä ollut tietoakaan, kun painatteli pitkin hietikkoa ja matalia vesilämpäreitä. Unski jäi formuloinnissa tällä kertaa toiseksi. Ihqu saa painatella vapaasti niin kauan kun haluaa ja kykenee. Ei tule enää mieleenkään kutsumalla risteilyttää ja juoksuttaa sitä. Källäilimme tunnin verran tyhjää merenpohjaa, rantaan palattuamme tunsi kävelleensä märässä hiekassa – tehokasta liikuntaa. Harvoin näkee partojen autoon hypättyään käyvän heti makuulle – nyt näki.
Kotiin palattuamme Pekka lähti metsätöihin, olisimme voineet lähteä mukaan, mutta en halunnut rasittaa Ihqun jalkaa enempää. Jos kuvittelin partojen köllöttävän loppupäivän tyytyväisinä sohvan nurkassa, erehdyin. Niillä riitti virtaa touhuta ja vartioida pihalla iltaan asti.
Kissat tekevät täyttä työpäivää, tai paremminkin iltaa, pyydystämällä läheisiltä pelloilta myyriä ja hiiriä. Mikähän siinä on, että saalis on tuotava aina määrätynlaisella mourunnalla näytille. Onneksi saaliit ovat olleet hengettöminä, tietynlaisen mourunnan kuuluessa oven takaa, tietää varovasti raottaa väliovea ja kurkistaa millainen saalis on nyt tuotu näytille. Pitäähän kissaa myös kovasti kehua ovenraosta ja varoa, ettei se livahda saaliin kanssa ovenraosta tuulikaappia pidemmälle.
Olen vihdoinkin löytänyt molemmille kissoille kelpaavan sapuskan, Royal Canin Sterilised in Gravy pehmytruoka. Helpottaa huomattavasti elämää, kun ei tarvitse enää hankkia niille erikseen syötäväksi kelpaavaa sapuskaa.

Ei kommentteja: