tiistaina, maaliskuuta 13, 2012

Hyvää syntymäpäivää Wilman viimeinen pentue, 4 vee tuli täyteen 13.3!





Kuvat lenkiltä sunnuntaina 11.3.2012.

Unskilla ja sisaruksilla on tänään 4 v. syntymäpäivä! Sydämmelliset onnittelut! Pitää käydä tänään Haminalla ja tuoda jotain herkkuja koirille juhlapaäivän johdosta.

Selkä kipeenä mennään edelleen, eikä taida tällä menolla ihan heti parantua. Kasasin itseni perjantaina sen verran, että sain käytyä Reetulla ja trimmasin Unskin. Ajelin 10 terällä puliksi. Reetu tuli kaveriksi ja Unski on nyt melkein karvaton, otettiin mahdollisimman puliksi jalka- ja partakarvoja myöten. Unskilla on tuota karvaa niin paljon, että se pitää jatkossa siistiä vähintäänki kerran kuussa, että pääsis vähemmällä työllä.
Perjantai-iltapäivänä alkanut lumipyry järjesti minulle heti lauantai aamusta treffit kolan kanssa. Ei auttanut vaikka oli kipeä selkä. Hitaasti hyvää tuli, lumitöissä meni 3h. Vaihdoin kuivat vaatteet ja ennätin just sopivasti Jolin kanssa näyttelyreeneihin. Minusta ei ollut mitään hyötyä reeneissä, kunhan napsin vähän valokuvia ja palkitisin koiria makupaloilla kun kiersivät kehää.
Loppupäivä sitten valittiin kuvia Päivin sivuille, Päivin, Sarin ja Aleksin kanssa ja jossain vaiheessa iltaa havahduin hirvittävään nälkään - olin mennyt koko päivän kahvin ja yhden pullan voimalla. Siinä ei nokka kauaa tuhissu kun istuimme pitseeriassa isot ja höyryävät pitsat lautasella.
Sunnuntaina olin kahden vaiheilla, lähteäkkö lenkille vai ei. Ajattelin säälien koiraparkoja ja päätin ilahduttaa niitä pienellä lenkillä. Lähtiessä paistoi aurinko, mutta kun pääsimme lähemmäs merta aurinko meni pilveen ja merisavu hämärsi maiseman. Paluumatkalla autolle pilviverho harveni ja aika ajoin  aurinko näyttäytyi.
Toin koirat kotiin ja lähdin kuvaamaan Reetun koiria. Oli hyvä reissu, saatiin hyviä kuvia ja minä pääsin valmiiseen ruokapöytään - kiitos!
Sain Päiviltä lihasten rentoustuslääkettä ja tehokkaasti rentoutti; uni tuli nopeasti kuin olisi halolla päähän lyöty ja kun siitä heräs, huimas niin että hyvä kun pystyssä pysyin. Parin tabun jälkeen tulin siihen tulokseen, että antaa lääkkeiden olla ja yritän tulla toimeen ilman niitä. Parempi selkä kierossa kuin pönttö sekaisin.
Taas riittää tältä erää tietsikan ääressä istuminen. Aurinkoista kevätpäivää!

Ei kommentteja: