tiistaina, marraskuuta 21, 2006

aamun mietteitä...

aamulla heräsin siihen kun Ihkudaa hyppäs tassut sängyn laidalle ja ilmoitti, että on aika herätä ja ihan oikeassa olikin.
Ei tarvi silti kuvitella, että meillä elämä pyörii pelkästään Ihkun "määräysten" ja halujen mukaan, siinä se saa pyöriä jaloissa ja normaalielämä jatkuu.
Vaikka Lisasta ja Wilmasta on paljon apuja pennun hoitajana ja leikittäjänä, annan myös omaa aikaa Ihkulle; leikitään silloin kun minulle sopii, harjoitellaan esineiden hakemista, luoksetuloa jne.. Ihku saa myös tottua siihen, etten reagoi sen jokaiseen huomionhakuyritykseen, sen on totuttava olemaan myös itsekseen. Tapanani on ollut välillä, että nakkelen Ihkulle ja tietenkin muidenkin koirien käyttöön kaikki tyhjät pahvipakkaukset, tyhjentyneet salaatti- ja liharasiat. Ihkulla kuluu aika hyvin kun puhdistaa ja pureskelee, kantaa rasioita. Pahvipakkaukset saadaan silpuksi kaikkien koirien yhteistyönä ja hauskaa on. Minulle jää vain siivous, joka nytkin on odottamassa.
Ihku on saanut myös kokea,ettei kaikki tekeminen ole sallittua. Välillä sanotaan tiukasti ei ja otetaan kunnon ote niskasta, ylähuulista tai poskista. Minun ote on myös takuulla sen verran tiukka, ettei tarvi jatkuvasti olla kieltämässä samasta asiasta. Tähän liittyy myös ehdottomasti kehu ja taputus kun eitoivottu tekeminen on loppunut.
Jos joka asiasta tekisi ohjelmanumeron Ihkun ja muidenki koirien kanssa, elämä olisi yhtä helvettiä. Pitää osata sulkea korvat ja silmät välillä, ei elämä voi pyöriä pelkästään koirien ehdoin. Kun lemmiekkien perustarpeet on hoidettu, niiden on tyydyttävä välillä olemaan myös itsekseen ja ilman huomiota.

Nyt näyttäisi siltä, että ennätämme vielä Ihkun kanssa makkarajäljelle kun lumi on melkein sulanut. Ulkona riittää nyt paljon mielenkiintoista tutkittavaa lumien hävittyä, saa kaivaa maata, repiä paljastuneita heinänkorsia, kantaa pudonneita lehtiä, kivet on mielenkiintoisia narskuteltavia, kepin palaset on tosi best, juostaan vesilätäköissä... ainoa mikä on ei toivottu on raatojen löytäminen ja mahdollinen syöminen... varsinki päästäisten.. eihän niitä syö edes kissat. Miten pentu voi saada erilaisia kokemuksia, jos sitä jatkuvasti kielletään? Pentu tunnustelee ja tutustuu eri mareriaaleihin ottamalla se suuhun. Ei ole järkevää kieltää ja vartioida sitä koko ajan. Riittää kun puolella silmällä seuraa ettei suuhun joudu mitään myrkyllistä.
Parafiiniöljy on hyvä apu, jos pentu ennättää nielaista jotain sulamatonta.
Ihku on nyt purkanut aamuvillinsä ulkoilemalla useasti ja leikkimällä Lisan kanssa ja kömpi nukkumaan karhupedilleen.
Käyn koiruuksien kanssa tänään lenkillä ja tutkailen vähän maastoa, löytyiskö hyvä makkarajälkipaikka Ihkulle. Jäljen voi tehdä myös omalle pihalle alueelle, joka on vähemmän käytössä.
Ja nyt siivoamaan..

Ei kommentteja: