Käytiin eilen Ihkudaan kanssa juustoruudussa, josta kuva. Metsään ei vielä kannata viedä Ihkua jälkireeniin, koska siellä on niin märkää. Meillä on oman porukan koulutuskenttä parin sadan metrin päässä. Mennessä Lisa oli kainalossa, mutta takaisin se himputteli ihan omin jaloin. Oli vähä hakala pitää pentua kainalossa ja tehdä ruutua, kuono oli koko ajan juustopalapussissa. Ihkulla ei vielä käytetä pantaa ja hihnaa. Ei ole mitään tarvetta, kun ollaan enimmäkseen omalla pihalla ja koulutuskenttäkin on hiljaisen sivutien varrella.
Hyvin juustonpalat löytyi ja uusi kokemus sekä nenänkäyttö rauhoittivat hyvin Ihkudaa, sai jäädä nukkumaan kun kävin toisten koirien kanssa lenkillä.
Kun Ihkudaan kanssa tulee aika lähteä metsään, se saa kaverikseen muorit jotka ei juuri hötkyile, eivätkä ainakaan juoksuta pentua henkihieveriin. Mutta alkuun Ihku saa tyytyä liikkumaan pelkästään minun kanssa.
Pitää muistaa, että pentua pitää kuljettaa myös yksin. Jos se leimautuu toisiin koiriin enemmän kuin omistajaan, tulee ongelmia jossain vaiheessa.
Noitanokinenä on toipunut ilmeisen hyvin. Koirien kanssa on tottunut, että annetaan herätyspiikki, kissoille ei sitä anneta ainakaan kastraation jälkeen joten uni on sikeää vielä kotiin tultaessa. Niin ja tehtyjä ihohaavoja ei ommella, vaan ne jätetään avoimiksi, jotta kertyvä neste pääsee valumaan pois. Lisäksi Noitanokinenä sai pitkävaikutteisen antibioottipiikin haavatulehduksen enneltaehkäisyksi.
Ei ku rohkeasti päivän touhuihin hämärästä ja kosteudesta huolimatta. Hyvää päivän jatkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti