20.04.2014 matkalla kotiin ja kotona

 Lähestytään Vaajakoskea.

 Pihtiputaalla.

Paluumatkalle lähdettiin sunnuntaina. Liikennettä oli enimmäkseen vastaantulevalla kaistalla. Ruuhkat olivat ihan selvästi siirtyneet teiltä huoltoasemien parkkipaikoille, jotka olivat poikkeuksetta tupaten täynnä autoja.
Pysähdyimme jälleen Pihtiputaalla rannassa ja eihän minua meinannu saada jatkamaan matkaa, kun innostuin kuvaamaan vedenväreilyjä veden pinnalla.
Olin vähän odottanut, että kevät olisi pidemmällä keski-suomessa, mutta eipä vaan ollutkaan. Tasaisen ruskea ja väritöntä maisemaa reissun alusta loppuun.
Kotona odotti hyvin hoidetut kissat, kaikki oli mennyt hyvin meidän reissun ajan.
Tämä viikko on mennyt palautuessa reissusta. Podin pari päivää nuhaa ja yskää, eikä minun tarvinnut makoilla yksin. Myös Unski ja Ihqu elpyivät reissusta, nukkuen viereisellä sohvalla pitkin pituuttaan.
Tuli taas todistettua, että reissuun lähtiessä puolet omaisuudesta saa melkein huomaamattomasti kerättyä kasseihin ja pusseihin. Auta ja varjele, kun palaat kotiin, hyvä että niitä kaikkia kasseja ja pussukoita jaksaa raahata autosta, puhumattakaan että ne pitäisi vielä purkaa ja lajitella kukin kampe omille paikoilleen... se on yhtä tuskaa.
Aurinkoiset päivät ovat innostaneet meidät pitkille lenkeille. Metsäpolut ovat yllättävän kuivia, mutta eipä ollut viljelystie, jonne tänään poikkesimme. Mitä maa-ainesta lie kyseiselle viljelystielle levitetty, ei se ainakaan vettä läpäise. Selvisin kuivin jaloin aivan tien reunaa kulkien, yleensä niin hienohelmatassuiset parrat pettivät tällä kertaa minut täysin ja himputtelivat iloisesti kuralätäköstä toiseen. Lämpimän sään innoittamana poikkesimme paluumatkalla katsomaan, onko Hiastissa vielä jäitä. Olihan niitä vielä väylän reunalla, mutta keskellä virtasi vuolas virta.
Tänään lenkillä näin ensimmäisen västäräkin, iltapäivällä myös omalla pihalla. Aikasin ovat saapuneet, toivottavasti löytävät sapuskaa suht koleissa säissä. Vaikka aurinko paistaa päivisin, yöllä on ollut pakkasta ja ennusteen mukaan näin mennään vielä ainakin pari viikkoa.
Minun joka keväinen ruokavalion muutos on jälleen alkanut, eli raakasalaattia olisi tarkoitus syödä vähintään viikon – toivottavasti kolmen viikon ajan.
Lauantaina käännän auton keulan kohti Raahea ja käväsen juhlistamassa vähän etukäteen Oprin 12v syntymäpäivää ja jos sais otettua koirista muutaman kuvan.

Kesää odottelen ilmeisesti niin innokkaasti, että vaihdoin blogin värimaailman jo etukäteen vihreään.
Oikein mukavaa ja toivottavasti aurinkoista ja lämmintä viikonloppua!