Mökkeilimme siis Päijänteen rannalla Kalkkisissa. Mökissä oli hyvin tilaa ja se oli erittäin hyvin varusteltu ja kodikas. Torstaina ennätimme vain purkaa autoista tavarat (ruokaa ja juomaa oli varattu mukaan ainakin viikoksi) ja asettautua taloksi ja tutustua ympäristöön. Jäällä piti heti tietysti käydä. Kalkkisten sillan luona vesi virtas vapaana ja ennätimme jo säikähtää, ettei jäille ole mitään asiaa. Onneksi yöpakkaset pitivät siitä huolen, että jäällä oli turvallista liikkua. Perjantai valkeni tuulisena ja lumisateisena. Lähdimme heti miten aamukahvin jälkeen Pirjon ja koirien kanssa kävellen käymään mökin omistajien luona hakemassa tilatut leipäjuustot, samalla kysyimme saisimmeko mökille lainaa isomman uunivuoan. Kävelymatkaa tuli kaikkiaan noin kahdeksan kilometriä, eikä tuuli ja lumisade haitannut matkantekoa metsänsuojassa. Reippailun jälkeen söimme ja kellahdimme tirsoille - leppoisaa mökkeilyä.
Pekan lämmittäessa se soitti Viljolle ja yllätti saunaan kutsulla. Vielä yllättyneempi tais olla Anita, kun mökille tullessa näki ketä siellä on. Kahvittelun jälkeen Pekka sai mennä saunaan ihan yksikseen.
Lauantai valkeni jo aurinkoisempana. Kävimme aamupäivällä kaupassa ja ajelimme samalla reissulla katsomassa Kalkkisten kanavaa.
Mökille palattuamme otimme pulkkaan muutaman polttopuun ja reppuun makkaraa. Kävelimme läheisen niemenkären taakse ja nuotioimme pientäkin pienemmän kallioisen saaren käressä. Nuotioimispaikka ei ollut paras mahdollinen, sillä tuuli pyöritti nuotion savua - siihen oli tyydyttävä, sillä suojaisella rannalla oli mökkejä vieri vieressä. Vaikka niissä ei näkynyt minkäänlaista elämää, oli parempi pysytellä pois toisten rantamailta.
Mökille palattua Pirjo ja Pekka laittoi ruuan ja illan kruunas makoisat lettukahvit saunomisen ohessa.
Eilen aamulla heräsimme varhain ihan ilman herätystä. Aamukahvin jälkeen Pekka lähti koirien kanssa jäälle lenkille ja me Pirjon kanssa pakkasimme kamat kasaan ja siivosimme vähän mökkiä. Ruokaa oli paljon jäljellä kotiin tuotavaksi, no eipä ainakaan tarvinnu kuljottaa nälissään.
Mukava mökkeily oli ohi ja blondilla oli uskomaton säkä - ei todellakaan taito - Pirjosta ja Pekasta tuli useammin Maija kuin minusta.
Lähdimme paluumatkalle heti kymmenen jälkeen aamulla. Teillä oli yllättävän paljon liikennettä molempiin suuntiin. Paluumatka meni kuitenki jouhevasti ja hyvässä säässä. Jyväskylän kohdalla Pekka alkoi jo suunnitella seuraavaa mökkireissua. Olimme kotona vähän ennen viittä iltapäivällä ja meitä odotti todella vilpoinen huusholli, koska yksi pieni ikkuna oli jätetty raolleen kissoja varten.
Todella nopeassa tahdissa autosta tavarat sisälle, puita leivinuuniin, ruuan lämmistys ja kellahtaminen sohvalle tirsoille Tursake mahan päällä ja Ihqu kainalossa - siinäpä se ilta menikin sitten Hercule Poirot:in seurasta nauttien.
Aamulla heräsin jo kuuden aikaan ja aamukahvittelun jälkeen totesin, että tietsikka ei käynnisty. Ei auttanut kuin ottaa kone kuorista ja tutkailla missä mättää. Näytönohjain oli vain osittain liittimissä, laitoin sen kunnolla paikalleen ja varmuudeksi kahdella ruuvilla - Tomilta oli tainnu viimmeks jäädä ruuvit laittamatta. Samalla vaivalla imuroin sisukset pölystä ja sain kuin sainki koneen toimimaan.
Pekka lähti auton pesuun ja sen jälkeen selviää pitääkö sen lähteä töihin - minä jään sit ilman autoa. Jos Pekka lähtee töihin, minä lähden koirien kanssa nuotioimaan Saikanväylälle. Sää on huikaisevan kirkas ja aurinkoinen. Loppuviikoksi on luvattu vesisateita, joten pitää vielä lenkkeillä jäällä kun siihen on mahdollisuus.
Eilen kun tulimme kotiin, parrat etsi Jolia ja ihmettelivät minne se on kadonnut. Jolin kuulumisista on kuulunut vain toisen käden tietoa, mutta ehkä se nyt tais löytää kodin. Eiköhän tänään saada asialle varmistus suuntaan tai toiseen.
Kiitos Piksulle luotettavasta kotimiehenä olosta jälleen kerran - tämäkään reissu ei olisi onnistunut ilman sinua!
Nyt kuunteleen Pekan uutisia, lähteekö töihin jo tänään ja suunnitteleen seuraavaa mökkeilyreissua.
Pirjolle kiitokset mukavasta mökkeilyseurasta - saitpahan huuhdeltua kahvilla nenäsi. Terveisiä Viljolle ja Anitalle ja Maijalle myös tekut että ei ku seuraavalle reissulle mukaan - mökkeily on mukavaa ja reissussa rähjääntyy yllättävän vähän, mutta saa nauraa paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti