Ylläolevat kuvat: Kuvattu Nean pihalta, yök siellä oli jo melkein täys kesä.... kateellinen...
Kuva: Turbon matka Iitä kohti alkanut, on turvallista matkustaa Saran sylissä.
Kuva: Turbo ja Juho tauolla Vaajakosken ABC huoltoaseman nurmikolla.
No niin, taas on yksi reissu takana. Perjantaina iltapäivällä lähdimme Pekan siskon ja lasten kanssa hakemaan Turbo-pentua Nealta. Eikös sitä sanota, että pennusta tulee nimensä veroinen, joten Turboa on nyt saatu heidän perhe-elämään. Turbo oli tosi reipas ja paluumatka aloitettiin lauantain puolen päivän jälkeen. Jos nimi on enne niin hyvä tulee.
Meidän kyydissä meni Lisa riijuureissulle Nean luo, ja ensin piti odottaa mitä prokuarvot kertoo ennenkuin pääsimme paluumatkalle. Minä olisin kyllä jäänyt sinne "etelään" ilomielin, siellähän oli kesä!!!!!!!
Iissä olimme lauantai-iltana kello kahdeksan aikaan, ja herääminen tähän Äitienpäivään on käynyt vähän takkuillen. Tätä hulinaa on nyt kestänyt reilu viikko, ei ole ennättänyt paljon hengähtää ja ihan selvästi tuntuu, että loma ja rauhoittuminen olis tarpeen.
Wilman pennuista on kuulunut kuulumisia, hyvin menee ja uusia asioita opitaan ja koetaan. Valkoinen - Nada on päässyt jo makkarajäljelle, vihreä - Milla on aloittanut reippaana snakuna veneilyn, roosa - Mysti on ison veljen Maxin kanssa tutustunut jäniksenpapanaherkkuihin, punainen - Lyyti sopeutuu lapsiperheen arkeen ja pojanpössykkä on päässyt ainakin matkustamaan.
Kuva: Turbo ja Juho tauolla Vaajakosken ABC huoltoaseman nurmikolla.
No niin, taas on yksi reissu takana. Perjantaina iltapäivällä lähdimme Pekan siskon ja lasten kanssa hakemaan Turbo-pentua Nealta. Eikös sitä sanota, että pennusta tulee nimensä veroinen, joten Turboa on nyt saatu heidän perhe-elämään. Turbo oli tosi reipas ja paluumatka aloitettiin lauantain puolen päivän jälkeen. Jos nimi on enne niin hyvä tulee.
Meidän kyydissä meni Lisa riijuureissulle Nean luo, ja ensin piti odottaa mitä prokuarvot kertoo ennenkuin pääsimme paluumatkalle. Minä olisin kyllä jäänyt sinne "etelään" ilomielin, siellähän oli kesä!!!!!!!
Iissä olimme lauantai-iltana kello kahdeksan aikaan, ja herääminen tähän Äitienpäivään on käynyt vähän takkuillen. Tätä hulinaa on nyt kestänyt reilu viikko, ei ole ennättänyt paljon hengähtää ja ihan selvästi tuntuu, että loma ja rauhoittuminen olis tarpeen.
Wilman pennuista on kuulunut kuulumisia, hyvin menee ja uusia asioita opitaan ja koetaan. Valkoinen - Nada on päässyt jo makkarajäljelle, vihreä - Milla on aloittanut reippaana snakuna veneilyn, roosa - Mysti on ison veljen Maxin kanssa tutustunut jäniksenpapanaherkkuihin, punainen - Lyyti sopeutuu lapsiperheen arkeen ja pojanpössykkä on päässyt ainakin matkustamaan.
Pennut joutuvat sopeutumaan hirvittävän moniin uusiiin asioihin pienessä ajassa ja kokemaan uusia asioita. Jos ihmislapselle asetettaisiin samat vaatimukset ja odotukset, ei mahtaisi tulla mitään. Onneksi pennut viipeltää omaan tahtiin ja kuittaavat hännän heilautuksella ja pissalammikolla matolle mokomille odotuksille ja vaatimuksille.
Ulkona on syksyinen sää, tuulee ja sataa eikä lämmöstä ole tietoakaan, vihreää löytyy muovisesta kynnysmatosta. Huomasin eilen ajattelevani, että tosiasiassa inhoan Iin korkeuden kesää - se on niin helkkarin lyhyt. Meri pitää keväällä huolen, ettei ole liian lämmintä ja kun päivät alkaa lyheneen, silloin aikaisintaan kesä puhkeaa kukkaan lakastuakseen hetkessä... YÖK!!!!
Että tämmöstä...
Ulkona on syksyinen sää, tuulee ja sataa eikä lämmöstä ole tietoakaan, vihreää löytyy muovisesta kynnysmatosta. Huomasin eilen ajattelevani, että tosiasiassa inhoan Iin korkeuden kesää - se on niin helkkarin lyhyt. Meri pitää keväällä huolen, ettei ole liian lämmintä ja kun päivät alkaa lyheneen, silloin aikaisintaan kesä puhkeaa kukkaan lakastuakseen hetkessä... YÖK!!!!
Että tämmöstä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti