Kuvat: Akvaario n. 430l
... olen istunut ja ällistelly myöhäiseen yöhön kestäneen akvaarion muutostyön jälkeä. Vesi on vielä hieman samea, kotiloita haavin melkein puolen litran verran pohjahiekasta - konnat saivat kunnon iltapalan.
Vielä olis tuossa akvassa viimeistelyä, se ei varmaan koskaan ole valmis. Isoja kasveja pitäisi saada lisää joilla voisi piilottaa suodattimenletkuja. Minulla on vähän väärä kasvipolitiikka. Laitan kaikkea mahdollista kasvia akvaan - pitäisi valita vain muutama kasvi, joista tekee ryhmiä - ilme olisi selkeämpi. Suurin ongelma tuossa akvassa on, että laitoin sen toimintaan matalalle alustalle... nyt sen nosto on melko mahdoton, jos sitä ei tyhjennä.
Kyllä kaloilla on rankkaa... oikein säälitti kun joutuivat piileskelemään sekaisessa ja vähäisessä vedessä. Saa varmaan korjata jonkin ajan kuluttua poistuneiden satoa. Keihäslehden juuriin oli jäänyt pieni kärsänuoliainen kiinni ja siitä oli vain ruoto jäljellä.
Nyt pitää vain malttaa odottaa, että kasvit kasvaa ja antaa akvan olla rauhassa mylläyksiltä.... helpommin sanottu kuin tehty.
Lissu palautuu riijuureissulta perjantaiaamuna, sattui tosi sopivasti kun Tomi on tulossa kotona käymään ja tuo Lisan tullessaan. Sulhanen Turo oli ottanut tehtävänsä vastaan tosi innokkaana ja hommansa osaavana sulhasena.... Lisasta puhumattakaan. Ja selvyyden vuoksi, pennut teettää Lisan nykyinen omistaja Piksu. Tietysti myös minulta ja Nealta voi kysyä Turosta ja Lissusta.
Maili ei aina ole se paras mahdollinen viestiväline, tekstareista puhumattakaan. Syntyy väärinkäsityksiä, mielleyhtymiä ja ihan turhaa pattia ottaan - sain eilen hyvän kokemuksen siitä. Onneksi kaikki lopulta selvis ihan puhumalla.
Kännykkä aikakautena puhuminen ja kuunteleminen on välillä sitä sun tätä. Kun ennen olit sidottu lankapuhelimeen melkein kirjaimellisesti, puhelimen kanssa ei liikuttu paikasta toiseen ellei ollut pitkää piuhaa. Nyt samanaikaisesti kännykkä korvalla kävellään, syödään, juodaan, makoillaan, työskennellään päätteellä, katsotaan teeveetä, ollaan baarissa kavereiden kanssa, lenkillä, matkustetaan yleisessä kulkuneuvossa, ajetaan autoa, ollaan palaverissa, tehdään kotihommia, töitä ja vaikka ja mitä... puhelun jälkeen hmmm... tulihan asia ymmärretyksi, muistatko hetken kuluttua kenen kanssa juuri keskustelit tai mitä asia hänellä oli.... ja mitä itse sanoit.
Joo ja minä olen kova tyttö rasvaamaan... pakkasten saapuessa rasvasin silikoonilla auton oven saumoja ja samalla ajattelin, että takaluukun pumput pitää myös rasvat... tai ennättäkö blondi ajatella ennenkuin tekee? *sadatusta* mikä helkkarin älynväläys taas minulta. Ovi kyllä toimi, mutta väärinpäin. Imas niin turkasen raskaasti oven kiinni ja kävi punttireenistä, kun sitä kampes ähisten ylös. Sulkiessa sai olla tosi varovainen, ettei koirien hännät jää väliin. No, uudet pumput piti ostaa ja Pekka sanoi painokkaasti, ettet sitten mene niitä itse vaihtamaan... näki varmaan mun silmissä ruuvimeisselit. Onneksi en alkanut ruuvaileen, sillä Koistisen pajalla käydessä meisseliä ei tarvittu... jotenki vain nipsauttivat pumput irti ja vaihtoivat uuden... siinä meni pari minuuttia.
Kyllä kaloilla on rankkaa... oikein säälitti kun joutuivat piileskelemään sekaisessa ja vähäisessä vedessä. Saa varmaan korjata jonkin ajan kuluttua poistuneiden satoa. Keihäslehden juuriin oli jäänyt pieni kärsänuoliainen kiinni ja siitä oli vain ruoto jäljellä.
Nyt pitää vain malttaa odottaa, että kasvit kasvaa ja antaa akvan olla rauhassa mylläyksiltä.... helpommin sanottu kuin tehty.
Lissu palautuu riijuureissulta perjantaiaamuna, sattui tosi sopivasti kun Tomi on tulossa kotona käymään ja tuo Lisan tullessaan. Sulhanen Turo oli ottanut tehtävänsä vastaan tosi innokkaana ja hommansa osaavana sulhasena.... Lisasta puhumattakaan. Ja selvyyden vuoksi, pennut teettää Lisan nykyinen omistaja Piksu. Tietysti myös minulta ja Nealta voi kysyä Turosta ja Lissusta.
Maili ei aina ole se paras mahdollinen viestiväline, tekstareista puhumattakaan. Syntyy väärinkäsityksiä, mielleyhtymiä ja ihan turhaa pattia ottaan - sain eilen hyvän kokemuksen siitä. Onneksi kaikki lopulta selvis ihan puhumalla.
Kännykkä aikakautena puhuminen ja kuunteleminen on välillä sitä sun tätä. Kun ennen olit sidottu lankapuhelimeen melkein kirjaimellisesti, puhelimen kanssa ei liikuttu paikasta toiseen ellei ollut pitkää piuhaa. Nyt samanaikaisesti kännykkä korvalla kävellään, syödään, juodaan, makoillaan, työskennellään päätteellä, katsotaan teeveetä, ollaan baarissa kavereiden kanssa, lenkillä, matkustetaan yleisessä kulkuneuvossa, ajetaan autoa, ollaan palaverissa, tehdään kotihommia, töitä ja vaikka ja mitä... puhelun jälkeen hmmm... tulihan asia ymmärretyksi, muistatko hetken kuluttua kenen kanssa juuri keskustelit tai mitä asia hänellä oli.... ja mitä itse sanoit.
Joo ja minä olen kova tyttö rasvaamaan... pakkasten saapuessa rasvasin silikoonilla auton oven saumoja ja samalla ajattelin, että takaluukun pumput pitää myös rasvat... tai ennättäkö blondi ajatella ennenkuin tekee? *sadatusta* mikä helkkarin älynväläys taas minulta. Ovi kyllä toimi, mutta väärinpäin. Imas niin turkasen raskaasti oven kiinni ja kävi punttireenistä, kun sitä kampes ähisten ylös. Sulkiessa sai olla tosi varovainen, ettei koirien hännät jää väliin. No, uudet pumput piti ostaa ja Pekka sanoi painokkaasti, ettet sitten mene niitä itse vaihtamaan... näki varmaan mun silmissä ruuvimeisselit. Onneksi en alkanut ruuvaileen, sillä Koistisen pajalla käydessä meisseliä ei tarvittu... jotenki vain nipsauttivat pumput irti ja vaihtoivat uuden... siinä meni pari minuuttia.
Ja toinen rasvaus... tietsikkatuolin jouset kitisi tosi inhottavasti ja minä taas rasvapullon kanssa asialle... *sadatusta* tuli rasvattua sellaisiakin paikkoja, että tuolissa ei pysy nyt mitkään säädöt... eikä siinä voi istua... mutta eipä kitise jouset enään.
Nyt on pakko hankkia uusi tuoli, selkä on jo helkkarin kipeä kun istuu keittiötuolilla pehmusteena kaikenmaailman tyynyjä alla ja selän tukena. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis... olen hyvä esimerkki siitä.
Koiruuksilla on ollut eilinen päivä vapaata ja iltasella suunnistetaan taas lenkille lähimetsään. Käydään katsomassa onko "karhulampi" sulanut ja paljonko vettä on. Se on koirille mukava kahluupaikka, kun vesi vähän lämpenee.
Nyt on pakko hankkia uusi tuoli, selkä on jo helkkarin kipeä kun istuu keittiötuolilla pehmusteena kaikenmaailman tyynyjä alla ja selän tukena. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis... olen hyvä esimerkki siitä.
Koiruuksilla on ollut eilinen päivä vapaata ja iltasella suunnistetaan taas lenkille lähimetsään. Käydään katsomassa onko "karhulampi" sulanut ja paljonko vettä on. Se on koirille mukava kahluupaikka, kun vesi vähän lämpenee.
Lämmintä odotellessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti