torstaina, toukokuuta 10, 2012

Vettä, vettä, märkää.

 Kuvat 07.05.2012 lenkiltä.
Jee meillä on kevät!
 Iso peltoaukea oli melkein lumeton.
 Raukka... siipirikko.
 Ihqu kivellä.
 Lämpöasteista huolimatta, ei ihan sula oja.
 Ojan ylitys.
 Välillä kuivemmassa metsässä.

 Lunta, lunta.
 Metsäpolkun on vallannut vesi.
 Miten tästä päästään yli?
 Lisää lunta, kontiosaappaiden pitkät varret ei riittäneet.
 Märkää.
Vois luulla että tässä on vain lunta...  alla vettä melkein yhtä paljon kuin lunta...



 Pieni peltoaukea vielä lumessa.






 Iijoen tulvakuvia.





 Kille konna kömpi Tursakkeen unikaveriksi.
 Alkuviikko on saatu viettää aurinkoisessa ja eilen keskiviikkona jopa lämpimässä säässä. Ei makeaa mahan täydeltä, sillä ennusteen mukaan nyt muutaman päivän sataa ja on pilvistä... sade alkoi jo eilen illalla.
Kävimme maanantaina takametsässä lenkillä, ensimmäisen kerran tänä vuonna päätin kiertää normaalin reitin kokonaan. Alku oli lupaava, ei lunta juuri haittona ja iso peltoaukea suurimmaksi osaksi lumeton.
Kun pellolta metsään, metsäpolku oli veden tai lumen vallassa. Voi sanoa, että me todella kiersimme lenkin... jouduin etsimään kuivempaa maastoa, mutta ei siitäkään huolimatta selvitty kuivin jaloin. Laajoja alueita oli veden vallassa, ojat tulvi, välillä lunta oli niin paljon ettei saappaan varret riittäneet. Jossain vaiheessa koirien mennessä edellä lumisella osuudella, ihmettelin koirien käytöstä... vaikka näytti että ne etenevät lumessa, niitä ihan selvästi inhotti ja pomppivat pois lumesta vauhdilla ensimmäiselle lumettomalle mättäälle. Kun itse pääsin samaan kohtaan, havaitsin että lumen alla oli reilusti vettä... taas jäi saappaan varret lyhyeksi, kiire tuli myös minulle hyppiä mättäille... jotka nekin olivat vedessä. Kiertelystä ja kaartelusta huolimatta partoja ei näyttänyt märkyys suuremmin haittaavan. Ei kerta kaikkiaan päässyt kuivin jaloin etenemään, vaikka kuinka yritti kiertää... myös lumettomat mättäät lillui vedessä. Kun pääsimme pienelle peltoaukealle parroilla repesi, ne aloitti sellaisen rallin pellolla, että heikompaa hirvitti. Olivat tietysti onnellisia, kun pääsivät pois märästä metsästä. Ei taida olla mitään asiaa kyseiselle alueelle ennen kuin routa sulaa, että lumi ja vesi imeytyy maahan. Ei tarvinnut lenkin jälkeen miettiä mitä tekee... ei jaksanut tehdä mitään.
Pekka tuli tiistaina kotiin ja sen jälkeen on käyty sauvakävelyllä kuivemmissa maastoissa. Eilen kävimme ensimmäisen kerran Kotakankaalla lenkillä, tänä keväänä. Pääsimme kävelemään just sen verran kuin sinne oli talven aikana aurattu tietä... auraamattomalla osuudella oli sen verran lunta ettei viittiny lähteä kahlaamaan.
Nyt pitäisi alkaa valmistautumaan töihin lähtöön. Pekka vie minut autolla, koska on luvattu noita sateita. Olen aika uskollisesti pyöräillyt työmatkat, vaikka auto on ollut käytössä.
Tuota Killen ja Tursakkeen kuvaa ei ole lavastettu. Tursake oli mennyt omalle pedille entiseen sisäsaunaan, jossa myös konnat oli lattialämmössä lämmittelemässä. Ennätin hakea kameran ja ikuistaa tilanteen, jonka jälkeen Tursake katsoi tulleensa häirityksi ja poistui paikalta. Aiemminkin konnat ja Tursake ovat sopineet vierekkäin makoileen, mutta kuvaa en ole niistä muistaakseni ole aiemmin saanut.
Mukavaa päivää sateista huolimatta... sateet tuovat kesän... I hope.


Ei kommentteja: