Mööppleeraus ja huushollin raivus jäi sen verran veriin, että olemme Pekan kanssa koko päivän raivanneet turhia tavaroita pois nurkista... ei nyt kaikkea ihan kaatopaikkakuormaan - eihän sitä koskaan tiedä milloin jotakin nyt tarpeetonta tarvitsee, mutta kuitenki.
Minä, joka en pidä verhoista koska ne estää valon sisälle tulon, vaihdoin jopa keittiön ikkunaan uudet verhot... löysin kaapista sievää kangasta ja ompelin käsin kaikki reunat, koska ei ole ompelukonetta.
Sopivaa puuhdetta ja ajankulua sateisena päivänä ja aika meni tosi nopeasti. Sain pestyä myös sen ison maton, Pekalla meinas mennä hermot kun raahasimme sitä ensin valumaan - sisälle tuominen oli sitten jo helpompaa kun enin vesi oli valunut pois. Toivotaan, että saan sen joskus kuivaksi. Ei varmaan auta kuin lämmittää kiuasta ahkeraan, matto roikkuu nyt saunassa.
Martina oli jättänyt viestin vieraskirjaan - liittyen Wilman urosvalinnan muuttumiseen, johon vastaaminen oli tosi työlästä - ei sen vuoksi että en olisi rehellinen ja en katso peiliin - ei vaan sen vuoksi, että kun olin kirjoittanut vastineen ja klikkasin "lähetä" tuli herja että sinun pitää olla kirjautunut vieraskirjaan... omasta mielestäni olin kirjautunut. No ei auttanut kuin ottaa uusiksi ja nyt klo on jo niin paljon, etten taida enään tehdä päivityksiä vaan kömmin nukkumaan.
Päätöksenteot koiran kasvatus- ja jalostusasioissa kuuluvat kasvattajalle, minä nyt päätin etten ota tietoisesti riskiä - vaikka lopputulos ei ole kirkossa kuulutettu, eli terveysperimä mahdollisilla pennuilla olisi voinut olla erinomaisen terve. Kuten Martina sanoi minulle puhelimessa, tieto lisää tuskaa.
Tässä koiramaailmassa, oli kyseessä rotu kuin rotu asia on takuulla niin. Koira on terve kunnes toisin todetaan ja mitä ei tiedä koirien taustasta, siellä olevia asioita ei voi aavistaa tai ottaa huomioon - oli ne sitten positiivisia tai negatiivisia asioita koiran jalostuskäyttöä ajatellen. Ja kaikkien sairauksien periytyvyyttä ei tiedetä - joihinki tarvitaan molemmilta puolilta tuleva perimä, joihinki riittää kun toinen vanhemmista periyttää.
Lisäksi harvassa maassa varmasti tutkitaan koiria niin paljon kuin Suomessa ja tutkimustuloksiin voi pääsääntöisesti luottaa. Niin ei voi läheskään aina tehdä, kun kyseessä on ulkomainen koira.
Summarum tätä vois pohtia loputtomasti, eikä silti tulis hullua hurskaammaksi, joten nyt nukkumaan.
Hyvää Yötä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti