lauantaina, maaliskuuta 15, 2008

Edelleen haukotus...

Kuvat: Anna ja Ihku makkaranpaistoreissulla ja liukkaalla jäällä.
Tänään otettiin pientä happihyppelyä Annan ja Ihkun kanssa makkaranpaistoreissun merkeissä. Makkaranpaiston lomassa kävimme kävelyllä joen sivu-uoman maisemissa ja Ihkulle tehtiin muutama hakureeni. Ihku oli aivan onnessaan saadessaan formuloida, syödä jäniksen papanoita ja makkaraa. Liikkeellä oli muitaki koiria ja niiden jälkien tutkiminen oli tarkkaa hommaa.
Ihkun vilkkaus ja energisyys rasittaa ja ottaa välillä päähän. Nyt kun se on Wilman penikoimisen ja ilmeisesti myös juoksun alkamisen jälkeen ollut hiljainen, miettiväinen ja täysin eri Ihku... nyt sitä miettii ja pähkäilee mikä sillä on kun se on niin rauhallinen. Päätettiin antaa Ihkulle vähän vaihtelua ja muuta ajateltavaa ja iloitsimme, kun entinen Ihku tuli esille formuloiden ja leikkimisen myötä.

Wilma ja pennut voivat hyvin. Kaikilta pennuilta irtosi tämän päivän aikana kuivuneet napanuoran pätkät. Meidän ei tarvi huolehtia että alustat ovat puhtaat pentulaatikossa, ruokkia Wilma ja käyttää ulkona kun se pyytää päästä tarpeilleen. Antaa Wilman palautua rauhassa ja keskittyä pentujen hoitamiseen... kyllä pentuja tulee vielä lääpittyä ja käsiteltyä ihan tarpeeksi. Nyt on Wilman aika hoitaa niitä, vaikka kyllä Wilma on ihan selvästi mielissään ja ylpeä pennuista kun Annan kanssa kehumme niitä ja samalla se itse saa silityksiä ja kehuja.
Annalla on löytänyt itselleen jo "oman" lempparipennun :).
Punnitsin tänään pennut ja kaikilla pennuilla oli painot nousseet. Urospentu painoi jo 400g, joten ei niillä ole sapuskasta puutetta. Wilma on kyllä mainio emä, jos joku pennuista on vähän kauempana ja alkaa ökiseen, Wilma vastaa ja tökkii kuonolla pennun lähemmäs itseään. Ei pennut vielä mitään kuule, mutta Wilman pitää saada vastata jokaiseen ääntelyyn... Tietääköhän emä että pennut ovat vielä kuuroja???... siinäpä pohdintaa :).
Noitanokinenä ei käy sisällä kuin syömässä ja näyttää majailevan koirahuoneessa... siellä on mukava makoilla lämpimässä makuulavallla ja katsella ikkunasta ulos. Tursake ei ole pyrkinyt kamariin sen jälkeen kun Wilma antoi sille lähdöt. Tursakeen jalat kosketti lattiaa vasta eteisessä, Wilma teki kerralla selväksi että sitä ei kaivata pentulaatikon lähistöllä.
Minua väsyttää edelleen älyttömästi ja koko ilta on mennyt sohvalla makoillen ja telkkaria katsellen.
Joten on viisainta suunnista nukkumaan. Hyvää Yötä!

Ei kommentteja: