Kuva: Ihku seuraa Wilman penikointia kaltererin takana.Muuten... jo kolmas kupillinen kahvia tippumassa, ei meinaa millään piristyä.
Vaikka kaikki Wilman aiemmat penikoimiset ovat menneet hyvin, sitä pitää kuitenki aina jännittää ja pelätä pahinta.... ja nyt on niiiin väsynyt ja tokkurainen olo.
Vein Annan yöllä kotiin nukkumaan ennenkuin Wilma teki viimeisen pennun ja kun pentu oli syntynyt, valvoin vielä tokkuraisena jonkin aikaa varmiistakseni että kaikki on hyvin.
Nukahin kyllä heti kuin nuijalla olisi päähän lyöty, viimeisenä muistikuvana Wilman jutustelua pennuille. Aamulla heräsin siihen kun Ihku vinkui kalterin takana, en Wilman tai pentujen ääneen. On siinä kunnon emäntä, joka nukkuu sikeitä vaikka pentulaatikossa olisi voinut tapahtua vaikka ja mitä... no Wilmaan luottaen.
Pentulaatikossa on ollut hiljaista ja Wilma nukkuu ja hoitaa tyytyväisenä pentuja. Ei kuulu kuin välillä vähän pennun ökinää, kun hakeutuvat tissille.
Vaihdoin yöllä puhtaat ja kuivat aluset pentulaatikkoon ja annoin Wilmalle paistijauhelihasta keitettyä lihalientä, jossa oli vähän suolaa ja hunajaa.
Aamulla Wilma sai lihalientä jossa oli vispikermaa ja kananmunankeltuainen. Varsinaista ruokaa Wilma ei halunnu, eikä se ole lähtenyt vielä käymään ulkona.
Ihkudaa on ollut aivan ihmeissään pennuista, joita saa katsella vain kalterin takaa. Ihmettelemistä on niin paljon, että ei ollut aamulla pimpelipompeli Ihkua, vaan syvämietteinen ihmettelijä. Tursake livahti aamulla kamariin, mutta sai Wilmalta äkkilähdöt.
Nyt pitää aloittaa työhommat, Pekka pitää hakea iltapäivällä Oulusta ja olen erittäin helpottunut kun Ihku saa lenkkikaverin Pekasta. Itsellä on vähän huono omatunto, kun Ihku on jäänyt nyt vähemmälle huomiolle.
Ja ei ku nokka kohti työhommiin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti