Yölenkin jälkeistä heräämistä

Kuvat: Yölenkillä Annan kanssa.
Käytiin Annan kanssa taas yölenkillä. Lähdimme illalla kymmenen jälkeen kja olimme takaisin meillä vasta kahdentoista jälkeen. Jätimme auton vanhan Martinniementien varteen ja lähdimme reippaalla vauhdilla kävelemään Iin suoran pyörätietä. Pyörätien ja nelostien välissä on osanmatkaa hirviaita, joten koiriat voivat turvallisesti himputella vapaana. Olimme kyllä tosi tarkkana, koska näimme hirven toisella puolen nelostietä.
Pyörätieltä poikkesimme viljelystielle, sieltä takaisin autolle reipasvauhtiselle lenkille tuli pituutta reilu viis kilometriä. Koirat oli tietty tosi elementeissään ja meidän iloa häiritsi kesän ensimmäiset sääsket. Vaikka niitä ei montaa ollu, niin päänahan kuppasivat.
Koska ilta oli vielä nuori ja näytti olevan kaunis auringonlasku, että käydään vielä Pitkänkarin rannassa. Ei tarvinnut pettyä mökin rannassa, taivaalla oli tosi kauniit värit ja hieno tunnelma. Ihku bongas kekkapääkepin vedestä ja rohkaisimme sitä kahlaamaan keppiä hakemaan. Ihku reippaana tyttönä sai lopulta vedettyä tosi pitkän ja painavan kepin rannalle. Kikka ja Wilma ei kastellu kinttujaan. Totesimme jälleen, että Ihku on tosi reipas otus.

Odotan todella mielenkiinnolla tälle päivälle luvattua hellettä. Viimmepäivien tuuli on ollut sen verran kovaa ja kylmää - tuulee mereltäpäin - etten millän usko nähtävän ainakaan meidän pihalla hellelukemia. Eilen vasta iltapäivällä tarkeni pihalla ja lämpö käytettiin heti hyväksi - pesin Kikan.
Joo... radiossa varotetaan just kovasta tuulesta Perämerelle 14 metriä sekunnissa - hyvästi helle.
Aion tänään pestä konnalandian, sen nurkkaus on aina lämpimin paikka meidän pihalla. Eilen imuroin ja pesin auton sisältä.
Anna on yökylässä - nukkuu vielä. Minulla on sämpylätaikina-aineet valmiina odottamassa. Lupasin Annalle tuoreita sämpylöitä aamupalalle.
Anna nauttii kesäloman ensimmäisestä päivästä - todistuskin oli ollut sen verran hyvä, että nyt kannattaa viettää kunnon kesälomaa hyvällä omallatunnolla.
Nyt sämpylätaikinan kimppuun, ettei Anna ennätä herätä ennen uunituoreita sämpylöitä. Nauttikaa lämmöstä, missä sitä nyt sitte tänä päivänä onki... kehoittaa naama vihreänä kateudesta Tuula.

Rauhallista heräämistä aurinkoiseen aamuun

Kuvat: Eilisiltaiselta lenkiltä bongattua.
Eilispäivä meni tuulessa ja tuiskussa. Välillä oli sähköt pois pitemmäksi aikaa. Pihakeinun tuuli lennätti pihanpoikki ja tavaroita sai kerätä ympäri pihaa. Eilinen lämpötila keikkui koko päivän +7 asteessa, tuntuu aivan mahdottomalta uskoa että viikonlopuksi on luvattu helle toteutuu.
Anna tuli illalla käymään ja lähdimme puoli yhdeksän jälkeen lenkille - Anna sai luvan lähteä myöhäiselle lenkille vaikka tänään on koulupäivä. Anna otti Nallen mukaan ja niin huristeltiin metsäautotietä aika pitkälle, ennenkuin jalkauduimme. Koirilla oli kovasti haistelemista ja saimme olla tarkkana etteivät vedä naamaansa mitään "laittomuuksia"... raatoja sun muita. Myöhäisestä lenkistä kehkeytyi ihan kunnon pituinen, melkein kaksi tuntia hurahti nopeasti. Anna bongas kukkia ja muita ihmeitä ja minä kuvasin.
Toivottavasti Anna on jaksanut lähteä kouluun aamulla :).
Meillä on Annan kanssa tarkoitus tehdä yölenkkejä koirien kanssa, kunhan Annan kesäloma alkaa. Yöllä on niin rauhallista olla liikkeellä ja voi ihan rauhassa ällistellä yön ääniä ja uuden päivän kajoa.... ja koiria voi pitää pyörätiellä irti, kun ei ole muita liikkeellä.
Tänään olisi tarkoitus tehdä akvaarioon vedenvaihto, imuroida ja nauttia olostaan. Illalla voisi taas käydä myöhäisellä lenkillä jossainpäin... sillä me ei harrasteta samoja perättäisiä lenkkimaastoja. Päivä alkaa kuitenkin Haminan reissulla, pitää käydä asioilla... sen jälkeen renttavaatteet takas päälle ja voi olla vähemmän ihmisen näköinen.
Mukavaa perjantaipäivää! Annalle ja Johannalle pienenä muistutuksena, että kesäloma on jo ovella... jos ette muuten satu muistamaan :).

Kesäloma alkoi myrskyssä.

Kuva: Kasteinen oksa, kuvattu sunnuntaiaamuna.
Ulkona on myrsky, joka alkoi jo eilen illalla. Myrsky ei haitannut yöunta ja ihmeesti sähköt ei ole pätkiny... tai en ainakaan tiedä siitä mitään.
Nyt minulla on alkanut kesäloma... JEEE! Tulosjulkaisu on lähtenyt eteenpäin ja nyt voin viritellä uusia juttuja aloitettavaksi. Ensimmäiseksi pitäisi päivittää Nean sivuille pentuetietoja, ne on pahasti jäljessä.
Eilen kävin vaihtamassa multia Martta-ystävän kukille ja illalla vein kyläluudan naapuriin. Täällä Pohjois-Iissä on kylätoimikunta hankkinut oikean luudan, joka pitää viedä kyläilyn merkeissä aina uuteen kyläpaikkaan. Entisaikainen naapurissa kyläily on kuihtunut olemattomiin. Kylään ei saa mennä ekxtempore, pitää pyytää hyvissä ajoin lupa vierailuun - muuten jää kahveet saamatta tai ovi ei aukea... vähintäänki talonväki on naama mutrulla, että mikset ilmottanu tulostasi, kun meillä on niin paha siivo ja pullat pakkasessa.... ja sinne ne jääkin.
No meillä on vain paha siivo, eikä pullaa ole pakkasessa.
Ihan kannatettava idea toi kyläluuta.
Viikonlopuksi on luvattu helteistä säätä... JEEE. Aion nauttia täysillä, pestä Kikan ja parrat, pihaistutuksia pitäisi vielä suunnitella... onhan nyt kuu kasvussa.... ja pitäisi nojata liiterin nurkkaan, että se rysähtäs kasaan. Ei vois Pekka enään laistaa liiterin uusimista.
Tämä päivä menee varmasti sisähommissa ja värkkäillessä. Koirien kanssa pitää tietenkin jotain hommata. Kunnon pyörälenkki partojen kanssa on tiedossa heti myrskyn laannuttua, pääsee parrat kunnolla formuloimaan.
Aamun meinaan töllöttää telkkaria ja virkata... olen aloittanut uuden virkkausprojektin.

Wilman päivät

Kuvat: Sunnantain Wilma-päiviltä.
Sunnantaina pilveili, satoi ja paistoi. Pekka lähti töihin ja me Annan kanssa odoteltiin Wilman kahvittelijoita torkkumalla sohvalla. Johannan tultua koiruudet sai äksöniä ja lisää vipinää tuli, kun Wilman tervehtijät saapui herkku- ja lahjapaketeineen. Wilma tiesi tasan tarkkaan, että kaikki paketit on sille tarkoitettuja ja osasi pitää puolensa herkkujen suhteen.
Olin paistanut koirille pannaria ilman suolaa ja sokeria, mutta ryynimakkaraa siitä löytyi. Se teki kauppansa ja kun pannarin palasia heiteltiin pihalle koiralaumalle tuli kiire etsiä niitä. Meillä olikin Iin snakujen kokoontumisajot, kun Turbo ja Lisa saapuivat yhtäaikaa paikalle. Turbo oli aivan ekstaasissa ja sekaisin narttulaumassa. Sen kieli roikkui puoli metriä suusta ulkona, kun kaikkien narttujen peräpeilit piti ennättää haistella moneen kertaan.

Kaksijalkaisille vieraille maistui Annan leipomat mokkaruudut ja minäkin oli saanut leivottua vanilijapullia, oli sipsiä ja karkkia kyytipoikana mehua ja kahvia. Koirille oli leivottu myös omat pullat, joten iltaruokaa ei niille tarvinnu antaa kaikkien nahkaluiden, mahalaukkupalojen, pannarin ja pullien jälkeen. Olivat ylen tyytyväisiä pullottavien mahojensa kanssa koko illan... miten lie Lisa-ahmatin kanssa - odottiko sinnikkäästi iltaruokaa?
Turbilla oli karva kasvanut vähän yli, joten sovimme että se tulee koneajoon joku ilta tälläviikolla.
Lauantaina vieraili pikaisesti Anu ja Lisan poika Noki. Noki oli komearaaminen nuorukainen, kunhan saa vähän massaa siitä tulee komea kaveri. Täydellistä koiruutta ei tietenkään ole, Nokilla on vähän "kevyet" pienhköt korvat. Nuori snaku tarvii aikaa rungonkehitykseen ja massan saamiseksi, ei kannata kiirehtiä näyttelyihin pahasti kesken kehityksen olevien kakaroiden kanssa, varsinkaan jos lihakset on olemattomat.
Ainoa nuori koiruus jonka olen nähynyt tosi hyvässä lihaskunnossa on Wilman Mysti-tytär. Se saa varmasti kunnolla monipuolista liikuntaa, sillä sen lihakset oli tosi hyvin kehittyneet nuoreksi koiraksi. Muistissa on tosi hyvin rimpulawilma, jonka runko kehittyi valmiiksi vasta noin kolmen vuoden ikäisenä. Vaikka Wilma sai säännöllisesti ja paljon liikuntaa ja löytyi lihaksia, ei runko kuitenkaan kehittynyt sen nopeammin valmiiksi.
Sanoin eilen että en varmaan enään koskaan saa niin ihanan mallista snakua, kuin Wilma on. Se on täydellinen paketti. Samassa yhteydessä kaikki ihasteli Ihkun luonnetta, se on unelma... ei voi kieltää... unohtamatta upeaa päätä.
Kikalla on KARMEA karvanlähtö - tällähetkellä oikea "kuppaiita". Kunhan päivä tästä lämpenee ja aurinko näyttytyy Kikalla on edessä kunnollinen ja perusteellinen pesu. Pitäis pestä myös snakut, niiden pesusta onkin vierähtänyt aikaa.

Tänään on ohjelmassa puiden taimien istutusta. Pekka on pois, joten saan sooloilla ihan oman pään mukaan - kissa on pois niin hiiret hyppii pöydälle... näinhän se menee. Ärsyttävää vain, kun joudun lähtemään ihmistenilmoille mullan ostoon ja pitää käydä myös kaupassa. Minulle on aina yhtä vaikeaa kaupassakäynnit, pitää vaihtaa kotirösyvaatteet vähän siistimpiin kuteisiin ja yrittää olla edes vähän ihmisen näkönen. On se niin vaikeaa :).
Kiitos kaikille Wilmaa muistaneille! Wilma on päivänsä ansainnut.

Hyvää Syntymäpäivää sinulle Wilma....

Kuva: Viikin maisemissa Tomi ja Wilma - kuvattu lintutornista.
Kuva: Wilma tapaa ihanan "Mauri-Anteron" Viikin rannalla.
Kuva: Tomi, Wilma ja Pekka metrossa. Kuvat ovat Wilma synttäreiden johdosta Wilman Helsingin reissulta.
Wilma täyttää 9 vuotta ja syntymäpäiviä juhlitaan su 24.5 - koko päivä! Tervetuloa.
Vaikka blogissa on ollut hiljaiseloa -niin ei ole ollut meillä. Minä olen takonut tulosjulkaisua, olemme lenkkeilleet paljon, pihatöitä tehty, Edi-sakemanni oli hoidossa, luontokuvausretkiä tehty ja minut hyväksyttiin Limingan Taidekouluun valokuvausta opiskelemaan. Koulu alkaa elokuussa - sitä ennen voi tapahtua vaikka ja mitä, mutta toivottavasti suunnitelma onnistuu.
Anna ja Johanna käyvät piristämässä päivää ja Anna on leiponut milloin mitäkin, eikä pelkästään leiponut, vaan valmisti myös simaa... huomenna tytöt aikoi laittaa uuden siman valmistumaan. Tyttöjen kanssa höpötellään milloin mitäkin. Tänään viritettiin renkaat roikkumaan petäjän oksasta, eihän sitä vielä tiedä vaikka kuinka notkistus, kun roikuskelee välillä renkaissa.

Koirat ovat saaneet monenmoisia lenkkejä, enimmäkseen metsälenkkejä ja ihan kunnon selllaisia. Tämä viikko meillä menee Wilman synttäreitä suunnitellessa. Ihku pitäisi nyppiä ja konesiistiä - Lisa saa tehdä trimmausseuraa ja Piksu saa tehdä minulle metsälenkkiseuraa :). Toki me otetaan koiruudet mukaan. Edin hoitojakso meni hyvin - mitä nyt Noitanokinenä näytti vain vilaukselta itseään. Edi on täällä kuin kotonaan ja ei siitä ole paljo ylimääräistä vaivaa... mutta en kyllä ikinä urosta ittelle ota... on ne niin höläppöjä.
Pekka on ollut viikon lomalla ja ollaan tehty pihahommia. Nyt Pekka makaa vatsataudin kourissa - toivottavasti minun sairastelukiintiö on jo täys. Kesä tulee pikkuhiljaa, vaikka ei koivussa vielä hiirenkorvia olekkaan. Kylmä meri vieressä pitää huolen, ettei tarvi valittaa kuumuudesta, vaikka ulkona lämpömittari näyttää lähemmäs pariakymmentä astetta.

Konnat pääsivät lauantaiaamuna ulkoaltaaseen, nyt ne on sisällä syömässä... pääsevät aamulla takas ulos.
Rakas, rakas Wilma täyttää vuosia... aika on mennyt älyttömän nopeasti. Toivttavasti meillä on Wilman kanssa vielä monta yhteistä vuotta edessä, ja toivottavasti me kaadutaan yhdessä ja saappaat jalassa.
Wilman on kyllä päästävä viikolla ajamaan jälkeä, se niin tykkää jäljestämisestä - siinä hieno lahjaidis!
Nyt nukkmaan - huommena uusi päivä ja uudet kujeet.
Annalle tuhannesti kiitoksia kaikesta touhuamisesta, onneksi renkaista tipahtaminen ei aiheuttanut vakavempaa.

Cityinfluenssa ja lomailua....

Vappupäivän varhainen aamu. Oli pakko istahtaa heti herättyä koneen äärelle, jotta sais jätetty jotain elonmerkkiä.

Maanantaina iltasella kotona, tiistai meni nukkuessa - meni matkaväsymyksen piikkiin. Keskiviikkona heti aamusta pihan siivousta ja sitten tuli Lyyti trimmaukseen. Kun Satu ja Lyyti lähtivät jotenki vain "romahdin" ja kaaduin sohvalle. Ihmettelin kun paleli niin ettei saanut edes nukuttua. Aikani täristessä sohvan pohjalla, laitoin kuumemittarin kainaloon. Ja kuumettahan minulla oli ja kuume nousi vielä illan aikana 38.8. Ilta meni nukkuessa, heräsin puoli kolmen aikaan yöllä, Tursake nukkui mun mahan päällä ja minä palelin älyttömästi. Ajattelin että nyt mulla taitaa olla huimat kuumelukemat, kun näin palelee. Kun aikani ällistelin kylmyyttä, tajusin että ovet taitaa olla ulos asti auki. Ei auttanut kuin nousta ylös ja todeta, ovet sepposen selällään ulos asti auki ja ulkona pakkaslukemia. Kikka ei ollut ilmeisesti saanut minua hereille ja oli omatoiminen. Kaikki koirat ja kissat oli sisällä - ovien on täytynyt olla aika kauan auki, koska huoneet oli tosi kylmät.
Eilinen meni myös sohvalla makoillessa ja kuumetta oli koko päivän, heti seitsemän jälkeen aamulla kävin kaupassa, kun olo oli vähän parempi.

Lomareissu meni tosi hyvin ja oli rankka. Tomi ja Tiina kävellyttivät meitä Helsingin rantamaisemissa niin että kämpille päästessä ei unta tarvinnu houkutella.
Olimme lauantaina kolmen aikaan Tomin kämpillä ja sää oli aurinkoinen. Parkkerasimme auton jonkin matkan päähän sivukadulle, istahdimme erään kioskin eteen aurinkoon kahville, sitte Pekka ja Tomi lähikaupassa ruokaostoksilla. Pekka valmisti ruuan ja illalla lähdimme Ruokolahteen Tiinaaa hakemaan. Wilma oli ensimmäisen kerran metrossa ja jos siltä olisi kysytty ei olis jäänyt paljosta vaille vaikka ei olis metroa ikinä nähnytkään. Rullaportaat Wilma oli sylissä tai käytimme hissiä.
Ruoholahdesta lähdimme kävelemään sinne sun tänne. Taisimme päätyä monien mutkien jälkeen päädyimme Pohjoissatamaan... jos en ole ihan väärässä. Vaihdoimme jalkapatikan raitiovaunuun - se oli Wilmalle kans ihmettelyn paikka, seuraavaksi taas metroon ja vihdoin pääsimme lähelle kämppää. Tomi ja Tiina saatoi meidät varmuuden vuoski ihan perille asti, ettei vain eksytä :).
Sunnuntaiaamuna suunnistimme Viikkiin, meillä oli sinne tärskyt Ilosen ja Elinan kanssa. Yllätykseksi Tomi ja Tiina ilmoittivat myös tulevansa, meidän piti vain hieman odottaa heitä ja mulla ennätti nousta pari sarvea ottaan - Ilonen ja Elina joutuivat odottamaan meitä Viikissä. No vihdoin pääsimme perille ja vietimme monta tuntia luonnon rauhassa. Meillä oli eväät ja kahvit mukana. Lintuja oli vähän liikkeellä, vesi oli matalalla. Joitakin lintuja pääsimme kuitenki näkemään.
Puolenpäivän jälkeen kuvarsimme vielä Malmin hautuumaalle kuvaamaan oravia - ensimmäinen tapaamamme orava ujosteli, vaikka nakkelimme sitä leivänpalasilla. Pois lähtiessämme vastaan tuli tosi kesy orava ja olisi ollut vailla jotain syötävää... siinä vaiheessa oli leivänpalanen jo mennyttä - vähä harmitti.
Kävimme kämpillä sen aikaa, että otin pikku tirsat ja sitten lähdimme autolla liikkeelle. Kävelimme jälleen Eiran ja Kaivopuiston rantamaisemissa. Porukkaa oli aivan älyttömästi liikkeellä - olihan sää tosi aurinkoinen... vaikka merituuli piti huolen ettei tullut hiki.
Lopuksi menimme Italialaiseen ravintolaan Neroneen syömään. Se on pieni paikka ja väkeä näytti riittävän - ruoka oli älyttömän hyvää. Ajelimme vielä Katajanokalla ja kävimme katsomassa jäänmurtajia Urhoa ja Voimaa. Ilta oli jo pitkällä, kun palasimme Tomin kämpille. Wilma hyppäs sänkyyn eikä tullut sieltä alas ennen maanantaiaamua - lomailu on raskasta.
Me aloitimme paluumatkan maanantaina vähän ennen kahdeksaa. Kävimme kalkkisissa syömässä ja kahvittelemassa Viljon ja Anitan luona. Kun lähdin ajamaan pohjoista kohti, väsytti aivan älyttömästi - Pekka kuorsas kartanlukijan paikalla. Pysähdyimme kerran Pihtiputaalla, poimimme Kikan Haukiputaalta mukaan, olimme kotona alkuillasta. Pekka lähti hetimiten töihin. Ihku odotti meitä häkissä, jonne Piksu oli sen aamulla tuonut. Tiistai meni nukkuessa, myös kaikki koirat oli väsyneitä. Kyllä lomailu on raskasta.
Toivottavasti tämä kuumeilu nyt loppuu ja pääsee nauttimaan kauniista ja lämpimästä ulkoiluilmasta. Pitää ottaa varovasti, että paranee kunnolla.
Kuvia otin paljon, päivittelen niitä myöhemmin - nyt en jaksa.

Nyt odottaa iso tiski ja pitäis varmaan syödäkki jotain.
Oikein aurinkoista Vappupäivää ja tulevaa viikonloppua!

Formulointia ja lomasuunnitelmia...

Kuvat: Koiruudet formuloi kestohangella.
Kuva: Ihkun saalis - löytyi puun juurelta.
Kuva: tuli taas kuvattua naavoja.
Eilen aamulla käytiin lenkillä ja käytettiin hyväksi jäljellä olevaa kestohankea. Koirat nauttii hangella kävelystä yhtä paljon kuin minäkin. Pääsee paikkoihin, missä ei normaalisti kuljeta.
On ollut kaikenlaista touhua, lähdemme Pekan kanssa lauantaiaamuna ajelemaan Helsinkiä kohti - tarkoituksena olisi kuvat lintuja. On luvattu mahtavaa säätä ja odotan innolla reissua. Koiruuksista mukaan pääsee vain Wilma, Ihku menee Piksulle hoitoon, Kikka pääsee Pirjon hoteisiin Haukiputaalle. Konnat ja kissat jää kotijoukkoihin.
Tarkoitus on laittaa muurahaismyrkyt pesuhuoneeseen - meillä on pikku ongelma sokerimuurahaisista.

Työttömäsi jäätyäni olen jo miettinyt säästökohteita, akvaariot on nyt minimissä - yksi jäljellä, kannettava saa lähteä ja koiruuksien ruokintaan tulee varmasti muutoksia, alan laittaan pöperöä sekaan. Onneksi kesää kohti ollaan menossa ja sähkönsäästökampanja on minulla hallussa, autoilu tulee jäämään minimiin ja pyörä tulee olemaan minun kulkuneuvo lähialueella liikkuessa. Olen ennenki tottunu tulemaan minimituloilla ja en usko että tulee ongelmia tai harmaita hiuksia - ainoa mistä en luovu on kamera... ja tietty koiruudet. En ole koskaan ollut soppailija, puhumattakaan että olisin aina hankkimassa jotain uutta.

Tänään on kiireinen päiväohjelma. Kesärenkaat pitää käydä vaihtaamassa, autoa pitäs vähän pestä, käydään Reetun kanssa Oulussa, akvaarioon viikkorutiini ja sit pitäis kattoa mitä ottaa mukaan reissuun.
Pekka tulee illalla ja aikaisin huomen aamulla pitäisi päästä lähölle. Ajamme suoraan Tomin luo ja maanantina paluumatkalla pidämme kahvitauon Kalkkisissa.
Toivotan kaikille aurinkoista viikonloppua ja toivottavasti minulla on tuliaisina hienoja kuvia reissusta.

Kahvikupin äärellä...

Kuvat: Uudella lenkkireitillä maanantaina iltapäivällä.

Heti alkuun, että minä istun kotona koneen äärellä hörppimässä kahvia - ensimmäinen kupillinen kaatui ulkona, kun laitoin autoa lämmitykseen. On tiistai aamu klo 7 ja minun pitäisi olla postin jakelukeskuksen pihalla odottamassa lehtiä... nyt ei tarvi. Tänään lehdestä ilmestyy viimeinen numero ja sen jakaa posti. Minä saan hörppiä kahvini aivan rauhassa kotona.
Tämä lama on huono aika uuden lehden kannalta ja päätoimittaja/omistaja päätti lopettaa lehden. jee, minä ainaki nautin täysillä ettei tarvi enään jakaa lehteä Pekan autolla. Ajattelin jopa olla käymättä lääkärin tarkastuksessa jota tarvitaan ajokorttia varten (ikätodistus) - olis hienoa jos kortti nostettas hyllylle. Minä kyllä pärjäisin ilman ajokorttiaki - Pekka meinas saada "paskahalvauksen" kun ehdotin etten taida hakea lääkärintodistusta.
Niin tuosta työhommasta, ei jää kaipaamaan mitään muuta, kuin että tutustuin mahtaviin persooniin kuvauskeikoilla ja tietenki palkkatulo oli vähän isompi kuin päiväraha. Töitä tuli tehtyä vähän liikaa - ei muuta harmitusta.
Tulosjulkaisussa on menossa kiihkeä vaihe ja tulee sadateltua kennelliitosta tulleita listauksia. Niiden tietokoneet ei näköjään enään osaa järjestää tuloksia järjestyksessä päiväyksen mukaan, jos on sijoittunut agi-kisoissa listaus näyttää 0:aa ja kaikki paras uros/narttu kehässä sijoittuneet on merkitty PU - voi kele. Ylimääräistä hommaa kahlata koiranet tietokannassa tarkistamassa tuloksia... siellä tulokset on oikein.
Just eilen puhuttiin radiossa että suomi on pudonnut tietotekniikan kelkasta - järjestelmät ryssii.
Sunnuntaina paakersin tulosjulkaisun parissa ja tytöt tuli käymään. Koska olin nenä kiinni päätteessä, eikä siinä voi juuri höpötellä, ehdotin että Anna tekis mokkaruutuja - siihen löytyisi ehkä kaapista tarvikkeet.
Ei mennyt kauaa kun keittiöstä tuli hyvä tuoksu ja kuului kotoista touhun ääniä. Anna siellä tiskas astioita. Herkuttelimme porukalla - oli tosi hyvää!
Kiitos Anna ja Johanna!!!! Mokkapaloja on vielä vähän jäljellä.... en ole ihan kaikkea napostellut :)!
Eilen iltapäivällä kävin koiruuksien kanssa lenkillä ja poikkesimme aivan uudelle reitille. Hanki kantaa paikoittain tosi hyvin. Lunta on paikoin vielä kymmeniä senttejä ja paikoin maa on paljas. Lumen määrän suuri vaihtelu johtuu varmaan siitä, että lunta tuli talvella kovan tuulen saattelemana.
Koirat ovat aina innoissaan, kun pääsevät uusille reiteille. Ja nauttivat yhtä paljon kuin minä kantavasta hangesta. Se on heti kunnon formulan paikka.
Nyt pitäisi lähteä kauppaan hakemaan kissoille jotain tuoretta - hermot menee niiden ranttuilun vuoksi. Olen ihan tarkoituksella säännöstellyt ruuan määrää ja se on sen verran vaikuttanut, että tarjottu ruoka menee vähemmillä nurinoilla alas.
Koirien päiväjärjestys ei muutu vaikka olen nyt kotona. Aamuruuan jälkeen Ihku ja Kikka ulkotarhaan ja iltapäivällä lenkille. Tietty, kunhan aamut lämpenee ja jos on tosi hieno sää - tulee varmasti lähdettyä eväiden kanssa heti aamusta liikkeelle. Pyöräki pitäisi kaivaa esille. Viime päivinä on ollu tosi kovat tuulet - vaikka aurinko paistaa meinaa jäätyä. No eiköhän sää tästä vielä lämpene. On kyllä ollu tosi hienoa kulkea Saikanväylällä - vielä eilenki oli tosi hyvä keli ja vahva jää... yöpakkasia toivoen toivotan mukavaa tiistaita.

Kuvakavalkaadi

Kuva: Kynnöspeltoko? Ei vaan Kantolantie.
Kuvat: Laitakarissa on vielä myrskyn kasaamat jääröykkiöt entisellään.



Kuvat: Pääsiäisenpyhinä sää suosi ja Saikanväylä kutsui.


Hyvää lauantaiaamua!
Olen klo 6 saakka selannu kuvia sivuille (nyt kello on jo 10.23), blogiin ja löytyipä hienoja kuvia myös Mystin vierailun ajalta. Tarkoitus on heti tämän blogikirjoittelun jälkeen tehdä Mystille oma galleria Galtsuun.
Kahvia on tullut juotua jo ainakin 5 kupillista tälle aamulle, ilmeisesti kova tuuli on aiheuttanut useita sähkökatkoksia aamun aikana. Ulkona paistaa aurinko, mutta tuuli on kova. Pakkasta on muutama aste, radiossa sanottiin just että se vastaa -15 asteen pakkasta. Sen kyllä tuntee nahoissaan. Jos lenkille tänään ennätän on viisainta mennä "takametsään", siellä on suojaisaa.
Pääsiäinen hurahti ja myös tämä viikko on mennyt joutuisasti. Torstaina oli hierotus ja roppa raatona lopunpäivää. Eilen vierailimme Martan kanssa eräässä hoitokodissa katsomassa vanhaa, vakavasti sairas tuttavaa. Kyllä oli raskas reissu, mutta ei voi olla käymättä vaikka toinen ei pysty enään kommunikoimaan. Selvästi vielä kuitenki tunnisti ja ilahtui käynnistämme - kyyneleet valuen. Pistää miettimään elämän tarkoitusta ja mielettömyyttä. Kotiinpäästyäni otin palauttavat torkut ja sitten tuliki Anna vierailulle.
Koirarintamalle ei kuulu kummempaa... odotellaan lämpimämpää säätä, jotta voisi trimmailla ulkosalla. Jostain syystä ei nyt huvita alkaa koiria sisällä siistimään.
Kikka ja Ihku on ulkotarhassa, nukkuvat totuttua päiväunta koirahuoneessa. Wilma vetää sikeitä sisällä ja molemmat kissat ovat myös sisätiloissa, ulkona on varmaan liian hyytävä ilma. Minulla on muutama tunti aikaa touhuta omiani, ennenkuin Ihku ja Kikka vaatii häkistä pois pääsyä ja aktiviteettia.
Nyt lataan Mysti-gallerian - toivottavasti sähköt ei pätki.
Aurinkoista kevätsäätä!

Railakasta ja aurinkoista Pääsiäistä!

Kuvassa peräti yksi pajunkissa!
Öisin on ollut vielä niin paljon pakkasta, että pajunkissat koristavat vain pajujen latvuksia. Eilen oli päivällä jo sen verran lämmintä, että lumi alkaa sulaan.
Olemme lenkkeilleet melkein päivittäin Saikanväylällä - ja jos en ihan väärässä ole niin lasuamme siellä myös pääsiäisen pyhät.
Minulla olisi vähän hoppu, mutta oli pakko vaihtaa muutama kuva ja tulla toivottamaan pääsiäistä!.
Tomi ja Tiina tulee huomenaamulla junalla ja pitäis vähä raivata huushollia. Minulla alkoi tänään "loma" - pidän ylityötunteja pois. Töihin menen seuraavan kerran 20.4.
Eilinen jaonjälkeisen päivän otin rennosti. Virkkasin ja katsoin aamu- ja päiväohjelmat telkkarista. Iltapäivällä lähdimme Saikanväylälle koiruuksien kanssa ja siellä vierähtää vähintäänki pari tuntia. Pikkuisen sain alotettua siivousta, mutta ei kannattais sen vertaista edes mainita.
Joten löpinät pois ja hommiin!

Oikein Aurinkoista, lämmintä ja rentouttavaa Pääsiäistä kaikille!

P.S
Yritän loman aikana varata edes yhden päivän koneelle, jotta saisin päivitettyä uusia kuvia.
sama

Aurinkoisia pakkaspäiviä

Kuva: Anna.

Kuvat: Wilma ja Ihkudaa.

Nyt taitaa olla oikea kevät tulossa, yöpakkasta on yli -20 astetta ja aurinko paistaa päivisin. On mennyt melkoisesti aikaa viimeisestä blogi-kirjoittelusta. Vaikka blogissa on ollut hiljaista (=olen ollut vähän koneella), on tapahtunut vaikka ja mitä.
Olen työn puolesta käynyt kuvaamassa hiihtokilpailuja, runoiltaa ja yhteisvastuutapahtumaa - joihin en "normaalisti" olisi eksynyt en. Yhteisvastuutapahtumassa oli paljon porukkaa ja välitön iloinen tunnelma. Ulkoilun jälkeen oli tarjolla vohveleita, kahvia ja mehua. Eritoten porukka odotti arvontaa, sillä melkein jokainen arpa voitti.

Ja sitten se runoilta TIET. Kävin katsomassa ja kuvaamassa harjoitusta, kenraalia Annen kanssa ja esitystä Martan kanssa ja olisin voinut käydä katsomassa esitystä vielä neljännenki kerran. Runot oli eri kirjoittajien ja ohjaaja Seija Aho oli koonnut ne jouhevaksi ketjuksi, tieksi. Runot kertoi elämästä kehdosta ehtoopuolelle asti. Lausujat oli kansalaisopiston lausuntapiirin lausujia ja esityksessä oli myös aiheeseen sopivaa musiikkia. Kertakaikkiaan hieno esitys. Joka ikinen kerta huomasin uusia asioita ja esitys tempaisi mukaansa niin, ettei ajankulua huomannut.
Mun kultturiharrastus on aiemmin ollut aika onnetonta, teatterissa olen käynyt muutaman kerran. Tästälähin seuraan kyllä tarkemmin ilmoituksia Iin kulttuuritarjonnasta.

Koiruuksien kanssa on lenkkeilty välillä Lisan ja Piksun kanssa, enimmäkseen ihan omalla porukalla. Olemme tehneet auringon innoittamina pitkiä lenkkejä. Koiruudet on päässeet karkaamaan muutaman kerran moottorikelkkojen perään - siinä Wilmaltaki unohtunu ikä - se ei ole hidaste - se on nähty. On ollut pakko jättää hihnat koirien pantaa kiinni, että saisin ne nopeammin kiinni kelkan lähestyessä. On sekunneista kiinni, tuleeko koirat kutsusta luo ennenkuin kelkka ennättää sopivalle etäisyydelle.

Wilman Mysti-tytär tuli eilen yökylää ja tänään olisi tarkoitus tehdä Mystille karvan siistiminen. Oli tarkoitus, että aamusta käymme lensin lenkillä ja sitten siistitään. Pakkaslukemat ovat kuitenki sellaiset, että ensin siistitään ja sitten lenkkeillään, kun sää lämpenee.
Omat koirat odottaa myös siistimistä, mutta saa odottaa minun huhtikuun lomaikaa. Minulla on siis odottamassa alustavasti sovittu loma!!!!
Kuvia olen napsinut jonkin verran, Kikasta on vaikea ottaa lenkillä kuvaa, sillä heti kun pysähdyn kuvaamaan Kikka pysähtyy ja tulee luo. Eiköhän vielä lumien aikana onnistuta ottamaan Kikastakin kunnon talvikuva - ennen karvanlähtöä.

Akvaariot vähenee... tyhjensimme Annan kanssa olohuoneen 240l litraisen pari viikkoa sitten - sen asukit siirtyi isoon altaaseen. Vähennän tarkoituksella omia hommia, kun toi aika näyttää menevän tosi pienelle kortille.
Viimme tiistaina oli jälleen lehden isojako - aamuherätys klo 5.30 ja olin kotona takaisin illalla 20.50.Päässä oli pelkkää surinaa ja jalat spagettina, kun kampesin itseni lopulta ulos autosta. Eilinen meni yhdessä sumussa ja armottomassa väsymyksessä - vanhuus ei tule yksin.

Pitää vielä erikoismainita; Anna ja Johanna teki viikko sitten minulle pitkän kauppalapun ja valmistivat meillä ihan ominpäin ja lasangnea, tuoresalaattia ja jälkiruuaksi pirtelöä.
Pääsin valmiiseen ruokapöytään ja tytöt vielä lopuksi tiskasivat astiat!!!! Tuhannesti kiitoksia vielä näin jälkikäteen Annalle ja Johannalle! Ruoka oli herkullista!!!!

Minulla on tänään vapaapäivä - mitä nyt alkuillasta on yksi keikka. Päiväohjelman alustavat suunnitelmat; Mystin siistimistä, lenkkeilyä, akvaariorutiini, siivoamista... riittääköhän päivän valoisat tunnit???
Aurinkoista päivää!

Reissusta lyhyt kuin kananlento..

Päästiin Pekan kanssa Oulun rautatieasemalle, ennen junan tuloa tuli pakottava tarve veskiin ja siihen se reissu tyssäs. Olin ollut illan huonovointinen ja pakkasin vaisussa tunnelmissa, tietämättä missä mättää.
Ajattelin vain että en ole elpynyt isostajaosta, joka oliki poikkeuksellisen raskas ja olin vasta kello yhdeksän aikaan kotona tiistailtana.
Juna saapui asemalle ja minä soitin Tomille, että en uskalla nousta junaan on niin huono olo. Pekka käänsi auton keulan ja samassa "laatta lens", onneksi ennätin ottaa käteeni jotain mihin oksensin. Kiireesti kotiin ja yö meni oksentaessa. Torstaipäivästä ei juuri ole muistikuvia, nukuin vuorokauden läpeensä.
Perjantaina yritin syödä jo jotain pikkuhiljaa, olo heikko ja tärisevä. Makoilin koko päivän. Tänä lauantaiaamuna ei ole ole parantunut eikä vieläkään pysy mikään sisällä ja päässä humisee.
Mutta ei ku hyvää syntymäpäivää ja tietty Kalevalanpäivää, tässä nyt poistuu ne ylimääräiset nesteet kehosta... I hope.

Aurinko paistaa risukasaan...

Kuvat: 21.2.2009 Kansalliset Iin hiihdot, Illinsaari.

Selvishän se syy mun tajuttomaan väsymykseen, keuhkoputkentulehdus. Kuumeen noustessa ja keuhkojen pihistessä, peilistä katsoi harmaan valkoinen naama ja olo oli ettei uskonut seuraavaa päivää näkevän. Ihminen voi olla todella väsynyt. Pahinta oli, ettei voinut heittäytyä sängyn pohjalle vaan töissä piti olla. Onneksi on keksitty kortisooni ja pillereitä napsiessa olo koheni alussa ajoittain jopa normaaliksi. Muutaman päivän kuluttua tuli esille kortisoonin haittavaikutukset ja makasin työpäivän jälkeen illalla kotona melkein tajuttomuuden tilassa sydän rytmihäiriöistä muljahdellen. Tuntui, että aivan sama heräänkö tästä koskaan enään. Ihmeesti aamu valkeni ja päivästä toiseen raahauduin turpoavin olemuksin. ... kiitos kortisonin.

Nyt olen omatoimisesti pienentänyt kortisoniannosta - vain neljännes pilleri. Keuhkot pelittää jo melko mukavasti, olen käynyt pikku lenkillä koirien kanssa ja paluu normaaliarkeen on pikkuhiljaa palaamassa.
Viimme tiistaina oli kova pakkaspäivä, maanantaina pyysin Sussulta sopisko, että teen vain pienen keskustaan kohdistuvan jaon ja laitan suurimman osan lehdistä postin jakoon, koska mun olo oli vielä hutera ja pelkäsin että keuhkot ei selviä pakkasesta ja painomusteen ärsytyksestä. Onneksi se sopi Sussulle ja olin tosi tosi onnellinen, kun sain helpotusta työpäivään.
Kovia pakkasia oli monta päivää ja Ihkun sietokyky ylittyi. Yllättävän hyvin me niistä päivistä selvittiin, kyllä koiruudet vaistos että mulla ei ole kaikki ok ja yrittivät kovasti huolehtia minusta ja maata mun jalkamutkassa lämmittämässä.

Mä nuorenen jälleen kuun lopussa ja lähden käymään Tomin luona Hesassa. Otan vain kameran mukaan ja laiskottelen. Pekka tulee kotimieheksi, Anna ja Johanna ovat aikoneet huolehtia myös koiruuksista ja kaloista.
Maanantaina ja tiistaina on työpäivät - tiistaina isojako. Ens keskiviikkona hyppään yöjunaan ja palaan sit joskus seuraavan viikon alussa. Aion todella vain olla, olla olla ja kuvata.

Tänään pitäisi käydä koirien kanssa lenkillä, kunhan viemme ensin Pekan Ouluun. Päivä valkeni aika aurinkoisena ja n. -10 astetta pakkasta.
Kaunista sunnuntaita!