tiistaina, marraskuuta 28, 2006

aamulla...

Käytiin lauantaina Anne-Marin ja Aino-snautserin kanssa lenkillä patoaltaalla. Koirat sai rillutella ja me saatiin pestä snakuja ihmis pa...ssa pyörimisen jälkeen. On se kumma kun altaalla kalastavat ei voi mennä kauemmas kyykkimään, pitää tien reunaan kyykkiä. Onneksi sakemannimuorit kiersivät kököt.
Sunnuntaina myllersi myrsky ja vesisade.
Ihkudaa on saanut totutella yksinoloon, ajankuluksi olen jättänyt tuoreen naudan potkaluun tai palan kuivattua naudan mahaa. Kissat on jätetty eri huoneeseen oven taakse, että saavat olla turvassa naskalihampailta.
Mielenkiintoista nähdä tuleeko Ihkudaasta aikuisena vesilätäköitä kiertävä hienohelma. Nyt ainakin juoksee läpi vesilätäköiden, oli kaverina matonpesussa ja jahtas vesisuihkua. Muutenki Ihku on ollut kiitettävästi kaikessa mukana; imuroinnissa, luututessa lattiarätissä, sanomalehtien laitossa lattialle... ne kyllä viedään juoksujalkaa ympäri huushollia ja tehdään silppua... Aamu- ja iltaformulat ovat tosi vauhdikkaat ja kurvit näyttäviä... kyllä Ihkusta vielä kunnon snaku tulee.
Parhaillaan aamuTV:ssä Tiedekahvila osiossa Ihmisen kehityksen ihme kerrotaan että, kanalla on 80% samoja geenejä kuin ihmisellä.
Aamun sää on leppoisa, ei tuule ja lämmintä on pari astetta. Ihku pääsi aamusta Lisan ja Indin kanssa haistelemaan hajuja takapihalta sivutien varrelle.

perjantaina, marraskuuta 24, 2006

sitäsuntätä..

Vuorokausi ennätti vaihtua, klo on 0.39 ja nukkumatti kutsuu. Ihkudaa nukkuu jo omalla karhupedillä, Feisy ja Lisa sohvalla, Indi ja Wilma omilla makuualustoillaan.
Ihku on perehtynyt vaihtokaupaan.. vaihdettavaksi on tuotu tyhjiä rasioita ja kissanpentu. Rasiat menettelee, mutta kiire tuli pelastaa kissanpentu vaikka ei sillä mitään hätää ollu. Ihku on siinä mielessä mukava otus, että jos se ei saa kaverikseen ketään koirista eikä minua, se touhuaa itsekseen milloin mitäkin. Lempparia on silputa pahvipakkauksia, kanamunakennoja ja rasioita. Kun karsin akvaarioista kasveja olen vienyt ne yhden pensaan alle ulos, nyt niitä jostain syystä löytyy sisältä. Ihku juoksee kuin naavaparta rehut suupielistä roikkuen ja tosi ylpeänä saaliista.
Toivottavasti löydän huommena jostain naudan potkaluita. Sateisina päiviä ne ovat hyvää ajankulua koirille.
Olen päättänyt pitää Feisylle kunnon 10 v synttärit 12.12! Kakkuhan on helppo tehdä... maksalaatikkoa ja nakkeja :).
Nyt sleep well!

keskiviikkona, marraskuuta 22, 2006

Sateen ja hämäryyden keskellä


Käytiin eilen Ihkudaan kanssa juustoruudussa, josta kuva. Metsään ei vielä kannata viedä Ihkua jälkireeniin, koska siellä on niin märkää. Meillä on oman porukan koulutuskenttä parin sadan metrin päässä. Mennessä Lisa oli kainalossa, mutta takaisin se himputteli ihan omin jaloin. Oli vähä hakala pitää pentua kainalossa ja tehdä ruutua, kuono oli koko ajan juustopalapussissa. Ihkulla ei vielä käytetä pantaa ja hihnaa. Ei ole mitään tarvetta, kun ollaan enimmäkseen omalla pihalla ja koulutuskenttäkin on hiljaisen sivutien varrella.
Hyvin juustonpalat löytyi ja uusi kokemus sekä nenänkäyttö rauhoittivat hyvin Ihkudaa, sai jäädä nukkumaan kun kävin toisten koirien kanssa lenkillä.
Kun Ihkudaan kanssa tulee aika lähteä metsään, se saa kaverikseen muorit jotka ei juuri hötkyile, eivätkä ainakaan juoksuta pentua henkihieveriin. Mutta alkuun Ihku saa tyytyä liikkumaan pelkästään minun kanssa.
Pitää muistaa, että pentua pitää kuljettaa myös yksin. Jos se leimautuu toisiin koiriin enemmän kuin omistajaan, tulee ongelmia jossain vaiheessa.

Noitanokinenä on toipunut ilmeisen hyvin. Koirien kanssa on tottunut, että annetaan herätyspiikki, kissoille ei sitä anneta ainakaan kastraation jälkeen joten uni on sikeää vielä kotiin tultaessa. Niin ja tehtyjä ihohaavoja ei ommella, vaan ne jätetään avoimiksi, jotta kertyvä neste pääsee valumaan pois. Lisäksi Noitanokinenä sai pitkävaikutteisen antibioottipiikin haavatulehduksen enneltaehkäisyksi.
Ei ku rohkeasti päivän touhuihin hämärästä ja kosteudesta huolimatta. Hyvää päivän jatkoa!

tiistaina, marraskuuta 21, 2006

aamun mietteitä...

aamulla heräsin siihen kun Ihkudaa hyppäs tassut sängyn laidalle ja ilmoitti, että on aika herätä ja ihan oikeassa olikin.
Ei tarvi silti kuvitella, että meillä elämä pyörii pelkästään Ihkun "määräysten" ja halujen mukaan, siinä se saa pyöriä jaloissa ja normaalielämä jatkuu.
Vaikka Lisasta ja Wilmasta on paljon apuja pennun hoitajana ja leikittäjänä, annan myös omaa aikaa Ihkulle; leikitään silloin kun minulle sopii, harjoitellaan esineiden hakemista, luoksetuloa jne.. Ihku saa myös tottua siihen, etten reagoi sen jokaiseen huomionhakuyritykseen, sen on totuttava olemaan myös itsekseen. Tapanani on ollut välillä, että nakkelen Ihkulle ja tietenkin muidenkin koirien käyttöön kaikki tyhjät pahvipakkaukset, tyhjentyneet salaatti- ja liharasiat. Ihkulla kuluu aika hyvin kun puhdistaa ja pureskelee, kantaa rasioita. Pahvipakkaukset saadaan silpuksi kaikkien koirien yhteistyönä ja hauskaa on. Minulle jää vain siivous, joka nytkin on odottamassa.
Ihku on saanut myös kokea,ettei kaikki tekeminen ole sallittua. Välillä sanotaan tiukasti ei ja otetaan kunnon ote niskasta, ylähuulista tai poskista. Minun ote on myös takuulla sen verran tiukka, ettei tarvi jatkuvasti olla kieltämässä samasta asiasta. Tähän liittyy myös ehdottomasti kehu ja taputus kun eitoivottu tekeminen on loppunut.
Jos joka asiasta tekisi ohjelmanumeron Ihkun ja muidenki koirien kanssa, elämä olisi yhtä helvettiä. Pitää osata sulkea korvat ja silmät välillä, ei elämä voi pyöriä pelkästään koirien ehdoin. Kun lemmiekkien perustarpeet on hoidettu, niiden on tyydyttävä välillä olemaan myös itsekseen ja ilman huomiota.

Nyt näyttäisi siltä, että ennätämme vielä Ihkun kanssa makkarajäljelle kun lumi on melkein sulanut. Ulkona riittää nyt paljon mielenkiintoista tutkittavaa lumien hävittyä, saa kaivaa maata, repiä paljastuneita heinänkorsia, kantaa pudonneita lehtiä, kivet on mielenkiintoisia narskuteltavia, kepin palaset on tosi best, juostaan vesilätäköissä... ainoa mikä on ei toivottu on raatojen löytäminen ja mahdollinen syöminen... varsinki päästäisten.. eihän niitä syö edes kissat. Miten pentu voi saada erilaisia kokemuksia, jos sitä jatkuvasti kielletään? Pentu tunnustelee ja tutustuu eri mareriaaleihin ottamalla se suuhun. Ei ole järkevää kieltää ja vartioida sitä koko ajan. Riittää kun puolella silmällä seuraa ettei suuhun joudu mitään myrkyllistä.
Parafiiniöljy on hyvä apu, jos pentu ennättää nielaista jotain sulamatonta.
Ihku on nyt purkanut aamuvillinsä ulkoilemalla useasti ja leikkimällä Lisan kanssa ja kömpi nukkumaan karhupedilleen.
Käyn koiruuksien kanssa tänään lenkillä ja tutkailen vähän maastoa, löytyiskö hyvä makkarajälkipaikka Ihkulle. Jäljen voi tehdä myös omalle pihalle alueelle, joka on vähemmän käytössä.
Ja nyt siivoamaan..

maanantaina, marraskuuta 20, 2006

Ajojahti pimeydessä aamutossut jalassa...

Pitää vielä kertoa loppuillan tapahtumia... "terveellinen elämä alkoi" kalakeiton valmistuksella pakasteseitistä klo 22.30 aikaan illalla :).
Yhden iltaulkoilun aikana Ihkudaa bongas kuolleen päästäisen pihalaattojen välistä, raato suuhun ja välittömästi karkuun ettei kukaan muu koirista saa arvokasta saalista. Kutsuin muut koirat sisälle ja yritin kutsua Ikudaata jotta saisin saaliin pois. Mitä vielä, Ihku painatti korvat luimussa ja raato suusta roikkuen pitkin pimeää pihaa pakoon. Musta snautserin pentu ei muuten erotu pimeässä, sinkoilin sinne tänne aamutossut litisten pitkin pimeää ja märkää pihaa aina sinne päin missä luulin näkeväni Ihkun.
Vihdoin näin Ihkun istuvan talon nurkalla raato edelleen suussa ja ihmetteli varmaan mitä minä touhuan. Sain houkuteltua Ihkun sisälle ja takaa-ajoa jatkettiin sohvaa ympäri, kunnes onnistuin nappaamaan Ihkun kiinni ja saaliin pois.
Kyllä iletti, ällötti ja mielessä "kauhukuvat" mitä sitten tapahtuu jos Ihku ennättää nielaista raadon... ei muuten ollut aivan tuore tapaus.
Toivon, toivon ja toivon puoli metriä puhdasta valkoista lunta, joka peittäisi kaikki pikkuraadot pois koiruuksien ulottuvilta.
Tilanteeseen sopii kuin nyrkki silmään TV 4 Kylmä rinki, sen jälkeen sleep well ja aamutossut kuivumaan.

Nauru pidentää ikää... ja oppia ikä kaikki

Päivä alkoi tänään eläinlääkäriasemalla Akuutissa heti aamusta; Noitanokinenälle olin varannut kivesten poiston ja napatyrän leikkauksen, Lisan jälkeläiselle Troy's Warriour:lle "Troi" oli silmäpeilaus, kyynär- ja lonkkakuvausaika, lisäksi otin mukaan kaverin sakemannin - joka sattuu olemaan minun kasvatin jälkeläinen - jolle oli lonkka- ja kyynärkuvaus.
Ensimmäiseksi käsittelyyn pääsi Troy, silmät peilattiin terveiksi, kyynärät lähti nollana, lonkat A/B-C. En ole muuten koskaan nähnyt snakua, jolla on niin mahtavat lihakset kuin Troilla... on poika saanut pikkusen liikuntaa :).
Ja sitten oli Noitanokinenän vuoro ja makeat naurut, pahana tyränä pitämäni mahanalus rellukka oli läskiä... aivan oikein... kissoille läski kerääntyy kuulemma mahanalle lähelle nivusia... varsinki vanhemmilla kissoilla.. Pallit olivat pienet, mutta sentään löytyivät, on niin läskinen ettei kivekset ole kuulemma voinut kasvaa suuremmiksi.
Sen siitä saa, kun Tursake ja Killi kantavat kaiken saaliin Noitanokinenälle ja lisäksi se on pitänyt hyvin puoliaan ruokakupilla ja paheisiin kuuluu myös ääretön laiskuus. Nyt on pakko tehdä muutos, ruokaa vain rajoitetusti esillä, ei sianlihasuikaleita, ei vispikermaa... Onneksi kissannappulat ovat olleet sentään vähärasvaisia.
Eläinrakkaus ja niistä huolehtiminen ei aina ole eläinten parhaaksi, joten otetaampa lusikka ja järki kauniiseen käteen.
Ja kaverin sakemannilla oli lonkat ja kyynärät ok, joten ei ollenkaan hassumpi reissu. Olimme onnekkaita, sitä ei kaikki asiakkaat / potilaat tänä aamuna olleet, esim. auton alle jäänyt kissa joka oli niin pahoin loukkaantunut että piti tehdä se viimeinen palvelus.
Osaammeko arvostaa terveyttä ja jokaista uutta aamua johon saamme herätä? Pidämme niitä useimmiten asiaan ja luontaisetuihin kuuluvana itsestäänselvyytenä.
"Emmentaali" loppui, ja koirat odottaa iltaruokaa.
Noitanokinenä muuten toipuu pesuhuoneen lämpölattialla ja tulee jo kehräämään ja kiehnäämään.. jospa se elämä siellä läskien alla ja pallittomana voittaisi ja tulevaisuudessa vähemmän pulleana.... I hope.

sunnuntaina, marraskuuta 19, 2006

Liisan liukkaat..

Todella surkea keli ja sää ulkona, vettä satanut niin että nyt on vain vettä, loskaa ja jäätä. Koirat ovat turhautuneita, kun ei ole käyty lenkillä. Hyvä että pihalla pysyy pystyssä.
Ihkudaa pääsi eilen illalla kainaloon nukkumaan vähän vahingossa. Katseli TV:tä sängyssä, Ihku pyysi päästä sänkyyn jossa oli minun lisäksi jo Feisy, Wilma ja Lisa. Otin Ihkun kainaloon ja olipa se vähän leuhkaa koiraa, tajusi selvästi tilanteen tärkeyden.
En raskinut nostaa Ihkudaata lattialle, ennenkuin nukahdin ja niin sitä köllöteltiin aamu viiteen asti, kunnes Turo tuli herättään. Ulkoilutin koirat ja takaisin nukkumaan, Ihku sai jäädä omalle Karhupedille aamu-unille.

Ihkudaalla on ollut koko aamupäivän kova vauhti päällä. Kun vauhti ei osoittanut hyytymistä parin tunnin jälkeen, sulatin naudan potkaluun pakasteesta. Ihkudaa on purkanut luuhun enimmät energiat ja köllötteleen nyt karhupedillä.... rauhallista vähän aikaa.
Vaihdoin eilen talvisen värisävyn sivupohjaan, kevään ja auringon myötä väri vaihtuu jälleen.
TV 4 tulee just "Eläimet hurrikaanin kynsissä. Ohjelmassa seurataan urheita eläinsuojelujärjestöjen työntekijöitä ja vapaaehtoisia, jotka pelastavat hurrikaani Katrinan tuhojen eristämiä lemmikkejä New Orleansista. Dokumentti."
Lemmikit on joutuneet kärsimään, siinä kuin ihmisetkin hurrikaanin vuoksi. Minulla on harvoin posiitiviisia ajatuksia Ameriikasta, varsinkaan yhteiskuntajärjestelmästä ja en pidä maata edes sivistysvaltiona. Sieltä kuitenkin löytyy ihan tavallisia ja inhimillisiä ihmisiä kuin muualtakin.
Tiedotusvälineissä näytetään Usasta enimmäkseen vain kuuluisuuksien, rikkaiden, idiootti presidentin ja rahanvallan toilauksia ja kulutusjuhlaa. Onneksi saa myös nähdä tavallisten eläinrakkaiden ihmisten vapaaehtoista työtä vaikeissa olosuhteissa.

lauantaina, marraskuuta 11, 2006

Unikuvia...




Yläkuvassa Noitanokinenä rentoilee ja alakuvassa Tursake ja Ihkudaa untenmailla. Älkää vaan pääskö käsitykseen, että meillä on näin rauhallista... kaikki vaan nukkuu.
Sakemannimuorit on pesty ja varapatja raahattu vihdoinki pihalle. Ensimmäiset Ihkudaanpissamatot odottaa pesua, puhtaita en ole vielä laittanut tilalle. Nyt kun Wilma ei pääse oksentamaan pennulle ruokaa on Lisa aloittanut "ruokinnan". Ei voi hetkeksikkään herpaantua snakujen vahtimisessa ruokailun jälkeen ja Ihkudaa tietää käyttää tilaisuutta hyväkseen.
Torstaina kuulinmme sitten Ihkudaan Pihtiputaalla olevan siskon kuulumisia! Terveisiä kaikille Ihkudaan sisaruksille ja veljille.. täällä roikutaan välillä lahkeessa tai sukassa, etsitään lammikoita ja riehutaan. Kainaloon kyllä nukahdetaan nätisti. Ja tyytyväisyys on huipussaan, kun ruoka-annos on tarpeeksi suuri :).
Viikonloppu on mennyt tähän asti rauhallisissa merkeissä, jos lukuun ei oteta viittä koiraa, jotka "pyörii jaloissa". Pakkanen kiristy vaan harmittavasti ja tuuleskelee sen verran, ettei snakujen kanssa ole päässyt lenkille.
Hyvää viikonlopun jatkoa!

keskiviikkona, marraskuuta 08, 2006

Ähky...

Kuvassa näette varapatjan kansoituksen; Ihkudaa nukkuu Indin suojassa, Noitanokinenä Indin selkäpuolella ja Feisy taustalla.

Käytiin tänään Pekan kanssa Oulussa, Hammarin Sähköstä lamppuja, tutustumassa avattuun lemmikkieläinkauppaan Haukun Paikka:an josta lähti mukaan pari Tiikeribarbia ja kolme Intiaaninsulkaa, jotka tulivat täydentämään jo olemassaolevaa parvea. Lisäksi haettiin yksityiseltä Keltarihmakala.
Päivä oli jo niin pitkällä, että armoton nälkä riivas, ja missä muualla parhaiten pääsee nälästä kuin RAX-Pitzzabuffetissa... ei ku syömään.
Tuli sen verran paljon ahmittua, että suunniteltu ruokakaupassa käynti päätettiin jättää väliin. Täydellä vatsalla ei kertakaikkiaan voi ostaa ruokaa :), vieläkin on ähky olo vaikka on myöhäinen ilta.
Sää on lauhtunut ja olen käynyt koiruuksien kanssa metsälenkillä, hitsi että luonto on taas kaunis, lunta puissa, sopivasti maassa että pääsee hyvin liikkumaan. Kunhan aurinko pikkusen pilkistää, pitää käydä valokuvaamassa luontoa...
Ihkudaa on ponteva tyllerö, se on ilmeisesti kasvanut sen verran, että ruoka-annoksen kokoa on joutunut tarkistamaan ylöspäin reippaasti. Pihalla vedetään jo formuloita ja sisällä pissatkin tulee useimmin paperille, kun sanomalehtiä on laitettu vähän laajemmalle alueelle :).
Wilma on eristettävä vielä ruokailun jälkeen, ettei se pääse oksentamaan ruokaa Ihkudaalle.
Ihkudaan siskon Zaran (valkoinen nauha), kuulumisia olemme saneet lukea mailitse. Oli mukava ylläri, kun Zaran omistaja laittoi mailia. Lisan urokset ovat päässeet omiin koteihin ja tytärestä "Kertusta" näyttäisi tulevan luonteeltaan Lisaan... häntä heiluu ja positiivinen elämänasenne. Laura on kovasti tykästynyt Kerttuun.
Nyt sleep well ja vatsan viereen köllähdän.

perjantaina, marraskuuta 03, 2006

Ihan pikkasen kylmää...

Perjantai klo 23.31.
Ulkomittarissa komeilee -20 ja suuri täysikuu mollottaa kirkkaasti taivaalta.

Nyt se on sitten nähty ihan livenä... Noitanokinenä ja Ihkudaa makasi vierekkäin ja Noitanokinenä laittoi tassun Ihkudaan kaulalle :).. ja kamera kaukana.
Kun olen yksin kotona eläinlaumani kanssa, vietämme melko boheemia elämää.. nyt on varapatja ollut jo viikon olohuoneen lattialla päällystettynä koiruuksien lakanoilla ja peitteillä. Tarkoitus oli pestä sakemanni muorit ja ajattelin että niillä on siinä hyvä ja lämmin köllötellä kostealla turkilla. Muorit on edelleen pesemättä pakkasen vuoksi, mutta ompa mukava kölliä ja leikkiä patjalla koiralauman kanssa.

Patjasta on tullut kaikkien koirien lemppari paikka... miten sen raskii viedä pois :).
Kun käymme illalla nukkumaan ja valot sammutetaan Ihkudaa vinkuu hetken sängyn vieressä, mutta lähtee sitten etsimään itselleen unipaikkaa. Aamulla löydän sen yleensä Feisyn tai Indin vierestä. Risuparrat nukkuu tietenki mun vieressä, hetken aikaa voi myös Feisy nukkua sängyssä, Indi ei tule koskaan sänkyyn.
Kävin aamulla Tiinan ja Martan kanssa kaupassa, samalla kävimme kirpparilla josta ostin punaisen nallen ja sakemannin näköisen pehmolelun koirille. Noista pehmoleluista pitää vaan muistaa irroittaa silmät ym. helposti irtoavat osat pois, ettei koirat popsi niitä napoihinsa.
Ihkudaa on oppinut tunnistamaan oman nimensä ja on hyvin leimautunut minuun koirakavereista huolimatta. Toivotaan että sää lauhtuisi, pääsisi partanaamat kunnon lenkille. En ole hankkinut niille "takkeja" koska pärjäävät ilman niitäkin. Odottelemme lauhempaa ja karvankasvua :).
Tämä päivä meni vähän laiskotellessa ja koiruuksien kanssa telmiessä.. jospa huomenna saisi jotain aikaiseksi.
Sleep well!

keskiviikkona, marraskuuta 01, 2006

Pakkasia pitelee...


Klo 22.35, ulkona pakkasta -17!
Kuvassa Ihkudaa nukkuu turvallisesti karhupedillä suuren tassun suojelemana :)!
Ihkudaa huomas eilen illalla, että kun olen koneella, sen pitää päästä syliin nukkumaan. Eihän siinä sitten voinut tehdä mitään, joten tänään raahasin karhupedin tietsikkapöydän viereen ja kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä järjestelyyn.
Noitanokinenä on ihastunut kakaraan, se houkuttelee Ihkudaa leikkimään kissanputkeen ja painimaan, hakeutuu pennun viereen ja olen yllättänyt ne nukkumasta Feisyn vieressä sulassa sovussa päät yhdessä.
Olin suunnitellut peseväni muorit, mutta en raski koska ulkona on tuota pakkasta. Pitää odotella hieman lauhempaa säätä, että muorit ei vilustu käydessään pesun jälkeen tarpeillaan ulkona.