maanantaina, elokuuta 29, 2011

Puolukoita, puolukoita

Ihan pikainen kommenti viimmeaikaisista kuulumista.
Olemme rehkineet kaverin kanssa puolukkametsissä viimeisen viikon. Aamusta metsään ja iltapäivällä illaksi töihin. Meillä on ollut uskomaton tuuri puolukoiden kanssa. Ankean yleiskatsauksen jälkeen... ei puolukoita viimme vuotisissa paikoissa vaihtui ilon kiljahduksiin kun löysimme joka päivä aivan uskomattomia apajia.
Jostain sitä saa vaan voimia ahertaa, töissäkin on vierähtänyt monesti yli puolenyön. Voimaa antaa, kun tietää ettei tämä kauaa kestä, napsii vitamiineja ja särkylääkkeita sopivassa suhteessa. Piti elää näin vanhaksi, että sai oikeaan käteen jännetupentulehduksen. No hätä, poimuri pysyy myös vasemmassa kädessä :).

Koiruudet ovat päässeet metsään vähän vuorotellen, yksin, kaksin, harvemmin kaikki kolme yhtä aikaa. Wilmakin on jaksanut taapertaa metsässä 5h, joten sillä taitaa olla kaikki tällä hetkellä OK!

Työt loppuu sopimuksen mukaan 4.9. Kenellekkään kesälomittajalle ei jatkettu sopparia, mutta luvattiin soitella heti kun työtilanne vaatii. Totta puhuen olenki pikkusen loman tarpeessa, enkä kanna huolta huomisesta... ei jaksa nyt :).
Aurinkoista alkavaa syksyä täältä pilvisestä ja tuulisesta Iistä.

torstaina, elokuuta 18, 2011

Pitkässäkarissa


















Sunnuntaipäivä vietettiin Pitkässäkarissa soudellen, ruohoa leikaten ja makkaraa paistaen. Sää oli tosi lämmin ja aurinkoinen... taisi olla viimeinen kesäpäivä. Koirista oli mukana vain Wilma ja Ihqudaa, Unski jäi pönttö päässä kotiin.
Tulipahan sitten koettua sekin, että kuvaaminen ei maistunut yhtään niin hienolta kuin aiemmin. Olen varmasti yksinkertaisesti puhkikuvannut "rannalla kuvat". Nyt pitäisi keksiä uusia juttuja, mutta vähän vaikeaa se on kun kamera on mukana vain koirien kanssa lenkkeillessä... ei ole aikaa lähteä uusille urille etsimään uusia kuvauskohteita.
Kävin Unskin kanssa sunnuntaina iltapäivällä pyörälenkillä ja pojalla riitti vauhtia koko 10 kilometrin verran. Välillä poikettiin Martan luona ja Unski sai pullaherkkuja.
Nyt painaa päälle lenkki koirien kanssa ennen töihin lähtöä. Pitäisi käydä katsastamassa puolukkatilanne viimme vuotisillä keräilypaikoilla. Eilen katsastimme yhden paikan ja löysimme paljon hyviä mustikoita. Olemme saaneet päivittäin mustikka-annoksemme lenkkipolkujen vierestä. Eilen näytti, että Wilmaa alkaa jo kyllästyttään mustikoiden syönti ja se olisi halunnut jatkaa matkaa, että pääsee haisteleen hajujälkiä. Lohdutin Wilmaa, että nauti nyt mustikoista ja metsästä, sillä on koiria jotka ei ikinä pääse metsään ja mustikoita syömään.
Ei auta vaan pitää lähteä lenkille, koirat tepastelee jo levottomina.

Ei sieniä, vaan marjoja

 Juolukoita
 Puolukoita

 Haituvia
 Ötökät kiusaa Ihqudaata

 Niinhän siinä kävi, että Pekka ei löytänyt yhtään sientä lauantain reissulla. Kiersimme koirien kanssa hakkuuaukion, josta keräsin viimme syksynä melkoisesti puolukoita. Nyt puolukoita näytti olevan vain yhdellä hakkuuaukion reunalla ja keräsimme ne hyytelöä varten. Sää oli puolipilvinen, kun aurinko paistoi oli tosi lämmin ja kun aurinko meni pilveen oli melkein viileää. Aikamme kierreltyämme juotiin kahvit ja lähdettiin kotiin.
Iltapäivä meni koiria trimmatessa ja nyt ne näyttää kynityiltä.

lauantaina, elokuuta 13, 2011

Nikon D90 palasi kotiin JEEE!!!!!

 Nikon D90, objektiivit Nikkor 18-200/3.5-5.6G VR ED DX ja Nikkor 50mm 1:1.8 D






Taas näitä "kukka ja kimalainen" kuvia.
Torstaina iltavuoroon ja perjantai aamuna kuuden jälkeen kotiin. Koirat odotti häkissä ja pääsivät heti aamulenkille altaalle. Pienen aamupalan jälkeen kellahdin kahdeksan jälkeen nukkumaan sohvalle ja heräsin puoli yhden aikaan. Ei malttanut nukkua pidempään, kun piti kipaista postilaatikolle josko ilmoitus kameran saapumisesta olisi tullut... ja olihan se. Postilaatikkoon oli saapunut myös ilmoitus kameran ja jalustan välikappaleen saapumisesta. Olin tilannut sen netin kautta Verkkokaupasta ja siellä on kyllä hyvä palvelu. Näki heti onko tavara varastossa, ei ollut mutta tilausvahvistus tuli. Seuraavaksi tuli meili, ettei tilaamani tuotetta ole vielä tullut ja seuraavaksi tulikin meili, että tilaamani tuote on postitettu minulle. JEE!
Piti heti klikkailla kukkapuskia ja ötököitä.
Tänään lähdemme sieneen ja minä en ota keräilytarvikkeita mukaan vaan kameran. Pekka saa katella sieniä, joita on kyllä huolestuttavan vähän näkynyt.
Koirat pääsee mukaan ja myöhemmin päivällä joutuvat trimmauskäsittelyyn.
Käytin Unskia eläinlääkärissä ja vaikka olin saanut kaverin ensiapu neuvoilla pallipussin paranemaan päin, oli syytä käydä lekurissa. Eläinlääkäri totesi pussissa ihotulehduksen, joka on ilmeisesti seurausta jonkin ötökän puremasta/pistosta jota Unski on alkanut nuolemaan ja osasyynä on myös tämä vuodenaika.... juu ja pallit poistanut el.lääkäri sanoi ettei nykyisin tarvi ajoittaa pallien poistoa kylmempiin vuodenaikoihin. Unskilta tutkittiin varmuuden vuoksi myös eturauhanen ja se oli ihan Ok.
Unski sai antibiootti piikin ja reseptin viiden päivän Synulox vet 200mg/50mg tablettikuurille. Unski on jälleen pönttöpääkoira. En ole aiemmin kyllä nähnyt koiraa joka suhtautuu kuin ei mitään pönttöön. Unskille näyttää olevan ihan sama onko pönttöä vai ei, ei tarvi pyydystää pönttöä laittaessa, Unski istuu nätisti valmiina.

Sit niihin ensiapuohjeisiin. Minua neuvottiin (luotettavalta taholta) suihkuttamaan pallipussia, kuivaamaan erittäin huolellisesti ja jos patit ei eritä mitään laittamaan perunajauhoja - jos erittää niin hienoa sokeria ja antamaan kyytabletti. Hienoa sokeria käytetään kuulemma kuivaamaan eritteet alueista joita ei voida esim. ommella tikkejä. Perunajauhon käyttöhän on vanha ja tuttu esim. hautumien hoitoon käytetty konsti. Toi hienon sokerin käyttö oli kyllä täysin uusi juttu, mutta jo seuraavana päivänä pallipussi näytti täysin erilaiselta. Lekuriin mennessä piti jo ihan miettiä mennäänkö sinne turhaan. Kyytabletin annoin vain kerran, hienoa sokeria laitoin joka suihkutuksen jälkeen.
Vaikka Unski on saanut nyt antibioottia, laitan joka suihkutuksen jälkeen hienoa sokeria edelleen.
Unski oli muuten aika mainio el.lääkärissä. Kun el.lääkäri teki jonkin toimenpiteen/tutkimuksen Unski alkoi tuijottaan ikkunanlaudalla olevaa nappulakuppia. Sanoin lekurille, että sen pitää antaa Unskille makupala palkkioksi... ja niin Unski sai useamman makupalan aina toimenpiteen jälkeen. El.lääkäriä vähä nauratti ja se sanoi että olispa kaikki koirat samanlaisia, alistuvat kiltisti toimenpiteille koska saavat sen jälkeen palkkion.

Nyt metsään kahvitermarin ja koiruuksien kanssa.
Aurinkoista lauantaipäivää.

tiistaina, elokuuta 09, 2011

Jee ja voi ei!

JEE - Eilen soitti Tomi Suomen Interfoto Oy:stä, että kameran näyttö on vihdoin tullut ja kamera olisi valmis lähetettäväksi - tiedusteli kuinka haluan kameran toimitettavan. Sanoin Tomille, että minulla oli tarkoitus kysyä kun hän soittaa, että "mikä kamera?" Nauruksihan se meni ja toki ymmärrän, että varaosien toimittajastahan se on kiinni, että tämä kesti niin kauan. Pyysin toimittamaan kameran postissa, kiire on loppunu. Matkahuollon kautta kamera olisi tullut huomattavasti nopeammin. Odotellaan nyt että kuinka kauan posti kulkee...


VOI EI - Unskin "melkein" tyhjiin kivespusseihin on ilmestynyt vaaleanpunaisia paukamia (harmi etten hoksannu ottaa kuvaa). Suurimmat pikkusormenpään kokoisia... oikea ryhelmä ja tosi ilkeän näköisiä. Nyt Unski pönttö päässä ensiavun saaneena ja vasta huomiseksi sain ajan lekuriin.
Joten huomenna lisää stooria.

sunnuntaina, elokuuta 07, 2011

Vanha kunnon Canon PowerShot A40








Joo, ei ole tullut vieläkään sitä "helkkarin" kameraa huollosta... odottaa sitä helkkarin infonäyttöä tulevaksi... onkohan sitä vielä edes valmistettu... miten jonku varaosan odottelu voi kestää kuukausia... raivostuttaa niin vietävästi ettei enään jaksa raivostuttaa.
Lähdin päivällä koirien kanssa Kotakankaalle ja tein muutaman pitkän ja mutkittelevan nakkijäljen. Odottelimme Piksun ja Lisan saapumista ja jäljet sai sen aikaa vanheta.
Päästimme koirat alueelle ja siinä niillä olikin pitkäksi aikaa tekemistä, ei ne nakinpalat sieltä ilman tarkkaa työskentelyä löytyny. Välillä kävimme lenkillä, sää oli mitä mainioin, aurinko paistoi ja lämmintä oli +20. Palasimme takaisin jälkialueelle ja koirien nakin etsintä jatkui. Kun olimme valmiit lähtemään pois koirat oli jo siinä vaiheessa aika sippejä. Lisa ja Ihqu sippas ensimmäisenä, Unski loikki vielä sinne tänne ja Wilma jäljesti sitkeästi viimeisiä herkkuja. Metsässä kului reilu kolme tuntia ja loppupäivän koirat ovat olleet tosi rauhallisia, siihen saattaa olla syy myös kolmen päivän Axilur kuurilla jonka viimeiset tabletit annan huomen aamulla.

Olen ollut edelleen iltavuorossa, viimme viikolla tein vielä pidennettyä työpäivää ja ens viikko menee myös ilta- ja varmaan myös osittain yövuorossa. Pari viikkoa sitten kävin poimimassa kolme ämpärillistä mansikoita, viimme viikolla kävimme useampana päivänä mustikassa ja nyt alkaa olla jo vähän helpottunut olo... pakasteessa on talven varalle marjoja.
Koirarintamalla ei mitään uutta, Wilma on voinut ainakin tähän asti hyvin. Viimme viikolla sain jopa Ihqun ja Unskin pestyä. Ihqun sain nypittyä eilen illalla, trimmaus edelleen odottaa. Wilma on pesemättä ja siistimättä... no jospa ens viikolla ennättäisi, kun ei tarvi välttämättä mustikassa käydä... ainakaan joka päivä. Koirat ovat popsineet valtavan määrän mustikoita, meidän mustikkareissuihin on kyllä aina sisältynyt myös lenkki, jotta mesässä olo olisi koirille mukavaa... täyttyyhän se koiranki maha joskus.

Kyllä sitä on pöljä. Olen tuhertanut tänä iltana useamman tunnin, kun yritin ladata netistä tolle vanhalle kameralle kuvanpurkuohjelmaa. Hyvä yksinkertaisuus... nehän sai sitten lopulta purettua parilla klikkauksella, kun kamera oli liitetty USB piuhalla tietsikkaan, ilman mitään ajureita... on se toi Windows viisas. Olen ennättänyt koneelle viimme aikoina niin harvoin, että tuntuma näppäimistöön ja koneeseen on näköjään kadonnut. Ajattelin jo yhtenä päivänä että voisin tulla toimeen "ehkä" ilman tietsikkaa. No eiköhän mieli muutu, kun työt loppuu... sitten on aikaa ja aikaa.
Nyt kello lähestyy jo keskiyötä, joten pitää siirtyä lauman kanssa makkarin puolelle. Unski nukkuu pää tyynyllä vieressä ja likat jalkopäässä, välillä on aika ahdistava tunne kun ei kylkeä saa käännettyä. Joo ja Wilma herättää taas joka aamu minut viiden jälkeen... ihan pikkusen on harmittanut kun ei sillä kuitenkaan ole mikään kiire tarpeille.
Oikein mukavaa alkavaa viikkoa.

Nadan vierailu Oulussa 6.8.2011

 Nada ja Tanja harjoitusradalla.



 v
 Seisontakuva Nadasta.
 Ahne Nada.
Olipas tosi mukava nähdä Nada touhussa ja toimessa. Todella ehtymätön tarmopesä ja näyttäisi olevan vielä aika perso kaikelle syötävälle. En kyllä aiemmin ole usein nähnyt, että ennen kisasuoritusta yritetään ottaa ylimääräistä energiaa pois pallon heittelyllä sun muulla touhulla :).
Nada tais muistaa minut jollain tavalla, koska antautu rapsuteltavaksi ja toi palloa, kun otin kuvia.
Tanjan ja Nadan suoritusta oli tosi mukava seurata, harmittavasti tuli pari kämmiä... olisko Nadalla sittenkin ollut vielä liikaa vauhtia.
Vaikka Nada on todella vauhdikas tyyppi, odotteluaikana malttoi ottaa lunkisti ja rauhallisesti.
Nada on mielestäni ropaltaan Wilman tyyppinen, päästään ei juuri Wilmaa muistuta. Karva on tosi karkeaa ja pikimustaa.
Terveiset Veralle, Tanjalle ja huoltojoukoille :)... unohtamatta tietenkään Kodaa ja Nekkua!