torstaina, elokuuta 30, 2007

ulkoilua, ulkoilua

Kuvat: Ihku Pointin edessä kiinni.
Tänään on ulkoiltu kauniissa aurinkoisessa säässä, melkein koko päivä. Aamulenkki käytiin mutkitellen eri paikoissa - hihnalenkkinä. Johtotähtenä tälle päivälle oli Ihkun opettaminen uusille asioille - odottamaan kytkettynä oudoissa paikoissa, kun minä olen liikkeissä sisällä. Aamulenkillä kytkin kaikki koirat Seon pihaan ja pystyin hyvin seuraamaan ikkunasta kuinka Ihku käyttäytyy. Lisa ja Wilma oli esimerkkinä uudessa tilanteessa ja hyvin meni, Ihku oli esimerkillisesti koko ajan.
Palattuamme kotiin laitoin koirille Stronhold-myrkyn - erotin koirat etteivät pääse toisiaan tutkimaan myrkyn laiton jälkeen. Odottelin tunnin ja sitten lähdin Ihkun kanssa pyöräilemään Haminalle. Ensimmäinen kilometri mentiin "sata lasissa" sitten hiljensin vauhtia, että Ihku pysyy ravilla. Ensimmäiseksi poikkesin Pointissa ja Ihku ränniin kiinni oven viereen niin,
ettei Ihku yltänyt ulko-ovella asti. Pientä vikinää kuului sisälle, mutta muuten kaikki meni hyvin.

Sitten jatkettiin matkaa Martan luo ja siellä myös Ihkun kytkeminen jatkui ulko-oven pielessä. Kävimme myös Martan kanssa kävelyllä Ihkulle uudessa ympäristössä, ennekuin palasimme Pointin kautta kotiin.
Vähä pelkäsin reissuun lähtiessä, että Ihku-nahkahihnan syöjä puree välittömästi hihnan poikki jäädessään yksin. Onneksi ei tapahtunut mitään sellaista ja toivottavasti Ihku jättää toistenki kiinni ollessa hihan rauhaan.
Ja näin Ihku on saanut jälleen uusia "opetuksia" ja kokemuksia muutaman kilometrin lenkkeilyn ja n. 9km pyöräilyn yhteydessä.
Kuvittelin reissun jälkeen, että Ihku olisi edes vähän väsynyt päivän tapahtumista.... turha toivo... heti pihalle päästyämme nappas kepin suuhun ja vaati sen heittämistä ja koko illan on touhunnut, kuin ei olisi koko päivänä päässyt lenkille tai saanut aktiviteettia.

Nyt odottaisi metsissä löytäjää Matsutake-sieni, jolla saisi hyvät ansiot. Kasvaa jäkäläkankailla ja kuulemma Iistäkin sitä on löydetty. Ei vain ole meidän eteen sattunut, vaikka jäkäläkankailla on kuljettu. En laittaisi ollenkaan vastaan, jos pääsis kunnon apajalle.... elää toivossa.

P.S
mun nenä on edelleen kipee, ei ollenkaan tunnu "omalta" ja vasemmasta sieraimesta tulee vieläkin silloin tällöin verta. Ihku nukkui kainalossani viimme yönä, joten kaikki Ok :).
sama






keskiviikkona, elokuuta 29, 2007

tähtiä, punaista ja mustaa...

Kuva: Kukkahattutäti... se vaan nyt näyttää siltä.

Kun sain työhommat tehtyä lähdimme Pekan ja koiruuksien kanssa sieneen. Koirat formuloi tuttuun tyyliin, niin että pusikko rytisi. Siirryimme jonkin ajan kuluttua toiseen paikkaan ja olin just poimimassa pientä karvarouskua, kun Ihku porhalsi täydessä "sata lasissa" naamani alta. Nenästä kuului rutinaa ja sitten näky tähtiä ja "veri lensi" ja itkuhan siinä kans tuli... sattu niin peevelisti - Ihkun vauhti ei hidastunut. Onneksi olimme vielä lähellä autoa, että sain verenvuototuketta. Olo oli pöllähtänyt ja meni aika kauan, ennenkuin verenvuoto lakkasi. Koirista Wilma oli ainoa joka tajus, että nyt ei ole kaikki ennallaan - seisoi koko ajan vieressäni. Lähti toisten kanssa formuloimaan vasta sitten, kun annoin sen haistella nenääni muutaman kerran ja lähdin jatkamaan sienestämistä.
Nyt nenänpää on "Ihkun menosuuntaan" vinossa ja nenänpää musta.

Digiaika lähestyy ja minulta poistuu pieni matkateevee tietsikan näytön vasemmalta puolen, koska ei kannata hankkia toista digiboxia. Pitää vaikka kuunnella radioa ja musiikkia tietsikalla ollessa, ettei olisi ihan web-maailman varassa.

Koiruudet nukkuu jo, joten minäkin taidan kömpiä punkkaan kipeän kärsäni kanssa. Sleep well.

tiistaina, elokuuta 28, 2007

jauhopussi hajotettu lattialle; kuka (ketkä) on syyllinen???

tässä Wilman parta
tässä Ihkun parta
Tässä Lisan parta
Kuvat on otettu koirien ulkoilun ja keittiön siivouksen jälkeen.. todistusaineisto edelleen hyvin näkyvillä.
Aamulla odotti makkarin oven takana valkopartaisia snakuja ja keittiön lattialta löytyi jauhopussi -syyllisiä ei ollut vaikea jäljittää - vai mitä? Eteisen lattialle oli silputtu rottinkinen leipäkori, se oli ilmeisesti otettu käsittelyyn ekaksi. Ja syyllisinä pidän Ihkua, sillä on tapana aukoa kaappien ovia. Aiemmin ei ole kyllä mitään "tuhoja" kaapeissa tehnyt.
Vahingot oli niin pienet, että mitään seuraamuksia ei syyllisille tullut. Turha möykätä, kun tapahtunut on tosiasia, tai niinku Tomi kertoi Laurin sanoneen - "turha käyttää enään vilkkua kun auto on ojassa".

Varmaan vähän edelläolevaan aiheeseen liitty, mutta tilasin koirille Stronghold-kuurit. Ihku niiskutti eilen ekakerran ja vielä aamulla uudestaan. Tämänaamuinen niiskutus voi liittyä jauhoihin, mutta eilinen niiskutus ei. Nenäpunkkiepäilyn vuoksi lääkitsen kaikki koirat ja kissat varmuuden vuoksi. Stronghold tehoaa myös joihinki matoihin, eikä sen käytössä ole rajoituksia ajatellen astutusta, nartun kantoaikaa tai penikointia.
Edellisen kerran madotin kaikki n. reilu kuukausi sitten. Pyyntikissat perheenjäseninä pakottaa säännölliseen madotukseen ja Wilman astutus suunnitelma vaikuttaa myös asiaan tällähetkellä.
Kissat ovat muuten hiton kranttuja ruokailijoita... ei kelpais kuin possun suikaleliha ja yksi merkki Happy Cat- ruokasarjasta.

Eilen sain sitten itsestäni irti ja kävin Ihkun kanssa koulutuskentällä. Harjoittelimme kontaktia, avoestehyppyä (matalan) sekä A-esteen ylitystä (este oli loivassa asennossa). Motivointina tietty kehut, makupalat ja patukka. Kun säädin esteitä, Ihku kulutti aikaansa hyppimällä toisen esteen yli ihan omatoimisesti. Siitä päätellen touhu oli sille erittäin mieluisaa.
Tarkkana saan Ihkun kanssa olla, on se sen verran täpinöissään, että rauhoittuminen pitää heti aluksi myös ottaa huomioon. En pitänyt Ihkua liinassa kentällä, vaan vapaana. Motivoinnilla pystyin hyvin ohjaamaan hypyt ja A-esteen ylitykset. Otin myös patukan hakemista avoesteen yli ja hyvin Ihku suoritukset teki.

Nyt päivän touhuihin, pilvisessä säässä.


maanantaina, elokuuta 27, 2007

videon lataus blogiin epäonnistui...



Yritin ladata kevättalvella otetun lyhennetyn videon blogiin, mutta se epäonnistui kaksi kertaa ja en jaksa enään kokeilla kolmatta kertaa. Laitetaan sit kuva Wilmasta, otettu vasten aurinkoa kauniissa metsässä, kauniissa ja lämpimässä säässä 23.8.07.

Aamu valkeni koleana n. +3 lämpöastetta, onneksi aurinko paistaa. Nyt olisi mitä mainioin ulkoilu ja marjastus sää, mutta taitaa jäädä tältä päivältä. Pitää tehdä työhommia.Lauantain sateen välissä kävimme Päivin ja Aleksin kanssa kentällä reenaamassa. Tai minä olin Wilman kanssa häiriönä, kun Päivi reenas. Wilma oli innoissaa, kun pääsi pitkästä aikaa kentälle, hyppi ihan omatoimisesti avoesteen yli. Kävin kaikki PK aloluokan liikkeet läpi. Loppuillan Wilma oli sitä mieltä, että minä olen vain sen ihminen... pikkusen leuhotti.

Eilen kävin takametsässä lenkillä ja kaikki meni paluumatkalle asti hienosti. Metsässä loppumetreillä Lisa bongas ihmispaskakasan ja ennätti sotkea itsensä. Voi keleen kele... ei voi olla inhottavampaa tilannetta. Otin Lissua kintuista kiinni ja huljuuttelin vesilammikossa enimmät kokkareet pois. Minulla nousi takuulla savu korvista kävellessämme loppumatkan kotiin, luin Lisalle sellaiset madonluvut - toivottavasti muistaa. Pihalla Lisa kiikkuun kiinni, vedin vesiletkun sisältä ulos ja Tervashamppoon kanssa pesin Lisan perusteellisesti. Onneksi meillä on mahdollisuus saada lämmin vesi letkulla ulos. Nyt Lisalla on kiiltävä ja puhdas karva ja taas jonkin aikaa Lisa pysyy kytkettynä lenkillä.Ei ole sympaattiset ajatukset paskojan suuntaan, kakspiippunen ja suolapanokset tulee välittömästi mieleen.
Ilokseni totesin eilen lenkillä, että sittenkin on mahdollisuus saada hyytelöpuolukoita kerättyä. Jokin aika sitten vaikutti, ettei puolukoita tule lähimetsiin.
Tänään olisi tarkoitus Ihkun kanssa käydä kentällä hyppyreeneissä, pihalla harjoitellaan kontaktia ja noutokalikan pitoa.Naksuttamisesta on tullut taas "päivän sana" keskustelupalstoilla ja koiralehtien artikkeleissa. Nyt puhutaan naksuttamisen lisäksi klikkaamisesta, gliggeri, shaping... hmmm onkohan pelkkä naksutin leimautunut liiaksi ns. tokokouluttajiin eräissä piireissä. Shapingissa signaali voidaan antaa myös pillillä.
Linkkivinkkinä
http://canis.fi/ jonka verkkokaupasta voi tilata esim. kirjan Naksutinkoulutusta koirallesi http://canis.fi/kauppa/product_info.php?products_id=2
Itsekkin naksutinta käyttäneenä suosittelen tutustumista kyseiseen koulutusmenetelmään. Naksuttimen sisälleajon jälkeen koiraa voi aktivoida käyttämään korvienväliä "uudella" tavalla.
Naksutinta voidaan käyttää myös koiratemppujen opettamiselle - mielikuvitus on rajana.


Mielestäni koiran koulutuksessa yksi yleisin ongelma on palkitsemisen vähyys tai palkitsemisen vääräaikaisuus. Ihan normaalissa arkielämässäkin koira saa kieltoja ja käskyjä, mutta kuka muistaa heti palkita myös silloin kun koira lopettaa ei toivotun tekemisen tai toimii toivotulla tavalla.
Jos inhoa räksyttäviä koiria, en pidä myöskään siitä, että koiralle jankutetaan jotain käskyä tai kieltoa jatkuvasti ja toistuvasti - ilman että koiran tarvii loksauttaa kovaansa.
Lisätäänpäs vielä inhokkilistaani se, että omistaja haukkuu koiran pataluhaksi kisapaikalla kaikille, niin tutuille kuin tuntemattomille sen jälkeen kun takana on epäonnistunut koe tai näyttelystä on tullut surkea arvostelu.
Siinä vaiheessa pitäisi miettiä, mitä virheitä itse on tullut tehtyä koulutuksessa, tai onko tehnyt itse mitään koiran näyttelykunnon eteen. Pieniä puutteita koiran rakenteessa voi parantaa pitämällä koiran hyvässä lihaskunnossa tai ettei vie näyttelyyn lihavaa, löysää tai huonossa karvassa olevaa koiraa.
Joo, mut kun ei videon lataus onnistunut lopettelen tältä päivältä paasaamisen... narttujen juoksuja odotellessa aurinkoista päivän jatkoa.

lauantaina, elokuuta 25, 2007

Talven vitamiinit purkitettu ja pullotettu.

Kuva: Purkeissa mustaherukkahyytelöä ja pulloissa musta- ja puhaherukkamehua. Nyt olis herukat purkitettu ja pullotettu. Valtava sotku keittiöstä siivottu ja tiskattu.
Pekka lähti osantonsa järjestämään onkikilpailuun, eikä päivä paista. Saavat sateessa onkia.
päivi tulossa tänne... ajoi itseasiassa juuri pihalle... joten palaamisiin.



perjantaina, elokuuta 24, 2007

perjantaina klo 10.30....

Kuvassa koirat "jättikokoisessa" makkararuudussa 23.8.07
Kuvassa koirat etsii heitettyä keppiä 23.8.07

Torstai 23.8.07 - Aamusta tein hommia ja sen jälkeen vietimme päivää Kotakankaalla kauniissa ja lämpimässä säässä, sienestäen, nuotioiden ja koirat sai työskennellä isossa makkararuudussa, jonka olin huolellisesti ensin tallannut koirien odottaessa autossa. Ruutuun tiputtelin yhden nakkipaketillisen nakkisiivuja. Oli kiva katsoa koirien tarkkaa työskentelyä, siinä oppivat että jos menee tallatulta alueelta pois ei löydä makupaloja. Alue veti vielä myöhemminkin puoleensa, aina joku koirista pistäyty tutkimaan löytyisikö sieltä enään mitään.
Eilen tais olla tän kesän viimeinen lämmin päivä, ennuste on luvannut sään huomattavaa viilenemistä. Wilman tassu ei vaivaa tai ole enään kipeä, parin päivän lepo ja suoja teki tehtävänsä ja Wilma sai rillutella muiden mukana täysillä.
Iltapäivällä kävin poimimassa herukoita talven varalle ja kotiuduin vasta aika myöhään, perinjuurin väsyneenä - raitis ilma teki tehtävänsä.
Tänään meidän päivä alkoi herätyksellä klo 4.00. Lähdin koiruuksien kanssa viemään Pekka töihin ja koska Tomin juna tuli Ouluun klo 7.28 päätin odotella Oulussa.
Ja mitä tehdä aamuyöllä koirien kanssa Oulun laita-alueella - no tietenkin lähdimme aamulenkille. Alussa oli aika pimeää kun lähdimme Pateniemen laitamilta ulkoilureittiä pitkin hortoileen. Ketään ei ollut siihen aikaan liikenteessä, joten koiruudet sai olla irti. Ensin kiertelimme Kuivasrannan reunamilla, sitten suunnistimme Kaijonharjua kohti edelleen ulkoilureittiä. Saimme kulumaan aamulenkillä kaikkiaan yli tunnin, ketään muita jalkamiehiä tai koiria ei nähty ja lukuunottamatta pientä pätkää Kuivasjärven tien läheisyytä koirat oli irti. Loppuodotusaika oltiin sitten Rautatieaseman edessä. Heti aamuyöllä oli +16 astetta lämmintä ja lenkkisää oli mitä mainioin. Takaisin kotona oltiin klo 8 aikaan.
Nyt on ensimmäinen satsi herukoista mehustettu, ajattelin valmistaa mustaherukkamehusta hyytelöä. Koiruudet ovat untenmailla. Oli sen verran poikkeava aamu, että ruokailun jälkeen kaikki oikaisivat makuulle ....olisipa minullakin mahdollisuus pikku tirsoihin.. Ei juuri ole mukavampaa kuin tekemisestä tai lenkkeilystä väsyneet koiruudet... se on sellaista oikeaa unta ja väsymistä josta ei sinkoilla joka risahdusta tarkastamaan.
Aurinko paistaa ja minulla on tekemistä vielä vaikka ja kuinka... on eri asia mitä saan loppujen lopuksi tehtyä... en ota ressiä. Ulkona pitää olla nyt kun sää suosii ja tarkenee ilman toppatakkia.
Mukavaa viikonloppua ja koiruuksille uusia kokemuksia.

tiistaina, elokuuta 21, 2007

maanantai turinoita...

Kuva: Eilen sienestysreissulla kuvatut pienenpienet kukkaset. Pienikin voi olla kaunista.

Oltiin jälleen eilen sienestysreissulla Laitakarissa muutama tunti. Koirat oli jälleen virtaa täys ja formuloivat sorsanmetsästys-paukkeen säestyksellä täysillä... kuten snakuille on tyypillistä, ei ole puolivaihdetta.
Lisan ja Ihkun värkit ovat jo tötteröllään, että juoksuputki on lähellä. Se ei voi olla vaikuttamatta koiriin - ovat kuin seinästä revästyjä pähkähulluja :). Kolmen laumassa hulluus tiivistyy.
Eiköhän sitten kun tultiin kotiin, huomattu että Wimpula ontuu. Oli saanut tassuvamman ja nyt yritän pitää sitä levossa ja suttia tassussa. Aika huonolla menestyksellä, repii heti kun silmä välttää sutin ja sukan pois.

Pitää yrittää hoitaa desinfioinnilla ja antibiooteilla ja kunhan löydän ilmastointiteippirullan niin saisi sukankin pysymään jalassa. Wilma ei juuri noteraa kipeää tassuaan, spurttilähtöjä otetaan entiseen malliin toisten perässä.
Nyt mietin kahden vaiheilla, lähdenkö kuvaamaan Laitakariin auringonlaskua ja jos lähden otanko Lisan ja Ihkun mukaan vai en... tai vaikka Ihkun. Vaikka kuinka päätän, että koirat saa jäädä joltakin reissulta pois, aina ne autosta löytyy.
Eilen illalla olin niin väsynyt, etten jaksanut lähtä kuvaamaan auringonlaskua vaikka se oli hieno.

Tänään taas kuulin ikävää koiraharrastustoimintaa. Suomeen ostetaan eri rotuisia pentueita (koko pentue) ulkomailta halvalla ja myydään Suomessa 1500€ pentu. On epäselvää saako pennut loppujenlopuksi papereita ja valitettavasti jotkin pennuista on olleet sairaita ja jouduttu lopettamaan. En usko, että jos ulkomainen kasvattaja on "oikea" kasvattaja, pentueen vanhemmat ovat menestyneitä niin tuskin tänne peräpohjolaan kukaan haluaa myydä koko pentueita ja puoli-ilmaiseksi. Jotain pentutehtailua siinä täytyy olla takana - puolinsuntoisin.
Koirabisneksessä liikkuu suuret rahat ja ihmiset ovat valmiita maksamaan "muotiroduista" maltaita. Ja nämä trokarit ovat ilmeisen hyviä suustaan ja saavat puhuttua pennun ostajille suut ja silmät täyteen puppua. Bisnes to bisnes.
Tosi surullista. Ja eihän tämä ole mikään uusi ilmiö, tuli vain tänään esille aika voimakkaana.
Tänään on ollut ihan ilma, puolipilvistä ja lämmintä - voi ku tälläiset ilmat kestäisi..kestäisi ja kestäisi.
Eipä tarvi lähteä kuvaamaan auringonlskua tänä iltana - meni taivaanranta pilveen. Maanantin vinkkinä Lemmikkipalstan PK-foorumissa ollut keskustelu eräästä koulutusmenetelmästä. Katsokaa video ja lukekaa avoimin mielin käyty keskustelu http://www.lemmikkipalstat.net/foorumit/Forum3/HTML/009111.html
Hyvää alkanutta viikkoa.

sunnuntaina, elokuuta 19, 2007

vielä hetki sunnuntaita...


Kuva: toissa yönä otettu "nopea yökuva" talon päädyssä olevasta pensaasta, johon iso hämähäkki oli tehnyt komean verkon.

Lauantaina kävin kattomassa Palveluskoirien SM-kisan tottiksia - aamuherätys oli kyllä aika karmee - olin nukkunut ponniin ja kaveri soitti aikaan jolloin minun olisi pitänyt olla jo kaukana. No, hyvin ennätti vielä paikanpäälle.
Kovin eritasoisia tottiksia oli ja mieleen jäi mielestäni tosi tasapainoista yhteistyötä esittäneet Spn Galina von der Fasanerie ohjaajana Rosenberg Marja-Liisa (90 pist.), sekä bptu Willow Creek Doncaster ohjaajana Saari Niko (96,5 pist.).
Yhteistyö koiran kanssa ei aina suju kuin tanssi, sen sai usea kilpailija todeta.
Tänään kävimme tai oikeastaan olimme 3h sienestämässä. Koirat sai formuloida mielinmäärin ja käytin niitä vielä uittamassa isossa Liesojassa. Siinä on vesi vähän ruskeaa, mutta "puhdasta". Keräsimme tälläerää vain tatteja ja Pekka paistoi illalla isoja lettuja joiden sisään rullattiin sienikäristystä. Oli pikkusen herkullista!

Nyt nukkumaan, että jaksaa aamulla herätä aikaisin. Kauniita unia.

perjantaina, elokuuta 17, 2007

etelätuulta n. 21m/s..




Kuvat; Iin Laitakari tänä iltana...
Pitihän sitä koiruuksien kanssa lähteä myrskyä katsomaan, eikä meidän tarvinnut olla yksin ällistelemässä. Onhan tuollaiset luonnonvoimat hienoa katsottavaa, siinä tuntee itsensä tosi pieneksi ja tuulessa puhdistuu korvienväli kaikesta kuonasta. Ja pieni oli puhuri johonki tsumaniin verrattuna, toivottavasti ei koskaan tarvi kokea sitä.
Koirat ei ollu moksiskaan myrskystä, korvat vain lepatti pystyssä vastatuuleen juostessa. Lisa ennätti jossain paskalällyssä pyöräyttää itsensä, kun kiipesimme aallonmurtajalle - se on todella taitava siihen hommaan - sekunnin sadasosassa selällään. Onneksi vesi oli niin korkealla, että Lisa ja Ihku pääsi nätisti uimasilleen aallonmurtajan altaaseen ja siinä Lisakin puhdistui.
Kyllä tuosta Ihkusta vielä uimamaisteri tulee, on niin hanakka menemään veteen omatoimisesti ja joka välissä. Piti olla tarkkana etteivät mene rantavettä kauemmas venealtaassa ja meren puolelle en päästänyt ollenkaan.

Oli tosi vaikea kuvata, koska tukevaa otetta ja tukea ei saanu mistään. Piti istua jonnekki kivenkoloon ja yrittää sieltä näpsiä kuvia. Kävely oli myös hieman hankalaa.
On aina jännä huomata, kun on hieman poikkeava tilanne ihmiset ovat tosi ystävällisiä ja juttelevat keskenään ventovieraiden kanssa kuin vanhalle kaverille. Kukaan ei myöskään mulkoillut, kun koirat oli irti. Pidin tietysti huolen etteivät ole kenenkään haittona. Hyvin pysyttelivät pyydettäessa mun vieressä vaikka ei ollut pantoja tai hihnoja mukana. Ei tarvitse sanoa, kuin että missä keppi niin kaikki muu jää ja minä muka keppiä etsien voin seurauttaa koiria vaikka mihin... puhumattakaan että löydän jonkinlaisen kepinpätkän, silloin vierestä saa marssia vaikka lenkkimakkaroita ja eivät korvaansa loksauttaisi, odottavat vain että heitänkö kepin. Tämä on hyväksi koettu konsti myös lenkillä saada koirat salaman nopeasti jalkojen viereen. Kepinheitto on meidän koirille harvinaista herkkua ja ihan tarkoituksella olen jalostanut sen erityistilanteissa käytettäväksi ja käytän harvoin, että into siihen säilyy.

Rannalle tuli myös perhe, joilla oli lapinkoirauros mukana... siitä riemu repesi. Wilman piti ensin ilmoittaa urokselle että ei kiinnosta, Lisa seuras esimerkkiä ja niin Ihku sai formuloida uuden kaverin kanssa. Ihku juoksutti koiran välillä veteen ja takaisn kuivalle maalle ja vauhti oli hurjaa. Lapinkoiranomistajat eivät pistäneet ollenkaan pahaksi koirien yhteisformuloita. Sitten olikin aika lähteä, olisimme saaneet sulhaspojan matkaan - välttämättä olisi halunnu hypätä tyttöjen kanssa samaan autoon.

Huomenaamulla starttaan hyvissä ajoin Ouluun kaverin kanssa katsomaan Palveluskoirien SM-skaboja. Pitää ottaa lämmintä ja vedenkestävää varustetta mukaan, että voi muutaman tunnin seurata tottiksia.

Tuuli on jo hieman laantunut, kävin välillä keräilemässä ympäri pihaa lentäneitä tavaroita ja pihakalusteita kasaan. Kiikku saa jäädä siihen mihin on nurin lentäny, odotelkoon makuuasennossa tyynempää säätä.

Ja tässäpä linkki Lemmikkipalstan PP:n aiheeseen http://www.lemmikkipalstat.net/foorumit/Forum20/HTML/201960.html
joka käsittelee Raahen sanomien pääkirjoitusta - siitä kuinka hienosti toimittajan sekarotuinen narttu selviää omatoimisesti penikoinnista - vain yski pentu oli kuollut - verrattuna rotukoirien epänormaaliin penikointiin... vai miten se nyt menikään. Vaikka olisi kuinka sarkasmilla toi juttu kirjoitettu, on se minusta vähä sairas näkökulma ja muutenki. Kannustaa takuulla vähän aivojaan käyttäviä sekarotuisten tai rotukoirienkin omistajia teettämään mixeripentuja -ne kun on niin terveitä ja jopa hoitavat penikoinninkin noin vain ja hyppäävät sitten seuraavana päivänä hoikkana ja kepeästi sohvalle.
Ei ole kauaa, kun Kalevassa jokin pakinoitsia kertoi hankkineensa koiranpennun, jolla oli rodunomainen synnynnäinen kammo Sakemanneja kohtaan ja eiköhän heti koirapuistossa ollut paha ja ruma sakemanniuros häirköinnyt ja säikyttänyt kyseisen pennun. Siinä jutussa kirjoittaja arvosteli ja luetteli myös sakemannin omistajan tunnusmerkit, jotka sopivat myös tähän kyseiseen tapaukseen. Eikä tuon tyylinen juttu ollut Kalevassa ensimmäinen. Mikähän siinä on, että lemmikkien lisääntyessä, lehtien palstoilla pakinoidaan asiasta tosi negatiivisesti ja terveenjärjen vastaisesti... vai onko se sitä helkkarin sarkasmia...?

Mut nyt nukkumaan, Ihku on toimittanut minua jo muutaman kerran, että olis aika lähtä makkarin puolelle. Aikansa odoteltua ja tuijoteltuaan minua intensiivisesti, kömpi huokaisten häkkiin nukkumaan. Lisa nukkuu karhupedillä ja Wilma eteisessä naulakon alla omalla pedillä.
Pitää vielä ihmetellä, että miksikähän ainakin minun snakuille on tyypillistä "tehdä peti". Karhupediltäkin on rapattu rintakarvat pois, laitoin karhun päälle päiväpeiton, nyt kuopsutellaan ja muokataan sitä. Ihkun häkkipedillä on kaksi alustaa, samoin Wilman pedillä ja päällimmäinen alusta on juuri kuopsuttelua varten.
Kun viimmeksi vaihdoin Ihkun petiin aluset ja laitoin ensin vain yhden... ei kelvannut peti muutamaan päivään, kun lisäsin toisen alusen - johan kelpas.
Mut nyt, pehmeitä unia alusella kuin alusella.

torstaina, elokuuta 16, 2007

Ihku hehkutusta!!!!!!!!!!

Tämä on nyt Ihku hehkutusta ja oli pakko laittaa viimeisin kuva hehkutuksen kohteesta, kun ei ole tuoreempaa (kuva otettu 11.8).
Oli Ouluun asiaa ja otin Ihkun mukaan. Käytiin ostamassa matolääkkeitä el.lääkäriasema Akuutista ja Ihku käyttäyty tosi mallikkaasti ja olin y l p e ä! Sit käveltiin Ihkun kanssa Lilzoo-eläintarvikeliikkeeseen, Ihku pääsi eka kerran kauppaan sisälle ja taas olin y l p e ä. Ihku oli kuin unelma, bongas suljetun oven takana olevan koiran ja keskusteli vienolla vikinällä oven taakse... sieltä vastattiin yhtä vienosti takaisin. Ihku otti vastaan kaikki silittelijät ja puhuttelijat tosi reippaasti vastaan. Käveltiin kaupungilla ja Ihku oli kuin vanhat tekijät, ei ollenkaan kuin maalla tynnyrissä kasvanut riiviö.
Samalla reissulla käytiin Haukiputaalla kaverin luona katsomassa häkkiverkon läpi isoa Pomo-sakemannia ja ennen kotiin tuloa Ihku oli ruokaostosten kanssa autossa, kun kävin asioilla eikä koskenut niihin.
Siis miksi hehkutan... no tietenki sen vuoksi, että tynnyrissä kasvanut riiviö käyttäytyi kuin unelma uusissa tilanteissa ja ilman Wilman ja Lisan mukanaoloa seisoi omilla jaloillaan... Ihan oikeasti Ihku on pyörinyt pienissä ympyröissä, mutta eipä ole henkisestä kehityksestä jäänyt mitään paitsi.

Ja mitä muuta jäi "käteen" tästä päivästä... Lilzoo:ta lähti mukaan potkaluiden, kalanruuna, akvaariokasviravinteiden lisäksi kolme kirsikkabarbinaarasta kasvattamaan vajaata kirsikkabarbikantaa. Ja tänään nähtynä edelleen inhoa ja pidän eläinrääkkäyksenä käyttää koiralla kuristavaa pienilenkkistä kettinkipantaa - nousee savu korvista - voi ...kele. Siis jos koira ei ole ohjaajan hallinnassa, miksi on pakko kuristaa???? Mulla oli sakemanneilla aina pitkälenkkinen kettinkipanta ja jos se oli ns. väljä, laitoin hihnan lukkoon kahdesta pannan lenkistä kiinni, niin ettei se kurista mutta koira ei myöskään saanut vedettyä päätä pannan läpi. Koiralle sopiva kettinkipanta oli aina hihnan lukossa niin, ettei se kuristanut.
Jos ikinäkuunapäivänä näette minun koiralla kuristavan kettinkipannan, saatte hirttää minut siihen.
Muuten... olin unohtanut Muorien talutushihanat Akuuttiin... itse muistin kaivata niitä muutama päivä sitten. Sain tänään hihnat, tippa tuli silmään ja pöljä kun olen, yritin heti haistella tuoksuisko niissä Muorit... ei tuoksunut.

Kyllä minulla on sakemannit niin selkäytimessä, että varmasti vielä joskus laitan sellaisen... jos vaikka saisi Feisyn jälkeläisen jälkeläisen... mielessä lähinnä vaikka Masin (Jadovar Nemo) jälkeläinen.

Ja mennäämpä vielä aamuun...otin koirat kauppareissulle mukaan kello kahdeksan aikaan, käytiin samalla aamulenkillä, sitten kävin poimimassa Kallion kotipuutarhalta reilun kilon vadelmia ja sit tukkaputkella Ouluun. Laiska kun olen, kotiin tultua annoin koirille potkaluut joita ne nyt järsii, saan aloittaa työnteon ihan hyvällä omallatunnolla.
Toivottavasti itsekukin koiran omistaja voi olla yhtä ylpeä koirastaan kuin minä tänään... se on mahtava tunne *yhtä hymyä*.


torstai klo 0.04..

Taas ennätti vuorokausi vaihtua, ennenkuin pääsin blogiin käsiksi.
Otin tänään Ihkun mukaan, kun lähdin käymään työpaikalla. Ensin käveltiin kylänpinnassa ja sitten Ihku sai odottaa autossa jonkin aikaa. Ennen kotiin tuloa käytiin Ihkun kanssa vielä kävelemässä muutama kilometri. Ihku on reipas, eikä sen kanssa liikkumisessa ole ongelmia... olisin vain toivonut että vastaan olisi tullut täysin vieraita koiria. Olis päässyt harjoittelemaan kontaktia ja välinpitämättömyyttä.

Käytiin sit kotoa hakemassa Wilma ja Lisa ja lähdettiin altaalle lenkille. Lisa ja Ihku kävi muutaman kerran uimassa, Wilma näyttää jättävän uintia vähemmälle... ei viitti mennä noiden räpeltäjien kanssa samoille vesille. Koirilta ei virta loppunut ja illalla ottivat yhteiset formulat ja painit pihalla.
Wilmalla ja Lisalla menee joskus vähän herkästi siihen, että kumpi on pomo... leikissäkin laittavat päätä toisen sään päälle ja pitää olla tarkkana etteivät posahda. Wilmalla on kaulassa muistona tuoreita rupia, kun kepistä tuli riitaa Lisan kanssa. Yleensä tuollainen pullistelu liittyy siihen, että juoksut on tulossa.

Ihku on ollut myöhäisillan levoton, ihan kuin sitä olisi purrut jokin ötökkä. Käärmettä en epäile, vaan ampista tai jotain vastaavaa. Olen tutkinut Ihkun läpikotaisin, mutta en huomannut mitään poikkeavaa. Ihku säpsii itikoita ja kärpäsiä ja jos sellainen lähellä pörrää laittaa heti takapuolensa lattiaan, ihan kuin takamusta suojellakseen. On vielä niin levoton, että pitää seurata sitä ennenkuin käy nukkumaan.

Nyt minulla on sitten lyhyet hiukset ja helpottunut olo :). Tais löytyä vihdoinki Iistä kampaaja, jolla voi käydä toistenki.
Vielä muutama päivitys ja sit nukkumaan. Hyvää Yötä!




keskiviikkona, elokuuta 15, 2007

Eilen illalla (14.8) oli aivan ihmeelliset värit ennen auringon laskua. Aurinko oli pilven takana ja kaikki värit oli aivan "hailakat" - mutta hienot! Kuva siis Laitakarista. Laitoin muutaman kuvan Laitakari- Wilma- ja Ihku-galleriaan. Lisäksi olen laittanut uudet kuvat Wilman, Lisan ja Ihkun sivulle.
Otin eilen koirat mukaan Laitakariin ja ne oli kuin seinästä revästy. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita oli niin paljon, että laitoin koirat välillä jäähylle autoon. Ihku yritti survoutua raollaan olevasta auton ikkunasta ulos. Piti käydä pari kertaa komentamassa, ennenkuin se älys rauhoittua.
Ennen kotiin lähtöä Lisa ja Ihku ui ja heittelin hetken keppiä, että saivat vähän formuloida.
Otin eilen kuvatestejä ja kyllä se taitaa olla niin, että kamera on liian köpönen laadukkaisiin auringonlaskukuviin. No saapahan käydä aistimassa upeita värejä ja jos maltan jättää noi helkkarin mustaparta riiviöt kotiin... sais nauttia ja kuvat ihan omassa rauhassa. Mut eihän sitä taida osata lähteä ilman koiraa mihinkään.

Kävin päivällä Haminassa asioilla pyöräillen ja kotiin tultuani lähdin koirien kanssa mustikkaan. Kerään mustikat "puhtaina", tosi hidasta hommaa ja koirat verottaa mun mustikkasaalista valtaamalla kaikki parhaimmat mustikkamättäät. Ne syövät valtavan määrän mustikoita ja saan pitää puoliani, että saan jotain omaan astiaan.

Nyt on pakko lopettaa tämä tuherrus... mua väsyttää aivan älyttömästi, eikä järki leikkaa minkään vertaa... no onhan klo jo 0.40. Sleep well!



maanantaina, elokuuta 13, 2007

vuorokausi vaihtui jo maanantain puolelle...

Kaunis kukkanen (joku mehikasvi - ulkokukka), jonka ostin puutarhalta alennusmyynnistä. Kukat aukeaa vain auringonpaisteella. Kokeilen sen menestymistä sisällä kukkavalon alla, kunhan ulkona säät viilenee.

Sunnuntai aamuna sää ei ollut mitenkään lämmin - reilu +10 astetta ja nettiyhteys ei toiminut, joten aloitin päivittämään sisältöä kotisivuilleni. Vähän tekstin muokkausta ja tuoreimpia kuvia. Huomasin, että minulla ei ole Wilmasta uusia kuvia. Ainoastaan kuva jonka otin viimme viikolla koulutuskentän ruoholeikkuussa.
Päivällä sää lämpeni, just mulle sopivaksi - tarkeni. Kun sain altaisiin vedet vaihdettua, otin Wilman ja Lisan käsittelyyn. Tein niille siistimisajon.. jyrsimiseksi sitä paremminkin voi sanoa. Trimmikone pitäisi varmaan uusia, tai uusi terä. Wilman ja Lisan parrat ovat karmeen näköset, minä en pese niitä ja meillä koirat saavat syödä usein naudan potkaluita ja possunkorvia. Kesällä polttaa aurinko rasvan tehokkaasti partaan ja väri on kuin kampaajalta haettu - (näin muuten eilenillalla surffailessa tv kanavilla amerikkalaisessa ohjelmassa vaalenpunaiseksi värjätyn villakoiran).

Pekka kotiutu alkuillasta ja otti Lisan ja Ihkun autoajelulle kauppareissulle mukaan. Wilma halus jäädä mun kanssa kotiin, joten napsin siitä muutaman kuvan ja nakkelin palkkioksi käpyjä - kuva -käpy lentää - kuva jne.. Mustista koirista on aika vaikee saada "hyvää kuvaa". Pitäis harjoitella enemmän.

En vielä "julkaissut" vähän uusittuja sivujen sisältöjä, sillä ukonilma sotki suunnitelmat, piti sammuttaa kone ja otin varmuuden vuoksi piuhat seinästä. Harmittavasti sähköt meni just, kun TV1 Morse pääsi loppuhuipentumaan... kuka on murhaaja... en ennättänyt nähdä.
Löysin Ihkulta punkin "kainalosta" ja se napsastiin punkkipihdeillä pois. Yllättävän vähän noilla otuksilla on punkkeja ollut. Sääennusteen mukaan sateet jatkuu, joten punkkikanta voi hyvin jatkossakin.

Huommena menen vihdoinkin "turpariin", hiusten leikkaus ja pehmennys. Kiesus, mun hiukset on leikattu viimmeks maalis-huhtikuussa joten odotan kovasti että pääsen eroon tästä kuontalosta.

Uutiset ovat kertoneet, että leivän hinta nousee. Olemme pari kertaa käyneet hakeen Haukiputaalla olevasta Putaan Pullan leipomosta muovikassilliset edullisempaa leipää. Leivät ei ole vanhoja tai muutenkaan "huonoja" ja todella paljon edullisempaa kuin kaupasta ostettuna. Perjantaina menimme leipomoon heti aamu kahdeksalta jonottaan leipäkasseja, sieltä ei voi enään varata niitä etukäteen. Meitä ennen oli ennättänyt rouva, joka kertoi että Jäälissä on joku leipomo mistä saa puhelimella varata ja ihan ison säkillisen. Jos sinne päin ei ole muuta asiaa, niin ei kannata meidän ajella sinne asti. Hyöty menisi bensakuluihin.

Annamme koirille palkkioksi ja makupalaksi ruisleivän palasia, ei tarvi ottaa kuin leivänpalaset käteen ja sanoa, että häkkiin... koirat juoksee kilpaa ulkotarhoihin herkkuja odottamaan. Vähään ovat tyytyväisiä.

Nyt kokeileen, josko uni tulis silmiin. Kauniita unia.

lauantaina, elokuuta 11, 2007

lauantai aamuna...

Kuva; napsin eilen illalla kuvia pihan keskellä kasvavista kukista, jossa ötökät pörräs.
Aamu on lähtenyt rauhallisesti käyntiin huonosti nukutun yön jälkeen. Ilmeisesti toissapäiväinen huhkiminen koulutuskentällä kostautu ja jalat oli koko yön levottomat ja kipeät. Onhan se ihan eri leikata ruohoa tasaisella ja ns. kovalla pohjalla, kuin pehmeällä pellolla. Vaikka kuin olis moottorikäyttöinen ruohonleikkuri, ei se ittekseen kulje... ainakaan jos on pukattavaa mallia :). Niin ja jalkojen venyttäminen ja verryttely pääs unohtuun.

Pekka lähti eilen armeijakavereiden miitinkiin. Koiruudet sai vallata minun seurana sängyn ja se ei helpottanut ollenkaan mun levottomia jalkoja...oli ahdasta. Siirryin yöllä nukkumaan sohvalle, Ihku seuras kaveriksi. Kun aamulla heräsin oli jalkopäässä Ihkun lisäksi myös Wilma ja jalat entistä tönkömmät. En tajua kuinka me kolme olemme sopineet nukkumaan sohvassa.

Sää on puolipilvinen ja lämpöä alle +20... ja heti palelee... mä olen varmaan valkoihonen etelänmaalainen.

Suunnistan koirien kanssa mustikkametsään eväiden kanssa. Hyvää lauantaipäivää.



torstaina, elokuuta 09, 2007

ruumiillista työtä...

Tänään sain työnteolla ihan hien pintaan ja vaatteissa oli sellaiset hikiraidat, ettei amerikkalaisissa elokuvissa ikinä :).
Otin Wilman mukaan ja lähdimme heti aamupäivällä ruohonleikkuuseen koulutuskentälle, joka on pelto, oli mun vuoro käydä leikkaan ruoho. Ensin paistoi aurinko, mutta meni sitten pilveen. Ei ollut niin lämmintä kuin edellisinä päivinä. Pidin reipasta vauhtia yllä pukatessa ruohonleikkuria, Wilman tutkiessa ruohikossa hajuja. Suurimman osan aikaa Wilma makoili varjossa, vaikka kentän naapuri tuli "ärsytys" touhuilleen kentän läheisyyteen koiran kanssa. Ei ollut pelkoa, että saisi Wilman lähtemään paikaltaan, koska olin antanut sille paikallaolo käskyn. Eipä päässyt urputtamaan mitään, koiran irtiolosta.

Turhia taukoja en pitänyt, mitä nyt otin pari kuvaa Wilmasta ruohon keskellä ja vettä oli pakko juoda, ettei tule huono olo. Vauhdikkaassa työssä meni reilu kolme tuntia, viimmeksi pukkasin parkkipaikan.
Kotiin päästyäni kahville ja suihkuun ja sitten alkoikin rankka sade, joka ei onneksi kestäny kauaa.

Nyt pitää lähteä koirien kanssa iltalenkille, Ihkudaa on selvästi sitä mieltä oltuaan Lisan kanssa päivän häkissä.

Heti aamusta pelastimme linnun Tursakkeen kynsistä - joo kissoilla ei ole vieläkään häkkiä. Kissat ovat yöt ulkona ja tulevat heti herättyämme yleensä sisälle. Tänä aamuna ei kissoja heti näkynyt, sitten Pekka kiinnitti huomion Ihkun käyttäytymiseen - se oli levoton ja vinkui konnien jalotteluaitauksen vieressä. Tursakehan se siellä piinasi lintua. Onneksi vesiletku oli lähellä, suihkutin Tursaketta vedellä ja lintu jäi ruohikkoon makaamaan Tursakkeen paetessa. Pekka kävi hakemassa linnun ja se oli virkeän näköinen, joten veimme sen varastoon laatikkoon levähtämään. Jonkin ajan kuluttua Pekka otti linnun laatikosta käteen ja hetken mietittyään lintu oli lentänyt reippaasti tiehensä paskantaen sitä ennen Pekan kädelle.
Ei Tursake tykännyt huonoa vesisuihkusta, vaan tuli hetken kuluttua sisälle kuten ennenkin.... keleen katti....mut silti niiiiin ihana.

lämmintä riittää edelleen...

Kello on jo 0.18 torstain puolella ollaan ja ulkon lämmintä +20.
Kuvassa Wilma ihailee auringonlaskua meren rannalla. Kävimme jälleen Laitakarissa kuvaamassa ja kaikki kuvat epäonnistu...tein jotain väärin...säädöt...säädöt. Pitää taas opiskella valokuvausta, ei pitäisi olla päivääkään kuvaamatta. Seuraavan kerran jätän koirat kotiin, ettei tarvi koko ajan katella mitä ne rannalla tonkii.

Päivä meni työn merkeissä ja maton pesussa. Nyt on kaikki matot pestynä...jeee!
Kaikki nukkuu jo, joten Kauniita unia.

tiistaina, elokuuta 07, 2007

helteisen maanantain ilta...

Tänään olen saanut aikaiseksi vaikka ja mitä... ainakin omasta mielestäni. Heti aamusta koirien kanssa lenkki, työjutskia, päivällä mattojen pesua painepesurilla ja konnalandian pesu sekä vedenvaihto.
Sää on suosinut ja mielestäni ei ole ollut ollenkaan liian kuuma.
Snakut joutuivat mattojen pesun ajaksi häkkiin, etteivät juoksentele pesuvedessä tai painesuihkuun.
Iltapäivällä otettiinkin sitten ilo irti kepin heitosta, kepistä taistelemisessa ja vesiletkuleikeistä. Reenasin Ihkun kanssa kepin noutoa ja istumista keppi suussa ennen luovutusta. Muuten meni hienosti, mutta luovutuksessa oli ongelmia :)... en meinannut millään saada keppiä irti.
Wimpulakin innostui vesiletkuleikistä, vaikka tassut kastui (hienohelma), Ihku ja Lisa otti kaiken ilon irti. Ihku lähti juoksemaan vesiletkun kanssa, eikä välittänyt vaikka vesi lensi pitkin selkää ja vaikka minne.
Ihkudaa oli vielä iltaruuan jälkeen sitä mieltä, että jotain pitäis tehdä... sai tyytyä perhosten jahtaamiseen pihalla.

Eipä ole näkynyt mitään keskustelua Sakemannien SPL-keskusteluissa mitään "pantalöydöstä". Suomi24 näyttäisi olevan muutama kommentti asiasta. Pääerikoisnäyttelyn tuloksetkin on sitten netissä ja kyseinen panta löydettiin urokset 12-18kk kaulasta. Toivottavasti asia on laitettu eteenpäin virallista tietä.

Nyt on päivä putkessa, kauniita unia.

sunnuntaina, elokuuta 05, 2007

sunnuntaipäivän saldoa....

Päivästä ei todellakaan tullut aurinkoista ja helteistä...pilvistä ja hieman ripisteli vettäkin. Käytiin sienessä ja löysimme entisten lajien lisäksi Kehnäsieniä. Pekka teki maukasta muhennosta sienistä, joita ei tarvinnu ryöpätä, loput laitettiin pakkaseen.
Metsäojissa on kiitettävästi vettä ja snakut otti niistä kaiken irti, foruloitiin niin että vesi lensi ja heikompia pyörrytti. Jopa hienohelma Wilma viiletti niin ettei porukasta erottunut. Mustikoiden paljous ei lakkaa ihmetyttämästä. Jos niitä nyt ei saa pakkaseen kerättyä niin ei koskaan.

Sakemannien Pääerikoisnäyttelyssä oli kuin olikin tapahtunut...nyt kieli keskellä suuta...eräässä uroskehässä oli paljastunut eräältä koiralta laiton panta. Koira on suomalaisen ja ulkomaalaisen omistuksessa ja pannan sisäpinnalla oli ollut kolmiomaisia "piikkejä". Koira oli poistettu kehästä ja mielenkiinnolla odotan mitkä ovat sanktiot ja kenelle.
Mitähän olisi paljastunut doping-testeissä?
On se koiraurheilu niin mukavaa ja eläinystävällistä, ainakin pääsääntöisesti... noita paskapääkoiranomistajia mahtuu aina joukkoon. Mainetta ja kunniaa keinolla millä hyvänsä.

Sit käyttöluokkien urokset oli ensin kutsuttu kehään siinä järjestyksessä, miten rohkeuskoe oli mennyt (järjestystä oli tietty sit muokattu), mutta samaa ei oltu tehty käyttöluokan narttujen kanssa... on pallot vielä vähä hukassa.

Ja päänäyttelysivulla lukee edelleenki "Tulokset tulevat tänne sitten kun niitä on."- vaikka näyttely on ohi.

Kauniita unia hellepäiviä odotellessa.

Rauhallinen sunnuntai aamu....

Wimpula toimi herätyskellona, vikisemällä. Nyt ulkoilun ja sapuskan jälkeen koiruudet ovat ruokalevolla. Sää on pilvinen, mutta päiväksi on luvattu lämmintä. Ens viikosta pitäisi sääenneusteen mukaan tulla helteinen, jos toteutuu mattojenpesua tiedossa.

Tänään tulee kuluneeksi kuukausi Muorien poismenosta. Ei ole ollut päivää, etteikö niitä olisi muistellut. Pari viikkoa sitten tuli hassu tunne, kädet kaipas tunnetta mikä tuli Feisyn ja Indin silittämisestä, eikä sitä tunnetta korvaa snakujen silittäminen.

Eilen käväsin Kiimingin näyttelyssä, kaverin koira menestyi hyvin tuomarin tiukasta linjasta huolimatta. Vaikka metsästyskoirarodusta olikin kyse, kiinnitin huomiota, että vain harvat esitti koiraa tuomarille, kuten olen yleensä tottunut näkemään. Joillakin esittäjillä koirat sai seisoa ihan miten vaan, tarkoitan että koiraa ei seisotettu tuomarin edessä sivuprofiili tuomariin päin. Ainakaan tämä ulkomaalainen tuomari ei kommunikoinut mitenkään esittäjien tai yleisön kanssa.
Viereisestä ajokoirakehästä kuuli taas ihan selvästi, kuinka tuomari selväsanaisesti kertoi koirista ja omista ratkaisuistaan.
Käydessäni kanttiiniteltassa, siellä oli nainen ison Berhardilaisen kanssa - aivan teltta-aukon rajamailla. Lyhyenä aikana Berhardilainen hyökkäs kaksi kertaa ohikulkevan koiran kimppuun varoittamatta. Koiraa piteli ilmeisesti ei omistaja, koska ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen viereisen kehän reunalta tuli naishenkilö joka komensi koiran maahan ja puristeli näennäisesti toruen poskinahasta - kun koira oli saatu maahan.
Ei menny kuin hetki, kun koira uusi hyökkäyksen. Koiraa pitävä nainen oli selvästi hädissään ja minä sanoin hänelle, että vie koiran helvettiin täältä räyhäämästä. "Ilmeisesti omistajanainen" tuli jälleen koiran luo ja rupes mulle urputtaan "ei silti tarvi sanoa että vie helvettiin" samalla koiraa paijaten ja silittäen. Vasta kun pari muuta henkilöä kävi sanomassa, että koira on parasta viedä pois, ennenkuin sattuu vakavampaa naiset lähtivät kuljettamaan koiran pois.

Oli suoranainen ihme ettei sattunut vakavampaa, kyseinen koira on selvästi kuin aikapommi tuollaisella omistajan asenteella. Koira hyökkäsi siitäkin huolimatta vaivattomasti, vaikka koiraa pitelevä nainen istui esteenä koiran ja ohikulkijoiden välissä.
Eilinen loppupäivä meni sitten kuunnellen Saksanpaimenkoirien Pääerikoisnäyttelystä kuuluvia uutisia. Jäi sitten lähtemättä tänään katsomaan erkkaria. Onhan tässä tullut reissattua. Olisi tarkoitus, että lähdemme katteleen jälleen sieniä vähän retkeilymielessä, eväät ja koirat mukaan. Mukaan lähtee myös Feisy ja Indi - ajatuksissa.

Pomittua SPL:n Päänäyttelysivulta - tulokset sivu "Tulokset tulevat tänne sitten kun niitä on."... voi keleen kele, tuloksia on tahkottu perjantaista asti ja vielä sivuilla lukee noin... ilman tuloksia.. kuka valopää keksi laittaa tulos-sivulle moisen kommentin?

Ja minun Soneran laajakaista liittymä on toiminut todella hitaasti pari viimeistä päivää.

lauantaina, elokuuta 04, 2007

perjantai...ei ilman sadetta...

Kuva on Tolosen Peten kamerakännykällä ottama, löysin itseni alkuperäisessä kuva koossa, en tiedä miltä näyttää eri näytöissä rajusti pienennetty kuva.
Tänään on työhommien lisäksi vietetty ns. ulkoilupäivä. Ensin lähdimme koko porukalla, minä mustikkaan ja Pekka katteleen sieniä. Koirat formuloi sataa ja tuhatta, söivät mustikoita ja taas formuloitiin. Sitten tuotiin koirat kotiin ja lähdettiin sieniä katteleen paikasta, jossa ei voinut pitää koiria mukana. Ja löydettiinhän me, kangassieniä, muutama herkku- ja punikki- sekä voitatti. Olishan siellä ollut vaikka mitä sieniä, mutta pitää kerätä sellaisia, jotka tuntee.

Lauantaiaamuna pitäisi lähteä kaverin kanssa turistiksi Kiiminkiin koiranäyttelyyn, jossa taitaa olla vain metsästyskoiraryhmät.
Nyt nukkumaan. Kauniita unia.

torstaina, elokuuta 02, 2007

takaisin kotona...

Wautsi olipas hieno reissu Hesaan, mahtava konsertti ja unohtumaton elämys nähdä Rollarit livenä ja kerta kaikkiaan hieno tunnelma ja hieno sää kruunas kaiken. Hesassa oli lämmintä!
Nea ja Pete tulivat myös kattomaan konserttia ja Pete otti kännykällään kuvia, joten enköhän saa tänne vielä niitäkin laitettua kunhan pete saa kuvat lähetettyä... niitä on kuulemma paljon :D. Pari lähetys yritystä kariutu ilmeisesti suuren tiedosto koon vuoksi. Mut minä jaksan odottaa.
Käytiin Nean ja Tomin kanssa syömässä ja fiilis oli hyvä, kunnes Tomi sai kaveriaan koskevan suruviestin, just ennenkuin ruoka-annokset tuotiin pöytään.

Konsertti kesti sen verran kauan etten ennättänyt viimeiseen junaan, joten hyppäsin 1.30 lähtevään Expres bussiin jolla pääsin Iihin asti ja olin kotona puolen päivän jälkeen.
Seurasin konserttia niin tiiviisti, että ainoat julkkikset joita bongasin oli Mato Valtonen perheineen, heillä oli paikka aika lähellä ja sit Esa Saarisen perheineen.

Jonotin ennen konserttia n. puolitoista tuntia fanipaitaa (kiitos Nea) ja lippistä (Pekalle). Just mua ennen oleva sai viimeisen paidan M-kokoa jonka olin ajatellut ostaa, toinen suosikkipaita loppui myös, joten tyydyin kolmanteen vaihtoehtoon. Oli järkyttävä rysis myyntipisteen edessä, olishan siellä ollut vaikka mitä myytävänä, mutta halusin päästä mahdollisimman nopeasti pois massasta.
Koiruudet ja kissat oli hoidettu ja eivät olleet moksiskaan mun lyhyttä poissaoloa. Mulla on mennyt palautumiseen - nukkumiseen - tämä päivä. Illalla satoi aivan kaatamalla vettä, mut eiköhän huommena päästä kunnon lenkille koiruuksien kanssa. Jospa löytyisi muutama sienikin.

Kuvia odotellessa eilisestä Hyvää Yötä!