keskiviikkona, marraskuuta 26, 2008

Kiirastiistaista hengissä selvitty....

Olo on jälleen kuin rekan alle jääneellä... aivan rusina. Nyt ei ole kuvaa Blogiin, kun kamera roikkuu repussa auton niskatuesta... enkä jaksa lähteä sitä hakemaan. Pyrin aina pitämään kameraa mukana, eilen olis hieno tilaisuus ollut saada kuva, kun poliisit ajaa yhen auton takana vilkut päällä.... tulivat minua vastaan kun olin juuri pysähtynyt väärälle puolen tietä postilaatikoille. No, poliisit sai auton pysäytettyä ja hetkeä myöhemmin auto oli edelleen siinä mihin se oli pysäytetty.
Olin kotona eilen illalla kaheksan aikaan, Wilma oli sisällä - armon rouva ei halunnut lähteä aamulla häkkiin Ihkun ja Kikan kaveriksi. Anna kävi iltapäivällä ulkoiluttamassa Wilman.
Lehteä jakaessa ennätän ihailla kaikenlaisia jouluvaloja talojen pihoilla, ne ovat tosi kauniita ja pimeydessä ihanaa katsottavaa. Lisäksi huomasin eilen, että minulla on eri tunteita postilaatikkoja kohtaan *naurua*. Ensin inhokit; postilaatikot, joissa on postin laittoaukko aivan välikannen takareunassa ja yleensä niissä on vaikeasti avattava välikansi, pienet vanhanmalliset laatikot... jos niihin on laitettu jo esim. Kaleva... ei sinne suosiolla muuta mahdu. Ja inhokki laatikonmallista riippuen on jos laatikko on kiinnitetty niin, että se on taaksepäin kallellaan ojassa keikkuen ja jotku laatikot on niin matalalla, että jopa minulla henkilöautosta on vaikea laittaa niihin lehteä... varmasti myös postin jakajalla on ongelmia. Postin suositus tai ohje on että laatikot olisivat 110 cm korkeudella. Käsivarsi jää myös lyhyeksi jos laatikon molemmin puolin on laitettu kärrynpyörät... ei voi ajaa laatikon viereen.

Ja sitten ilahduttavat; tilavat laatikot, joissa ei ole välikantta tai postin laittoaukko on välikannen keskiosassa ja aukko on suht tilava... kuten uusissa laatikoissa näyttäisi olevan. Minun jakoalueella on muutama metallinen ihana laatikko, niistä muutama taitaa olla itsetehty, kumisine kannen reunoilleen... tekisi mieli laittaa niihin laatikkoihin kiitoslappu. Lisäksi hyvää mieltä antaa, kauniit/persoonalliset nimikyltit, yhdeksikön renkaaseen piirretty hymynaama, laatikkotelineiden kukkaset, maalaukset, lämpömittarit ja teipattu iso kiitos, kun avaa kannen. Persoonallisin laatikko on vanha metallinen leipälaatikko joka toimii vallan mainiosti postilaatikkona.
Tein ensimmäisen isojaon paljain käsin ja sormet oli verillä, kun uusien muovilaatikoiden reunat on terävät ja tietty sormet oli painomusteesta aivan mustat... kun menin jaon jälkeen kaupaan, ei kassa meinannut iletä ottaa mun kädestä rahaa. Seuraaville jaoille hankin käsineet. Vaikka eilen oli vain 2-3 astetta pakkasta kylmetty minun sormet niin että jopa sormus putosi sormikaaseen, jouduin kesken jaon ottaan sormuksen pois.
Eilen kotiin tultuani ruokin koirat ja kellahin sohvalle kattomaan telkkaria, heräsin siitä kello kahen aikaan yöllä ja aamulla heräsin vasta kahdeksan aikaan, joten on ainaki nukuttu kellon ympäri.... vanhuus ei tule yksin... näin on vaikka Nintendon Wii:n viimeinen testi väittää että olen 28 vuotias.
Aamulla ilahdutti verhoja avatessa naapurin siniset jouluvalot ulkokuusessa... tosi kaunista.
Tälle päivälle on luvattu sankkaa lumisadetta, joten lumityötä tiedossa. Koiruuksien kanssa pitää touhuta jotain ja tehdä rästissä olevia tietsikkahommia, käydä toimituksessa ja viedä vielä muutama lehti.

Suunnitelmiin tuli äkillinen muutos, kun oven taakse ilmestyi kaveri joka kysyi onko minulla kaikki koirat kotona... olihan ne. Kemppaisen mutkassa sakemanni on kuulemma irti ja pelottelee kouluun meneviä lapsia.
Lähdin katsomaan millainen koira siellä on, erään talon pihalla seisoi korkea hontelo ja erittäin laiha harmaa sakemanniuros. Pysäytin auton ja yritin saada sen kyytiin kutsumalla. Koira oli selvästi paniikissa ja lähti luikkimaan pakoon. Ajoin naapuriin ja yhdessä yritimme miettiä kenen koira se on, soittelimme sinne ja tänne. Naapurin Annika oli kävelly oman koiran kanssa Seolle ja koiruus oli pömöillyt jo nelostiellä, omistaja oli paikalla yrittäen saada koiraa autoon, mutta se oli vain paniikissa luikkunut pakoon kohti Haminaa.
Koiruus oli omistajan kera muuttanut vasta vähän aikaa sitten tänne... muistan nähneeni viikko sitten jaon yhteydessä sakemannin istuvan sellaisen talon portailla, jossa en tiennyt aiemmin sakemannia olevan... en vain saa millään päähäni missä se talo on. Hassua, että tuollaisiin asioihin kiinnittää huomion.
No toivottavasti tapahtumalla on onnellinen loppu ja toivon kyllä, että koira saa enemmän tai parempilaatuista ruokaa ... oli se sen verran aliravitun näkönen ettei kauaa henki pihise.
Nyt takaisin päiväjärjestykseen. Mukavaa keskiviikkopäivää.

sunnuntaina, marraskuuta 23, 2008

Piiiiitkästä aikaa...

Kuva: Koiruudet kaltereiden välissä.
Kuva: Lisa jäi ulkopuolelle.
Kuva: Ihku ja Kikka punkassa. Kuva Anna.

Kuva: Tässä on TV:stä tutun perä... yksi BB-talon pihalla vieraillut poro, jonka kyydissä olen.
Jälleen on todettava, että aika kuluu todella nopeasti tiistaista tiistaihin... niin ainakin minusta tuntuu.
Ainakin vielä "loisto" on säilynyt ehjänä jaosta, ens tiistaina on jälleen isojako ja peukutuksia, että pellit on vielä sen jälkeen ehjänä.
Autoon on kalterit asennettu ja koirilla oli aluksi vähän ihmettelemistä, nyt ovat täysin tottuneet tilaan, josta ei pääse hyppimään penkille.
Jaa, että miten aika on mennyt... No lenkkeilemällä, töitä tekemällä ja iltaisin olen kutonut ja virkannut. Minä olen joskus ollut intohimoinen virkkaaja ja on tullut hankittua lankoja tuhottomia määriä jotain suurempaa projektia varten. Pengoin langat puojista esille ja olen kutonut nyt niistä kaulahuiveja, sekaan olen laittanut pörrölankaa. Osa langoista menee virkkauksiin.

Tietsikalla olo on vähentynyt 70%... vain pakolliset on tullu tehtyä. No, eilen jo tuntui, ettei jaksa enään töllöttää telkkaria kovin kauaa... kutoessa ja virkatessa kun tulee töllötettyä kaikkea mahdollista töllöstä... ja nyt tarjonta alkaa tympiä. Uutiset on olleet viimme aikoina samaa paskaa, taantumaa, lamaa, pörssikursseja, pelastettavia pankkeja... ei niitä jaksa kattoa ja kuunnella ollenkaan. Ei ...kele ole kauaa kun toitetettiin, että kohta islantilaiset sijoittajat omistavat koko suomen... mitä vielä... nyt ne vinkuu konkurssissa apuja - minulle uutiset on boikotissa.
Joo ja vielä yks huomio... joka helkkarin kerta ennen Joulua toitotetaan, että kauppiaat odottavat huimaa joulumyyntiä, sitte uutisoidaan että joulukauppa on tehnyt todella hyvin kauppansa... sitte vinkuu kauppiaat että voi voi ei päästy tavoitteisiin.... eikö niille mikään riitä....???!!!
Oli sitten jokin yritys tai kauppa... miksi ihmeessä tulostavoitteet pitää laittaa niin ylös ettei niihin ole mitään mahdollisuutta päästä... tai vaikka päästäisiinki niin ei mikään kelpaa.
Joo ja kun vauhtiin päästiin, niin minä en edelleenkään vietä kaupallista joulua... minun ostoilla kauppiaat lopettas toimintansa.... vaikka uusia ostosparatiiseja nousee kuin sieniä sateella oli taloustilanne mikä tahansa... ihmisiä houkutellaan... ja meille annetaan aina vain paremmat mahdollisuudet päästä eroon rahoistaan, saadaan lisäämään luotonottoa, pikavippejä ja hermothan siinä menee.
Joo ja kohta pukit kantaa selkä vääränä lahjoina kaikenlaista rääsää lapsille, jotka menettävät lahjapaljouden keskellä mielenkiintonsa saamiinsa lahjoihin saman tien, kun paketit saa avattua... ja kuinka monen lahjan tai joulukoristerääsän onkaan näperrellyt pieni lapsonen, joka on suljettu lukkojen taa ja tekee kellon ympäri räpellyksiä nukkuen säkin päällä lattialla työnsä vieressä.

Sain yhtenä iltana nypittyä Wilman, Ihku odottelee vuoroaan ja sitten on tarkoitus tehdä koneajo parta-tytöille ja pestä kaikki koirat. Olemme muutaman kerran käyneet Lisan ja Piksun kanssa lenkillä. Nyt on Turbo-poika viikonloppuhoidossa. Ensimmäinen ilta meni Turbolla narttujen takamusta haistellessa ja eilen aamulla lattioilla oli merkkauslirien jälkiä. Ei auttanut kuin sadatellen siivota. Koko huusholli hais uroksen kuselle. Sadattelin, että en ikinä laita urosta... en ikinä.
Turbo on itseasiassa mitä mainioin tapaus ja minun hyvä kamu. Makaa nytkin minun tuolin vieressä. Meillä ei ole ollut mitää ongelmia tottelevaisuudessa, se suorastaan palvoo maata minun jalkojen alla. Tein heti Turbon tullessa muutaman lihapulla-tuoksetulon ja hyvin Turbolla näyttää korvia riittävän minun sanomisille. Annan tarvittaessa tiukkaa moitetta, mutta heti kunnon kehut ja yhteispeli toimii. Turbo ei juuri Pekkaa noteeraa, vaan jallittaa mennentullen. Oli sentään käyttäytynyt tosi hienosti Pekan kanssa lenkillä, mutta täällä kotona ei tule edes sisälle jos Pekka käskee.

Kyllä uros on uros rakenteeltaan... Turbon on tosi vankka ja vahva pötikkä. Omat nartut ei näytä miltään sen rinnalla. Tänä aamuna ei lirejä löytynyt, joten Turbo on saanut eiliset lirit anteeksi minulta ja minä raisun partaisen lipaisun.
Olin eilen Kuivaniemen Joulunavajaisissa ja otin paljon kuvia. Illalla sitten purin kamerasta kuvia, Turo hääräs ympärillä ja vaati huomiota pudottaen häslätessään kameran pöydältä. Kamera putos karmeasti kolahtaen lattialle, mutta kuvien puku jatkui. En ole vielä kokeillut toimiiko kamera muuten.... toivottavasti toimii.

Aamu on valjennut aika kirkkaana. Annoin koirille aamuruuan ja on tarkoitus lähteä pikku lenkille aamupäivällä, kunhan ruokailusta kuluu hetki.

Vähän etelämmäs on luvattu kovaa myrksyä ja lumipyryä... toivotaan että mitään pahempaa ei tapahdu. Varjelusta ja kaikkea hyvää sunnuntaipäivän kunniaksi.

maanantaina, marraskuuta 10, 2008

Merenrannalla ja sukan kutomista...



Kuvat: lauantaiaamuna lenkillä Isoniemessä, merenrannelle.
Kuva: Unikaverit. Kuva Anna.
Varhain lauantaiaamuna lähdimme Pekan ja koirien kanssa Haukiputaalle lenkille. Kävelimme mutkin Isoniemen Leirikeskuksen rannassa.
Olen ollut pari päivää pois koneelta - innostuin kutomaan ittelleni töppösiä "jäämälangoista". Seuraavaksi ajattelin kutoa kaulahuivin ja siihen minun pitää ostaa jotain pörrölankaa.
Ulkona on melkeinpä myrsky ja sade. Kävimme koirien kanssa metsä- ja tielenkin... ja olimme kotiin päästyämme kaikki kuin uitettuja koiria.
Iltapäivällä, jos palaverin jälkeen ennättää lähdemme Annan kanssa käymään Haukiputaan Mustissa ja Mirrissä - tilipäivän kunniaksi. Huomenna on jakopäivä ja keskiviikkona lähden hakemaan autoon koirakaltereita Pattijoelta.

Kun aamulla aukaisin tietsikan ja outlookin yllätys oli melkoinen. Minulle oli tullut 78 roskapostia - eikä mitään muuta. Roskapostit tuli sellaisesta osoitteesta, kuin silloin kun lähdtetty meili ei mene perille. Koskaan aiemmin ei minulle ole tullut tuohon outlookkiin noin valtavaa määrää roskapostia. Harmittaa vietävästi, jos siitä tulee jokapäiväistä.

Luukku emailosoitteeni olen jo unohtanut - en käy seillä ollenkaan katsomassa meilejä. Viimmeksi poistin monta sataa roskapostia.

Alan valmistautumaan Haminan reissuun, koirat on ulkotarhassa... tai paremminki kattelevat koirahuoneen ikkunasta ulkona riehuvaa myrksyä.
Kunahan tulemme keskiviikkona koirakalterien hakureissulta, päivittelen kuulumisia.

torstaina, marraskuuta 06, 2008

Tytöt duunas Wilmaa


Kuvat: Wilma duunattuna kaunis "mummuhuivi" harteilla.

Yhtenä iltana Anna ja Johanna laittoi Wilmalle hartiahuivin, josta Wilma oli erittäin ylpeä. Wilmasta olisi tullut oiva mannekiini tai muuten vaan esiintyjä. Se on täysillä mukana jos vaikka halutaan tavaroiden pitämistä valokuvausta varten, tai muuta vastaavaa. Toivottavasti Ihkusta saadaan vielä samanlainen.

Tiistaina jakopäivä valkeni todella liukkaana, lumen ja jään päälle satoi alijäähtynyttä vettä joka jäätyi tienpintaan mustaksi jääksi.
Sai olla tosi skarppina, että pysyi tiellä eikä törmäillyt postilaatikoihin.
Jako meni hyvin, vaikka normaalia hitaammalla vauhdilla. Jaon loputtua oli migreeni ja tajuton väsymys. Nuokuin koko illan ja nukuin pitkän yön. Eilen aamulla sain hälärin, että pitäisi mennä toimistolle päivystään - vapaapäivä siirtyi täksi päiväksi.

Ulkona on reilu viisi astetta pakkasta, laitoin heti herättyäni tulen leivinuuniin, sillä en ole laittanut vielä sähkölämmityksiä päälle ja kämppä oli melkoisen vilpoinen.
Tänään olisi tarkoitus tehdä pari kyläreissua - toiselle pääsee koirat mukaan, tehdä pienempään akvaan viikkorutiini ja huushollin siivous sekä tiskaus. Koirien kanssa tietty käydään lenkillä jossain vaiheessa... joten touhua olisi ja minä istun vielä koneella.
Ihku tuli viereen tuijottamaan ja häntää heiluttamaan, sillä taitaa olla jotain asiaa... pitäiskö päästä ulos vai onko vailla aktiviteettia... saa nyt odottaa hetken.
Lumesta on vain paikoin jäinen muisto... tahtoo lisää lunta...

sunnuntaina, marraskuuta 02, 2008

Lunta, lenkkeilyä ja kaverit


Kuva: Torstaina iltapäivällä käytiin poimimassa karpaloita.
Kuva: Metsäpolulle muodostuneen lammen heijastus.
Kuva: Kikka ja Tursake untenmailla.
Kuva: Kaverit.
Perjantai-illan lumisadetta valokeilassa.
Kuva: Lauantaiaamun riemua lumessa - Lisa, Ihku ja Kikka.
Kuva: Ihku, Lisa, Wilma ja Kikka.
Kuva: Lauantaipäivän auringonpaistetta.
Torstaina iltapäivällä kävimme lenkillä ja samalla keräsin hieman karpaloita. Suo ja metsä oli erittäin märkä ja koiruudet pomppi mättäältä mättäälle ja jouduimme useasti kiertämään metsäpolulle kertyneen vesilammikon. Kylmä vesi ei houkutellut koira kastelemaan tassujaan ja minulla oli vanhat vaelluskengät jotka ei enään ole kovin vesitiiviit.

Perjai-iltana alkoi lumipyry. Kävimme iltapäivällä Tanjan ja Edin kanssa koirapuistossa, jossa ei ollut meidän lisäksi ketään muita. Olimme puistossa melkein tunnin, vaikka sää oli todella kylmä - myrskyisä tuuli ja lumipyry.
Viimeisen juoksun jälkeen nartut ovat menneet jotenki huumorintajuttomammaksi. Edin kanssa ei kauaa formuloitu sovussa, sen lähentelyt kuitattiin tylysti.
Lauantaiaamu aloitettiin varhaisella lenkillä Haukiputaalla Piksun ja Lisan kanssa. Lenkistä tuli todellinen hikilenkki, kävimme Runtelin laavulla mutkin ja koirat kirmas sielunsa kyllyydellä vastasataneessa lumessa. Me rämmittiin Piksun kanssa hikipäässä ja kuitattiin hikipisarat Piksun tarjoamalla pullakahveella Haukiputaan Seo:lla.

Eilen lauantaina oli Mystillä ja Suvilla ensiesiintyminen Kajaanin pentunäyttelyssä ja tuliaisina sieltä KP ja ROP-pentu, tuomarina Tuula Pratt. Mystin arvostelu: Hyvät mittasuhteet, hyvä pään muoto mutta saa vielä vahvistua. Hieman kevyet korvat. Hyvä kaula. Riittävät kulmaukset edessä ja takana. Hyvä tiivis runko. Hyvät terveet ja loistavat (?) liikkeet. Hyvälaatuinen turkki.

Mysti oli käyttäytynyt tosi reippaasti, pallohallin kuhina ei ollut häkellyttänyt reipasta Mystiä. Lämpimät Onnittelut ja rapsutukset Mystille meiltä koko porukalta!!!

Kikan suhtautuminen kissoihin on hyvä esimerkki siitä, että kaikki on mahdollista. Kikka... vannoutunut kissanjahtaaja hyväksyy nyt kissat. Tursake on sen verran röyhkeä ja omanarvonsa tunteva, että kävelee Kikan yli, nukkuu vieressä. Noitanokinenä tyytyy seurailemaan tilannetta pienen välimatkan päästä ja nukkuu mieluimmin mun vieressä makkarissa tai pesuhuoneessa konnien seurana. Noitanokinenä on aina ollut "arempi" kuin Tursake.

Täällä on ihan potkurikeli. Anna ja Johanna kävivät eilen illalla vierailulla ja olivat potkurilla liikkeellä. Pitää varmaan nostaa oma potkuri esille, Ihku odottaa jo malttamattomana potkurireissuja. Haisteli eilen hartaasti potkurin jälkiä, kun tytöt lähti.
Annoin aamulla koirille matolääkkeet, konnilla myös matokuuri meneillään ja kissat saavat myös matolääkkeensä. Koirat saivat Lopatol-tabletit... saa nähdä tulevatko pahoinvoiviksi, muut Axiluria.

Tänään olisi vuorossa akvaario-rutiinit ja vähän tietsikkahommia. Sää on pilvinen ja tuulinen. Jos koirat ei tule pahoinvoiviksi pääsevät lenkille iltapäivällä.

Mukavaa sunnuntaipäivää!