Kolean sään aiheuttama epätoivo vaihtui sunnuntaina iltapäivästä toivoon… jospa sittenkin sää lämpenee. Eilinen päivä oli ensin todella sumuinen ja viileä, kunnes iltapäivällä aurinko näyttäytyi ja poisti koleuden. Pyöräilin päivällä ensin partojen kanssa kylälle. Parroilla riitti virtaa pitää kovaa vauhtia yllä vaikka lauantaina olimme käyneet 10km kävelylenkillä.
Sään kirkastuessa iltapäivällä lähdimme Pekan kanssa - ilman partoja - pyörälenkille Praavaan ja takaisin. Mittaa eilisen päivän pyöräilyille tuli yhteensä reilu 20km. Pyöräilyreissun kohokohta oli, kun bongasimme Iin silloilla tämän kevään ensimmäisten pääskysten saapuneen.
Tämän aamun auringonpaiste houkutteli aamulenkille takametsään ja pelloille. Parrat saivat formuloida sielunsa kyllyydestä pitkin peltoja. Lähimetsä on vielä sen verran märkä, että se ei vielä houkuta kovin pitkään lenkkiin. Lenkin jälkeen hetkinen ruokalepo ja sen jälkeen suunnistimme porukalla Aaltokankaalle, jonne saatiin lenkkiseuraa Pirjosta ja Ikestä. Lenkkivauhti oli sen verran vauhdikas ja aurinko lämmitti, joten pipo jouti taskuun – ei enään päätä palellut. Soramontuilla oli vielä reilusti vettä ja niissä pulikoi pari hanhea ja sorsaa. Linnut joutuvat etsimään kosteampia pesimisalueita, sillä soramontut kuivuvat kesäksi… ellei sitten tule tosi sateinen kesä.
Tätä kirjoitettaessa vauhdikkaasti aloitettu päivä on iltapäivässä ja aamuinen huikaiseva auringonpaiste vaihtunut vesisateeseen.
Minulla täytyy olla tosi kuivat silmät, jos oireet (minulla kaikki kuivien silmien oireet) pitävät paikkansa. Ainahan minulla on ollut ärtyneet ja vettä valuvat silmät. Viime aikoina lenkkeillessä ja pyöräillessä hulveillaan vettä valuvista silmistä on ollut todella haittaa, pahimmillaan kyyneleitä valuu neljästä vanasta poskille… jokaisesta silmäkulmasta oma vanansa, lasien sisäpinnoilla roiskeita ja näkökenttä sumentuu… ei en ole tullut leuhkaksi jos en tervehdi tai tunnista vastaantulevia tuttuja… minä en kerta kaikkiaan näe juuri mitään. Viime keväänä kokeilin useampaa apteekissa myytävää kuiville silmille tarkoitettua tippaa, ilman suurempaa apua. Jotkut tipat pidempään käytettynä lisäsivät silmien ärtymistä ja luovutin kokeilut.
Kysyin eilen tutulta optikolta olisiko mitään helpotusta vaivaan ja onhan niitä. Hän suositteli Oftangel laitettavaksi päivällä ja myös yöksi ennen nukkumaanmenoa – sillä minulla on aamuisin ollut näön tarkkuuden kanssa ongelmia. Lisäksi hän suositteli minulle Omega7®-kaksoistyrniöljyä, jota näyttäisi olevan saatavana joko kapseleina tai nestemäisenä.
Takuulla kokeilen molempia, sillä tämä veden valuminen silmistä ulkoillessa on tosi ärsyttävää ja näkemistä haittaavaa.
Tähän lopuksi pari toivomusta tiedotusvälineille (radiolle, telkkarille ja lehdistölle) Please, ei enää sanaakaan Sotesta tai Jemenissä kaapatuista ja vapautetuista panttivangeista. Liika on liikaa, vaihtakaa levyä!
Lisäystä:
Unskin siistiminen aloitettu ihan "väärästä" päästä - sen hännän karvat on siistien saksittu. Unski rukka näyttää nyt vähän koomiselta piiskamaisen häntänsä kanssa... mutta eipä ole ensimmäinen kerta, kun rungon eri osien karvat eivät ole balanssissa. Pääasia, että se ei itse ehkä/toivottavasti tajua hassua ulkomuotoaan. Jahka tässä innostun jatkamaan siistimistä, seuraavaksi vuorossa jalkakarvojen siistiminen ja eiköhän sitten kun maa vihertää päästä pesuun ja konetrimmiin. Eihän Unski voi kuin kantaa karvansa siihen asti… vai voiko?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti