Kuva: Kukkahattutäti... se vaan nyt näyttää siltä.
Kun sain työhommat tehtyä lähdimme Pekan ja koiruuksien kanssa sieneen. Koirat formuloi tuttuun tyyliin, niin että pusikko rytisi. Siirryimme jonkin ajan kuluttua toiseen paikkaan ja olin just poimimassa pientä karvarouskua, kun Ihku porhalsi täydessä "sata lasissa" naamani alta. Nenästä kuului rutinaa ja sitten näky tähtiä ja "veri lensi" ja itkuhan siinä kans tuli... sattu niin peevelisti - Ihkun vauhti ei hidastunut. Onneksi olimme vielä lähellä autoa, että sain verenvuototuketta. Olo oli pöllähtänyt ja meni aika kauan, ennenkuin verenvuoto lakkasi. Koirista Wilma oli ainoa joka tajus, että nyt ei ole kaikki ennallaan - seisoi koko ajan vieressäni. Lähti toisten kanssa formuloimaan vasta sitten, kun annoin sen haistella nenääni muutaman kerran ja lähdin jatkamaan sienestämistä.
Nyt nenänpää on "Ihkun menosuuntaan" vinossa ja nenänpää musta.
Digiaika lähestyy ja minulta poistuu pieni matkateevee tietsikan näytön vasemmalta puolen, koska ei kannata hankkia toista digiboxia. Pitää vaikka kuunnella radioa ja musiikkia tietsikalla ollessa, ettei olisi ihan web-maailman varassa.
Koiruudet nukkuu jo, joten minäkin taidan kömpiä punkkaan kipeän kärsäni kanssa. Sleep well.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti