Yritin ladata kevättalvella otetun lyhennetyn videon blogiin, mutta se epäonnistui kaksi kertaa ja en jaksa enään kokeilla kolmatta kertaa. Laitetaan sit kuva Wilmasta, otettu vasten aurinkoa kauniissa metsässä, kauniissa ja lämpimässä säässä 23.8.07.
Aamu valkeni koleana n. +3 lämpöastetta, onneksi aurinko paistaa. Nyt olisi mitä mainioin ulkoilu ja marjastus sää, mutta taitaa jäädä tältä päivältä. Pitää tehdä työhommia.Lauantain sateen välissä kävimme Päivin ja Aleksin kanssa kentällä reenaamassa. Tai minä olin Wilman kanssa häiriönä, kun Päivi reenas. Wilma oli innoissaa, kun pääsi pitkästä aikaa kentälle, hyppi ihan omatoimisesti avoesteen yli. Kävin kaikki PK aloluokan liikkeet läpi. Loppuillan Wilma oli sitä mieltä, että minä olen vain sen ihminen... pikkusen leuhotti.
Eilen kävin takametsässä lenkillä ja kaikki meni paluumatkalle asti hienosti. Metsässä loppumetreillä Lisa bongas ihmispaskakasan ja ennätti sotkea itsensä. Voi keleen kele... ei voi olla inhottavampaa tilannetta. Otin Lissua kintuista kiinni ja huljuuttelin vesilammikossa enimmät kokkareet pois. Minulla nousi takuulla savu korvista kävellessämme loppumatkan kotiin, luin Lisalle sellaiset madonluvut - toivottavasti muistaa. Pihalla Lisa kiikkuun kiinni, vedin vesiletkun sisältä ulos ja Tervashamppoon kanssa pesin Lisan perusteellisesti. Onneksi meillä on mahdollisuus saada lämmin vesi letkulla ulos. Nyt Lisalla on kiiltävä ja puhdas karva ja taas jonkin aikaa Lisa pysyy kytkettynä lenkillä.Ei ole sympaattiset ajatukset paskojan suuntaan, kakspiippunen ja suolapanokset tulee välittömästi mieleen.
Ilokseni totesin eilen lenkillä, että sittenkin on mahdollisuus saada hyytelöpuolukoita kerättyä. Jokin aika sitten vaikutti, ettei puolukoita tule lähimetsiin.
Tänään olisi tarkoitus Ihkun kanssa käydä kentällä hyppyreeneissä, pihalla harjoitellaan kontaktia ja noutokalikan pitoa.Naksuttamisesta on tullut taas "päivän sana" keskustelupalstoilla ja koiralehtien artikkeleissa. Nyt puhutaan naksuttamisen lisäksi klikkaamisesta, gliggeri, shaping... hmmm onkohan pelkkä naksutin leimautunut liiaksi ns. tokokouluttajiin eräissä piireissä. Shapingissa signaali voidaan antaa myös pillillä.
Linkkivinkkinä http://canis.fi/ jonka verkkokaupasta voi tilata esim. kirjan Naksutinkoulutusta koirallesi http://canis.fi/kauppa/product_info.php?products_id=2
Itsekkin naksutinta käyttäneenä suosittelen tutustumista kyseiseen koulutusmenetelmään. Naksuttimen sisälleajon jälkeen koiraa voi aktivoida käyttämään korvienväliä "uudella" tavalla.
Naksutinta voidaan käyttää myös koiratemppujen opettamiselle - mielikuvitus on rajana.
Mielestäni koiran koulutuksessa yksi yleisin ongelma on palkitsemisen vähyys tai palkitsemisen vääräaikaisuus. Ihan normaalissa arkielämässäkin koira saa kieltoja ja käskyjä, mutta kuka muistaa heti palkita myös silloin kun koira lopettaa ei toivotun tekemisen tai toimii toivotulla tavalla.
Jos inhoa räksyttäviä koiria, en pidä myöskään siitä, että koiralle jankutetaan jotain käskyä tai kieltoa jatkuvasti ja toistuvasti - ilman että koiran tarvii loksauttaa kovaansa.
Lisätäänpäs vielä inhokkilistaani se, että omistaja haukkuu koiran pataluhaksi kisapaikalla kaikille, niin tutuille kuin tuntemattomille sen jälkeen kun takana on epäonnistunut koe tai näyttelystä on tullut surkea arvostelu.
Siinä vaiheessa pitäisi miettiä, mitä virheitä itse on tullut tehtyä koulutuksessa, tai onko tehnyt itse mitään koiran näyttelykunnon eteen. Pieniä puutteita koiran rakenteessa voi parantaa pitämällä koiran hyvässä lihaskunnossa tai ettei vie näyttelyyn lihavaa, löysää tai huonossa karvassa olevaa koiraa.
Joo, mut kun ei videon lataus onnistunut lopettelen tältä päivältä paasaamisen... narttujen juoksuja odotellessa aurinkoista päivän jatkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti