raskas viikonloppu lopuillaan...

Nyt tulee lyhyet merkinnät;
Wilman juoksu alkoi eilen.
Lisa muutti Piksun luo perjantaina- lisää asiasta seuraavalla kerralla.
Perjantaista asti tähän myöhäiseen iltaan olimme auttamassa erään talon tyhjennyksessä. Talossa oltiin asuttu yli 40v ja sen rakensi perheen isä ja se oli huolella hoidettu ja vaalittu. Oli haikeaa olla osallisena purkamassa erään perheen elämänhistoriaa. Talo jatkaa elämää uuden omistajan ohjaksissa.

Nyt nukkumaan, huomenaamulla pitää viedä Pekka aikaisin töihin, se lähtee Norjan reissulle... jonnekki Oslon seudulle.... joo ja ihana Toyota Camry on vaihtunut jäyhään volkkari farmariin.
Hyvää yötä!

piiiitkästä aikaa....

Kuva: Ihku heinäpellolla 25.10.07.
Päivät menee niin, ettei perässä meinaa pysyä. Sunnuntaina ulkoiltiin 4 tuntia, kävimme kolmessa eri paikassa ja koiruudet pääsi tutustumaan uusiin metsäalueisiin, poron hajutkin tuli tutuksi. Lisan juoksu alkoi maanantaina, Wilman juoksua odotellaan - siinä se on hollilla.

Olen täydentänyt kalaparvia. Tiikeribarbeja on nyt 13 kpl ja nyt niitä on riittävästi. Hain kalaparvi täydennystä harrastajilta, kun liikkeissä ei ollut niitä. Sain täydennystä myös Neontetroihin, nyt niitä on 26 kpl, Inkkareita on nyt 11 kpl, Piikkisilmiä 5 kpl... luulin että olen kurkkua myöten täynnä akvaariohommia, kun sain väsyneenä akvaprojektin tehtyä... mitä vielä... innostus vain kasvoi ja oli mukava vierailla harrastajien luona ja nähdä erilaisia akvoja ja kaloja.

Eilen oli mitä ihanin syys sää ja lorvimme muutaman tunnin koiruuksien kanssa metsässä ja pelloilla. Tänään Wilma pääsee formuloimaan pyöräilyreissulle Haminalle. Ihku ja Lisa saa jäädä punapyllyisenä häkkiin, niitä ei viitti ottaa mukaan koska joutuisivat olemaan kytkettynä kaupan edessä... siinä voisi ohikulkevat uroskoirat saada hepulin.
Jostain syystä oli taas kova ikävä Feisya ja Indiä liikkuessamme syksyisessä luonnossa ja näin silmissäni niiden kirmailua kauniissa heinäpellossa. Pelto oli niiden yksi lempparipaikoista.
Snakujen pörhistelyt toisilleen vähenty kuin seinään, kun Ihku aloitti juoksun. Nyt formuloidaan ja jytytään sulassa sovussa ja Wilmakin on käyttäytynyt kuin nuori pentu - haastaa Ihkua toistuvasti leikkimään.
Nyt pitää aloittaa valmistelut Haminan reissulle, pääsee nauttimaan kauniista ja vuoden aikaan nähden lämpimästä säästä.

lauantaiaamun mietteitä...

nyt tuntuu olo pikkuhiljaa "normaalilta", kynnet on kasvaneen kuluneen reilun viikon aikana niin minulla kuin koirillakin - ihan eri syistä kylläkin.
Koirat pääsi lenkille toissa aamuna ja vois sitä iloa ja riemua, kun pääsivät metsään rilluttelemaan. Tämän päivän "pyhitän" rästitöiden tekoon koneella - on luvattu sadetta koko päiväksi. Huomista odotamme kuin "kokkomikko joulua", sillä aurinko pitäisi paistaa ja sehän tietää metsäretkeily päivää koko porukalle.

Minulla kävi uskomaton onni, kun vaihtoallasta tultiin hakemaan mukaan pääsi ylimääräiset Plätyt ja Palettikalat. Ei tarvinnu lopettaa kuin ulkosuodattimesta löytyneet Paletinpoikaset. Kävin hakemassa Kuivaniemestä Albiinomonnisia (6kpl) 190l pohjalle ja mukaan sain Mustaneontetroja 3 kpl, ne pääsi omien 4 kpl parven jatkoksi. Osa akvaariokasveista kärsi selvästi vesiastioissa olon projektin aikana. Laitoin akvaarioihin kaikki mahdolliset oksat ja pistokkaat - akvaariot ovat aika sekavan näköisiä tällä hetkellä. Kun näen mitkä kasvit lähti kasvamaan ja mitkä ei voin karsia kasveja myöhemmin.
Nyt on vielä tulossa ainakin 5 kpl Tiikeribarbia ja Keltarihmaurokselle pitäisi löytää uusi koti - sen jälkeen kalastoni on kohdillaan.
Kuvittelin projektin aikana, etten varmaan katso viikkoon akvaarioihin - mitä vielä. En saanut tarpeeksi niistä onneksi, on tosi mukava seurata kuinka kalat ovat selvinneet projektista ja toi 190l Tetra- Kirsikkabarbiallas on tosi nautittavaa katsottavaa. Kaloilla oli eilen herkkupäivä, saivat tuoretta Maivan mätiä.
Muutama vastoinkäyminen koettiin projektin aikana. Ylimääräistä työtä aiheutti yksi ulkosuodatin, joka oli jossain vaiheessa sammunut ja sisältö oli silkkaa lietettä ja eilen meinas kuolla Albiinomonniset, kun lisäsin akvojen veteen Easy-Life Easycarboa. Niille pikkuisille muuttu ilmeisesti vesiarvot liian nopeasti. Sain monniset haavittua vesiämpäriin ja kaikki pääsi hengissä tänä aamuna takaisin akvaarioon. Lisäksi Plätyt ennättivät tehdä jälkikasvua maailmaan väliaikaisessa altaassa - poikaset kasvavat 190l pintakasvien seassa ja pääsevät myöhemmin johonki eläintarvike liikkeeseen.
Ja sen kunniaksi, että tänään on Kansainvälinen autoton päivä muutama sana Pekan autoprojektista. Pekalla on ollut autonvaihtoviikko. Nyt meidän pihaa valaise oikea "loisto" -Toyota Camry farmari. Onpa ollut mukava ajella autolla jossa on näköä, kokoa ja ajomukavuutta. Penkit ovat tosi mukavat, autossa on maavaraa, takana on tilaa koirien häkille - tosi mukavaa ja jouhevaa matkantekoa... mutta ei tässä vielä mitään.
Tämä on ollut vain välivaihe - ens viikolla meidän pihaa pitäisi koristaa eri "loisto". Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan Camry vaihtuu Volkswagen farmariin. Kävin sillä eilen koeajolla ja täytyy sanoa, että Toyotan kaikenkaikkinen ajopehmeys ja mukavuus vaihtuu Saksalaiseen pelkistettyyn jämäkkyyteen. Kyseessä on tietenki vanhat halvat autot ja minä ajan sillä, minkä Pekka hankkii koska minulla ei ole vara laittaa itselleni autoa. Olen miettinyt, että ajomukavuus menisi minulla edelle, jos pitäisi valita taloudellisuuden tai muutaman vuoden uudemman auton välillä - blondi mikä blondi.
Noissa vanhemmissa autoissa on ainakin yksi hyvä puoli - jos niitä joutuu remppaamaan (joutuu kuitenki), niin tavallinen kylän autokorjaamo pystyy tekemään niihin remonttia - on vähemmän tietokoneita auton järjestelmää ylläpitämässä.
Normaaliin päiväjärjestykseen palaaminen edessä - Wilma pitää pestä ja tehdä konesiisitiminen, samaa odottaa Lisa ja Ihku.
Parast aikaa saataa kaatamalla vettä. Päivi tulossa iltapäivällä reenaamaan, toivottavasti päästään kentälle kuivin jaloin ilman ja ilman uimaliivejä.
Mukavaa viikonloppua!

unohtui aamulla...

kertoa, että Ihku aloitti juoksunsa eilen... siitä se lähtee. Eiköhän juoksunarttuseuraa tule lisää tällä viikolla.

allasprojekti melkein tehty....

Ihan mieletön projekti takana, on mennyt päiviä etten ole muistanut edes syödä - kaloja, hiekka ja kasveja altaasta toiseen. Sunnuntaina otin loppurutistuksen 14h ja sain ison altaan niin tyhjäksi, ettei sinne jäänyt kuin vaihdossa tulevan altaan hiekka ja Tähtimonni viettämään viimeistä yötä siinä.
Maanantai aamuyöllä klo 4.00 vein Pekan töihin, palasin kotiin torkuille, lähdin Ouluun klo 8 aikaan. Oulusta kotiuduttiin aamupäivällä ja sen jälkeen tyhjensin ison altaan, huuhtelin ja pesin sen suodattimet. En ennättänyt edes pestä allasta, kun sen hakijat tuli. Minä sain 190l altaan + vermeet kaupassa ja sen sijoituspaikka oli vielä auki koska minulla oli vielä väliaikainen allas käytössä. Saimme kannettua kunnialla ison altaan autoon vermeineen ja lattia vapautui raskaasta taakasta.
Minun piti heti jatkaa uuden altaan kanssa, hiekat ja vesi altaaseen, kasvit ja suodattimet. Annoin altaan veden selkiintyä ja sitten tetrojen ja kirsikkabarbien sekaan laittaminen - olin tehnyt niille väliaikaisen altaan sellaiseen astiaan, että minun ei tarvinnut kuin kipata koko sisältö sievästi uuteen asumukseen. Sain ison altaan uudelta omistajalta parven eri-ikäisiä Kirsikkatetranaaraita.
Valokuvia en voi vielä ottaa, kun kamera jäi lauantaina Pointtiin.
Vielä olisi väliaikaisessa altaassa Plätyt ja Palettikalat - olen kallistumassa sille kannalle, että säästän niiden hengen ja pääsevät altaaseen, palettikaloille valitettavasti koittaa lähtö paremmille kalavesille, jollen saa soitettua huolisko niitä jokin akvaliike. Ulkosuodattimia siivotessa löysin sinne menneitä tosi pieniä Palettikalanpoikasia jotka pitäisi myös poistaa inhimillisesti.
Minä olen ihan sippi, Ihku on päässy lenkille viimmeksi Pekan kanssa - muuten ovat saaneet olla häkissä... olihan ne minun mukana eilen aamulla Oulussa ja pääsivät käymään yhdessä koirapuistossa haistelemassa hajuja.
Hulda, Ihkun sisko olisi tullut morjestamaan meitä sunnuntaina, mutta minun piti valitettavasti sanoa, että saatte tulla mutta minun on pakko jatkaa altaiden kanssa työskentelyä. Tosi harmi, olisi koirillekki ollut mukavaa päästä formuloimaan. No sovimme, että toisella kertaa paremmalla ajalla ja mekin voimme käydä Kemissä Huldan luona, siellä on kuulemma aidattu piha missä on hyvä formuloida vapaasti.
Vielä on paljon tekemistä ja jälkien siivoamista, joten on pakko piristyä vaikka tuntuu, että voisi nukkua vuorokauden. Jospa toi myrskykin laantuisi ja pääsis koirien kanssa pyrähtään metsään.
Terv. tosi tiltti tl

hyvästi vanha rakas sohva...

Kuva: Erittäin hyvin ja pitkään palvellut sohva, pihalle nostettuna.
Olin tänään työpaikalla iltapäivän ja keleen katit tai jompikumpi oli sillä aikaa kussut sohvalle. No pitäs vaan kelettää ittelle, kun olin laittanut WC:n oven kiinni lähtiessä, eikä kissat päässy käyttämään omaa veeseetään.
Rakas sohva oli kissankynsien jälkiä täys, siinä oli opetettu snakuille tasapainoilutemput, se palveli snakujen tähystyspaikkana, siinä sai makoisat torkut niin me kuin koiratkin ja se oli Lisan ehdoton yöunien paikka. Ostin sohvan melkein uutena Nokian omalta "nettikirpputorilta" ja se oli ihan suomalaista hyvää laatua... vaikka joutui meillä kovaan ja jälkiä jättävään käyttöön. Koiruudet tykkäs vallata sen joskus täysin itselleen... sohva oli täydellinen ja 100% käytössä. Jään kaipaamaan!

Akvaariotouhut ovat täyttäneet työhommien lisäksi päiväni. Raksutus on korvien välistä kuulunut, kun olen miettinyt miten tekisin järkevimmin allasprojektin. Piirsin tänään ihan kaavion asian tiimoilta ja esittelin sen ylpeänä Pekalle, joka mitään ymmärtämättömänä vain nyökytteli. Piirroksessa oli kolme akvaarioa ja Pekka tuumas laskien tän hetkiset altaat ja tulevan altaan, että sittenhän sinulla on kaikkiaan 4 akvaa (saatoin kuulla paniikkia äänessä).
Kuten kaavioon olin piirtänyt, akvoja tulee olemaan vain kolme - toi 400l (joka on Tomin huoneessa) olkkariin jää 240l ja Tomin huoneeseen tulee vielä kaupan yhteydessä tuleva 190l allas. Pekan laskut sai sekaisin väliaikainen 300l allas, joka kannettiin eilen Piksun kanssa varastosta ihan vain tämän allasprojektin vuoksi Tomin huoneeseen, kalojen siirtoon välivaihealtaaksi ja se ei tule jäämään käyttöön, koska se ei ole "tehdasvalmisteinen".

Tänään sain siirrettyä Plätyt 240l altaasta väliaikaiseen altaaseen, siirsin isosta pois lähtevästä altaasta osan pohjahiekasta 240l altaaseen, joka saa nyt selkiintyä pari päivää. Sunnuntaina olisi tarkoitus aloittaa kalojen siirto isosta altaasta siihen ja projekti jatkuu muidenki altaiden asukkien uudelleen järjestelyllä, niin että iso allas pitäisi olla poislähtökunnossa (tyhjennettynä) alkuviikosta.

Inhoan yhtä paljon kalojen pyydystämistä kuin nekin, ressiähän ne siinä repii ja toivottavasti kestävät hengissä tämän projektivaihteen. Kaupassa tuleva 190l allas saa asukeikseen tetrat ja kirsikkabarbit ja pohjalle ainakin Tähtimonnin.
Ainoastaan Plätyjen ja Palettikalojen kohtalo on edelleen epäselvä vielä.

En ole ennättänyt koiruuksien kanssa tänään lenkille, Pekka kävi Ihkun kanssa iltalenkillä. Ihkulla oli hienot heijastinvaljaat eka kerran päällä. Löysin valjaat Pointin kirpparilta ja olivat uuden veroiset ja halvat, melkein ilmaiset. Kyllä kirpputorit ovat hienoja paikkoja, sieltä voi tehdä tosilöytöjä kukkaroon sopivin hinnoin.

Nyt nukkumaan, huommena on Pointissa "Ruskarieha" ja avoimet ovet ja pitää olla pirteänä palvelemassa käviöitä. Huomiselle on luvattu sadetta - toivottavasti ei toteudu!
Nyt illan on muuten soinut soittimessa Roy Orbison.
Hyvää ja levollista yötä! Eiköhän minultakin laskeudu otalta yön aikana noi sarvet ja osaan antaa arvoa, ettei kissat pissannu makuuhuoneen sänkyyn - jotain positiivista asiassa.... kait...

Aikainen aamu....

No niin. Kello on 5.30 ja olen ollut jo jonkin aikaa hereillä. Pekka lähti töihin ja minulla olisi tarkoitus tehdä Tulosjulkaisua jonkin aikaa, ennenkuin lähden viemään naapurin lentoasemalle.

Isosta akvaariosta on sitten kaupat sovittu, pääsee hyvään kotiin eikä kuntarajakaan ylity. Uudessa kodissa suuri Pleko saa tilavan kodin itselleen... ja minä saan 190 litrasen johon aion laittaa tetrat. Alkaa armoton akvaarion tyhjennys ja kalojen uudelleen järjestäminen. Muutama Rihmakala saa myös uuden kodin lajitovereiden seurassa ja nuori Partamonniuros pääsee myös uuteen kotiin. Palettikalojen kohtaloa pitää vielä miettiä, josko veis johonkin akvaarioliikkeeseen tai jotain.

Eilen oli armottoman vesisateen jälkeen tosi kaunis ja lämmin ilma, mittari näytti hetken +16 ja me tietysti sienestettiin iltapäivällä ja hämärän tuloon asti Laitakarissa ja Pitkässäkarissa. Saalis pääasiassa Karvarouskuja.
Koirat oli mukana Laitakarissa, mutta ei Pitkässäkarissa.
Jokainen koiruus on yksilö, vaikka laumassa elävätkin.
Lisa on ehdottoman iltauninen ja sitä saa tiukasti komentaa illalla käymään ulkona tarpeillaan. Wilma on aamu-uninen jaIhku ei ole uninen ollenkaan :). Kun istun ulkona aamukahveella, Ihku pomppii löytämänsä kävyn kanssa tai kiusaa, ärsyttää ja haastaa Lisaa leikkiin - ei uskalla Wilmaa haastaa, sieltä voi saada vastarakkautta.
Kun telkkarista tuli viimme lauantaina Kurki-luontodokumentti ja siinä Kurkiuros pomppi, leyhyytteli siipiä ja nakkeli nokassaan maasta ottamaansa materiaalia naaraan edessä, Pekka tuumas että ihan kuin Ihku.
Mutta nyt nokka kohti Oulua ja päivä käyntiin, pitää joka välissä suunnitella akvaarioremppaa - hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

no voi surkeuden surkeus...

Kuva: raskaasta taakasta....
Olen pitänyt vähän vitsinä, enkä tosiaankaan ole suhtautunut asiaan kuuluvalla vakavuudella kuvassa olevan akvaarion painoon ja lattian notkahtamiseen. Meillä ei ole valettu lattia vaan ihan puurakenteiden varassa - lattiarakenteelle on olemassa jokin ammattinimitys, mutta en muista sitä tässä järkytyksessä.
Eilen juuri ennen nukkumaanmenoa kyykin akvaarion alta kissan leikkipalloa ja järkytys oli melkoinen, kun huomasin lattian entisestään antaneen periksi ja rako listaan oli huomattava varsinki akvaarion toisen pään alla.
Siinä meni yöunet ja mietin epätoivoisia raktaisuja, mitä tehdä... Raskain mielin laitoin aamulla myynti-ilmoituksen akvasta... onhan noita pienempiä purkkeja, mutta harmittaa aivan vietävästi.

Maanantai ilta...

Kuva: 9.9 - syksy tulee toivottavasti komean ruskan merkeissä.

Sunnuntaina suunnistetiin puolukkametsään ja eiköhän innostuttu lopuksi vielä sienestämään.... oli aivan ihana aurinkoinen ja lämmin ilma. Otin koiruuksien kanssa marjastuksen rennosti, välillä kuvasin ihania sammalia, syötiin marjoja ja heittelin keppiä - aika harvinaista herkkua koirille. En halua koirista ns. "keppihulluja", mutta silloin tällöin pidän yllä niiden huomion keskittämisen itseeni kepin kanssa.
Tänä aamuna käytiin aamulenkillä ja iltapäivällä saivat naudan potkaluita kaluttavaksi - tein yllärilöydön pakastimesta, oli tullut joskus ostettua useampi luupussi pakkaseen. Nyt koirat nukkuu, saivat myöhään iltaruuan kun Päivi ja Aleksi kävivät vierailulla koiruuksien kanssa.... Masikin pääsi taas pyörähtään meidän pihalla.
Pitää hattua nostaa Päiville, kun jaksaa lähteä työpäivän jälkeen reenaamaan koiria tänne asti. Vain lyhenevä päivä asettaa rajoituksia iltareeneille.

Hyvähän mun oli sanoa ennen Digiaikaan siirtymistä, että voisin luopua koko töllöstä... nyt riudun tosi kovien vieroitusoireiden tuskissa, kun näytön vieressä ei kökötä televisio auki. Tulee oltua tosi vähä koneella, vaikka hommia olisi mitä tehdä. Jospa se tästä lähtee menemään, eihän minulla aina ole ollut töllöä tuossa vieressä joten pitää vaan sinnitellä.

Ja taas on ajankohtaista etsiä pitkiä aluskalsareita sekä muita talvivaatteita esille, ettei tule vilu. Pihlajanmarjoja ei muuten ole ainakaan meidän pihlajiin tullut, tuleekohan runsasluminen talvi..

Huolestuneena olen kuunnellut yhtä akvaarion ulkosuodatinta, se hörsii jostain ilmaa. Toivottavasti kestää seuraavaan viikkovedenvaihtoon.
Blogissa näyttäisi alkavan huoltokatkos, joten pitää lopetella ennen sitä. Koiruudet pääsee mun viereen nukkumaan ens yöksi, kun Pekka on töissä.
Hyvää yötä!

Aurinkoinen Sunnuntaiaamu...

Kuva 8.9.07 Masi ja tytöt.
Eilen Suvi ja Hessu kävi kattomassa härdellisnakuja ja partatytöt saivat herkkuja tuliaisiksi.... vielä on muutama kaula jäljellä :).
Päivi tuli reenien jälkeen ja mukan oli kuin olikin IHKU-Masi, hitsi että siinä on komea ja mukava otus. Masi oli ehdottomasti sitä mieltä, että Lisa ja Ihku tuoksuu mielenkiintoiselle. Masi oli niin sankan ihailijajoukon piirittämänä, että se ei ennättänyt kuin häntääheiluttaen kulkea pihalla partojen seuratessa. Koska Tursake oli saunassa päiväunilla, Masi pääsi myös sisälle kahvittelun ajaksi. Taidan ryöstää ton Masin Päiviltä ja napsauttaa siltä pallit pois ja pidän sen sit ittelläni... ei häiritse partojen juoksut... Ei vaiteskaan se olisi kohtuuton teko Masille, antaa pitää pallinsa ja olla oikea uros!
Päivin kanssa ennätettiin ottaa Oprista ja Wannista muutama seisontakuva ja huonompia seisontakuvia on nähty, joten voimme olla tyytyväisiä kunnes parempia saadaan napsittua.

Sunnuntai valkeni koleana, mutta aurinkoisena. Koiruudet ovat ruokalevolla ja eiköhän me suunnisteta päivän aikana puolukkaan. Pitäisi myös käydä katsastamaan, mikä karpaloiden sato on tänä vuonna. Karpalo-puolukkahyytelö on niin hyvää, että vie kielen mennessään.

Koirien nyppimis-siistimisprojekti on edennyt. Perjantain siistin Lisan korvat loppuun, nypin hieman Wilmaa - korvat on vielä siistimättä ja Ihkun korvista on siistimättä vain reunat. Lisalla ja Wilmalla on kesäisen (vai oliko se kevättä - ei muista) koneella ajon jälkeen runkokarva epätasaisen pituista. En enään ikunakuunpäivänä aja itse koiralta runkokarvaa 3mm terällä ja myötäkarvaan. Saan varmaan kunnolla siistittyä niiden karvan vasta keväällä, kun kaikki karva on kunnolla kasvanut nyppimispituuteen.... joutuvat olemaan siihen asti kuoppaisessa ja mäkisessä karvapeitteessä.

Nyt pitäisi saada työhommia tehtyä, ennenkuin lähdetään raikkaaseen ulkoilmaan.
Mukavaa Sunnuntaipäivää ja rentoilkaa sekä ulkoilkaa!

sienestystä ja temppuja

Kuva: surkea kuva Lisasta, Ihkusta ja Wilmasta syömässä metsässä heinää.
Vielä eilisiltaan, oli muuten erittäin komeaa "ilotulitusta" taivaalla myöhäisillassa, salamat valaisi koko eteläisen taivaan yli tunnin ajan monta kertaa. Ukkosen jyrinää ei kuulunut, kerran olin kuulevani kaukaista, kaukaista kuminaa.

Tänään koiruuksilla oli taas häkkielämää muutaman tunnin päivällä ja kun Pekka tuli kotiin lähdimme tietty vielä katselemaan sieniä. Ajoimme ensin Kotakankaalle, josta ei löydetty kuin muutama hapero. Vaihdoimme paikkaa ja ajoimme Laitakariin. Siellä lähdimme Pekan kanssa eri suuntiin, minä hortoilin koirien kanssa aivan rannan tuntumaan - sienisaalis olematon. Pekka oli löytänyt muutaman herkullisen tatin ja karvarouskun.

Yritin ottaa aikani kuluksi muutaman kuvan koirista, mutta eihän ne malttanut pysähtyä kuvattaviksi. Heinänsyönti hetki jossa kuvakulma aivan onneton, mutta jotain jäi muistoksi aurinkoisesta illasta.

Ja tuohon otsakkeeseen viitaten. Ihkulle on opetettu - oikeammin sanottuna teetetty, perso kun on - erilaisia temppuja. Tänä iltana se on saatu hyppään Pekan selän päälle, kuljettamaan metalliesinettä ja hyppäämään suorilta jaloilta ylöspäin ihan noin vain - kannustimena uunissa paistettu lohi. Wilma ja Lisa yrittävät olla kovasti mukana tempuissa - Lisa ihan seuraneidin ominaisuudessa, Wilma kantaa myös metalliesinettä, mutta nyt onkin ollut pointti saada Ihku kantamaan, sillä aiemmin ei ole vielä tärpännyt. Kaikki saa kuitenkin aina palkinnon keittiössä ja tempun suorittanut aina ensin.
Tästä on nyt hyvä jatkaa ja takaan että temput onnistuu seuraavalla kerralla, vaikka palkintona olisi vain ruisleivän kannikka.
Pekka teki uunilohelle sienikastikekuorrutuksen ja vaikka en ole mikään kalan ystävä - herkullista oli.

Huommena odottelemme Kajaanin vieraita kattomaan snakuja livenä - tähän hävityksen kauhistukseen. On mukava kuulla, mitä mieltä he ovat näistä vauhtiparroista.
Päivi on tulossa myös reenaamaan ja toivottavasti ottaa Masin mukaan, on ollut sakemanni-ikävä taas viimme päivät ja olisi ihana nähdä Masipoikaa pitkästä aikaa. Päivillä on ollut aiemmin mukana Opri, mutta vaikka se onkin Feisyn tytär ei siitä tule niin elävästi mieleen Feisy niin kuin Masista.
Nyt voi sitten köllähtää vatsa täys untenmaille, että jaksaa taas huommena keksiä mukavia aktiviteettejä snakuille, jos vaikka lähtis Päivin kanssa käymään tuolla koulutuskentällä, jonku snakuparran kanssa.
Oikein Hyvää Yötä!

akvaariopäivä....

Kuvat: ylhäällä palettikalauros, alempi partamonniukonköriläs kuvattu 2.9.07.

Aamupäivällä katoin sarjauusintoja ja nypin samalla Lisan ja Ihkun korvakarvoja. Ihkulla on noi tehostekarvat pehmeämmät, kuin Lisalla tai Wilmalla, mutta ihan nypittävissä. Ei mene hukkaan TV:n kattomisaika, kun tekee samaan aikaan nyppimistä. Ja jos ei saa yhdellä istumalla nypittyä koko korvaa, jatkaa seuraavana päivänä - pitäähän sitä TV:kin välillä vilkasta :).

Tämä päivä oli koirilla "vapaapäivä", viettivät päivän häkissä. Minä tein kaikkiin kolmeen akvaan viikkosiivouksen, vaihdoin vesiä ja raivasin kasveja. Puhdistin myös yhden ulkosuodattimen, ja sinne oli pesiytynyt melkonen kotiloyhdyskunta. Puhdistan melkein viikko yhden suodattimen (niitä on kaikkiaan 8 kpl), niin ei tarvitse ottaa kaikkia suodattimia yhdellä kertaa puhdistettavaksi. Kasveja raivasin ämpärillisen ja päätyivät "pihanperälle".
Olen alitajunnassa valmistautunut Palettikalakannan karsimiseen jälleen kerran. Nyt pitää olla vain kylmäpäinen ja surutta poistaa paremmille uimavesille kaikki vähänki urokselta näyttävät tuolta olohuoneen akvaariosta. Kamarin akvassa on 5 urosta, eikä yhtään naarasta ja tulevat yllättävän hyvin toimeen keskenään, eivätkä kiusaa toisaan tai muita kaloja. Niiden kohtaloa pitää vielä miettiä, eihän noista harmiakaan ole.
Toivottavasti saan Pekan kaveriksi Palettikalaoperaatioon, siitä ei oikein yksin tule mitään, kun on isosta altaasta kyse. Harmittaa aivan vietävästi, mut oma moka.

Minun pitäisi vielä täydentää Hunajarihmakantaa muutamalla naaraalla, samoin Helmirihmoja pitäisi hankkia muutama naaras, Tiikeribarbeja haluaisin lisää, uudet kasvilajit ei olis pahitteksi... aina jotain pitää suunnitella, pysyy mielenkiinto yllä.

Koiruudet rauhoittui yllättävän hyvin iltaruuan jälkeen, vaikka tänään ei ole niiden kanssa mitään tehtykkään. Illalla olisi ollut mitä hienoin valokuvaussää Laitakarissa, mutta en päässyt sinne kun auto ei ole kotona. Ihme sadekuuroja on liikkeellä ja tosi paikallisia. Kun kävin äsken koirien kanssa pihalla, ihmettelimme kaikki mikä ropina kuuluu naapurista, meni hetki ennenkuin tajusin, että naapurin peltikattoon sataa rakeita ja meidän pihalla ei satanut mitään. Siinä oli koirillekkin ihmettelemistä.
Wilma ja Ihku nukkuu sopuisasti naulakon alla samalla pedillä ja Lisa Karhupedillä, Noitanokinenä lähti ulos, Tursake nukkuu ylimmällä seinäpedillä - taitaa tulla kylmä yö kun kissakin haluaa nukkua katonrajassa.
Hyvää yötä ja virkeänä perjantaiaamuun.

sieniä, sieniä, voitateja...

Kuva: ei ainakaan voitatteja, mutta olivat niin kauniita, että piti ottaa kuva.
Tämä päivä on ollut yhtä haipakkaa. Heti aamusta koiruuksien kanssa auton tankkaus- ja kauppareissu, paluumatkalla poikettiin tunnin metsälenkille ja bongasin sieltä paljon hyviä voitatteja... ei ollut astiaa mukana joten jäi keräämättä. Lenkin jälkeen koirille ruoka ja minä sain tehdä rauhassa jonkin aikaa työhommia koneella. Puolenpäivän jälkeen lähdin pyöräileen Haminaan ja Wilma pääsi mukaan, Lisan ja Ihkun jäädessä häkkiin.
Kotiin tultuamme vaihdoimme Wimpulan kanssa ajokin autoon, haimme Pekan töistä ja kun kerroin voitateista eihän siinä muu auttanut kun lähteä ne porukalla keräämään.
Sienireissulle pääsi kaikki koiruudet mukaan ja pari tuntia keräsimme sieniä koirien formuloidessa ja syödessä marjoja.
Voitatit ovat työläitä puhdistaa ja teimme Pekan kanssa urakalla hommia tunnin verran, ennenkuin saimme sienisaaliin puhdistettua.
Nyt on sitten olo väsynyt mutta onnellinen ja taas on väärä luulo, että koiruudet olisivat koivet oikosenaan untenmailla - mitä sitä hulluja, ei edes Wilma 9 km pyörälenkin ja metsäformuloinnin jälkeen... ovat virtaa täys ja Ihkun piti ottaa pihalla formularinkiä... kun ei liikuntaa näköjään muuten saa - näyttää tuumivan.

Wilmahan on puhetta vaille ja "lellari" ja omanarvonsa tunteva. Kun olemme liikkeellä Pekan nykyisellä autolla, koiruudet ovat yleensä vapaana, farmarista on takapenkit kaadettu ja niiden pitäisi siis tyytyä olemaan takaosassa. Mitä tekee Wilma.. se aloittaa heti alkumatkasta neuvottelut tuhinalla, huokailuilla ja korvaan supattamalla "saanko tulla etupenkille". Jos olen yksin liikenteessä, annan yleensä luvan ja Wilma hyppää välittömästi kartanlukijan penkille. Jos Pekka on mukana, sanon Wilmalle että kysy Pekalta lupa ja niin Wimpula supattaa Pekan korvaan asiansa. Jos Pekka antaa luvan tulla, Wilma hyppää Pekan syliin, minun ajaessa - Wimpula tuijottaa todella hankalassa asennossa Pekan sylistä minua koko ajan - ihan kuin sanoen, että käske toi Pekka takatilaan, mulla on hankala olla tässä.
Tänään paluumatkalla Wilma ei saanut lupaa ja se piti omaa tuhinaansa koko matkan tuijottaen minua niskaan ja pitäen päätään minun selkänojan reunalla... jos katse olisi voinut porata olisi minun niskassa pari terävää reikää.

Joo ja tiedän, tiedän... koirien olisi turvallisinta matkustaa joko häkissä tai valjaista turvavöihin kytkettynä. Onneksi poliisit eivät ole vielä pysäyttäneet meidän retkuetta... ei päätä silitettäs. Ottenhäkki siirrettiin autoon, mutta kun takapenkit piti jossain vaiheessa ottaa käyttöön häkki nostettiin autosta pois ja koirat hilluu jälleen autossa vapaana.
Hyi minua, hyi.

Koiruudet on saanu viimme aikoina sen verran liikettä, että Ihku on nuorena koirana hoikistunut vähän liikaa. Sillä ei ole grammaakaan ylimääräistä rasvaa ropassa. Nyt on lisättävä sen ruokintakerrat kolmeen kertaan päivässä. Lihaksia löytyy kyllä kaikilta koirilta, mutta Ihku on ainoa, jolla vyötärö kapenee... muistuttaa melkein vinttikoiraa.
Vanhana sakemanni-ihmisenä Ihku on just "oikeassa lihassa", mut snaku saa olla kyllä edes vähän tuhtimpi.

Vauhdikkaan ja ulkoilma-rikkaan päivän kruunaa uni... eiköhän noi snakut kans rauhotu pikkuhiljaa... joten Hyvää Yötä.

vähän ennen nukkumaan menoa...

Kuvat: Laitakarista tänä iltana (tiistai).
Väsyttää totaalisesti, olen heränny jo klo 5 aikaan tekemään koneella hommia. Eilinen päivä meni myös töitä tehdessä - koko päivä, illalla kävin Lisan kanssa muutaman kilometrin reippaan kävelylenkin, muuten istuin aamusta iltaan koneella.
Tänään pyöräilin työpaikalla mutkin, sit vietiin koiruuksien kanssa Pekka töihin ja palatessa poikkesimme metsälenkille. Kun olin antanu koiruuksille ruuan ja valmistauduin jatkaan työskentelyä, koirat pörräs ja touhus jatkuvasti jotain joten luovutin, vein koirat häkkiin ja otin vapaaillan.
Ajoin yksin Laitakariin kattomaan auringonlaskua, vaikka ei ollut mitään viitteitä, että siitä tulisi jonkin näköinen. Oli vain pakko päästä yksin ja rauhalliseen paikkaan ihan itekseen. Ei edes hermostuttanut, että autosta voi loppua polttoaine, kun merkkivalo paloi... eikä onneksi loppunutkaan.

Pari tuntia käppäilin rantsulla, kävelin aallonmurtajalla, istuskelin ja tietty kuvasin. Olisi pitänyt ottaa kahvia termokseen niin ilta olisi ollut enemmän kuin täydellinen. Ei ristinsielua lähistöllä, ei tarvinnut kytätä mitä koirat tonkii, sai vain olla.
Vaikuttaisi, että Ihku aloittaa juoksua ja kaikki koirat ovat kuin sähköiskun saaneita. Sinkoilevat sinnetänne... sähköä on nyt ilmassa ihan selvästi ja se on moninkertaistanut snakujen refleksit.
Nyt koiruudet nukkuu ilmeisen tyytyväisinä ja minä teen niille seuraa. Hyvää Yötä!

maanantai aamuna...

Kuva: sunnuntain puolukkareissulta - Ihku formuloi taustalla.
Digiaikaan siirrytty ja olkkarin TV pelitti minulle suurena yllätyksenä, koska antenni on parikymmentä vuotta vanha ja heiluu tuulessa.
Itsellä suuria vierotusoireita (ei olisi uskonut :)), kun matkatelevisio pimeenä. Piti kattoa olkkarissa seuraamani sarjat :(. Ehkä sittenkin tulee hankittua toinen digiboxi... joskus.
Lauantain satoi melkein koko päivän ja välillä ihan kaatamalla. Päivi tuli Aleksin ja koiruuksien kanssa reenaan.

Sunnuntaina kävimme Laitakarissa puolukassa ja koirat oli taas vaihteeksi kuin seinästä reväistyt. Armottomat formuloinnit meidän ympärillä ja Wilma vinkui, kun ei aina pysy pitkäkoipisten Lisan ja Ihkun perässä.
Poimimme Pekan kanssa käsin ämpärillisen puolukoita pieneltä alueelta hakkuualueen reunasta. Kun koiruudet malttoivat formuloinnilta, popsivat posket pullollaan paleltuneita mustikoita ja pitihän niiden tulla meidän puolukkamättäillekki mussuttaan. Sai olla nopeena, että saa itse poimittua ämpäriin - oli pieni kisa, kuka saa marjat ämpäriin tai popsittua poskeen.
Puolukat oli vielä paikkapaikoin raakoja ja juuri sopivia hyytelömarjoiksi. Löysimme myös muutaman hyvän tatin ja karvarosukun.

Kotiin tulimme sopivasti katsomaan keihään finaalia, minä olisin kyllä voinut jäädä vielä metsään. Oli hieno ilma, pakkasyön jälkeen. Toivottavasti syksystä tulee kaunis, mikä sen mukavampaa kuin olla puolukassa eväiden kanssa auringon paistaessa.
Loppupäivä meni sitten marjoja laitellessa ja nyt on monta purkillista puolukkahyytelöä talven varalle.
Päivin porukka tuli jälleen reenaan sunnuntaina iltapäivällä, itse en ennättäny kentälle kun kokkailin marjoja.
Piksu kävi taas morjestaan Lissua, Lisahan oli Piksulla lenkkikaverina kevättalvella kun itse olin huonossa hapessa. Lisa teki Piksun porukkaan lähtemättömän vaikutuksen ja nyt kuulemma kaikki kaipailee sitä. On ollut vähän puhetta, että jos Lisa vaihtaisi kotia ja menisi Piksun perheen jäsenenksi.
Olemme kuitenki Piksun kanssa paljon tekemisissä ja ei olisi montaa kilometriä meidän välillä.

Konnat otettiin viimme viikolla sisälle, lämmittelevät pesuhuoneen lattialämmössä ja pääsevät uskentelemaan välillä muovisaaveihin. Niiden altaassa on vielä muutama Pläty, jotka pitäisi lopettaa kannan kasvaessa liian suureksi. Taitaa käydä niin, että Plätyty pääsevät jompaankumpaan isoon altaaseen ja niiden elämä jatkuu.

Suurimmassa altaassa, johon Hannan kanssa teimme pari kuukautta sitten Palettikala harvennuksen ja jätimme vanhalle naaraalle omasta mielestä lajikavereiksi vain muutaman palettinaaraan. Pieni järkytys oli havaita eilen, että joku "naaraista" onkin uros, kun pariskunta vartioi valtavaa palettikalapesuetta!!!!!!!!!!!!!!!! Tiedossa on taas kannan harvennus ja pikkusen harmittaa. Ei ole mitenkään helppo tehtävä, vaikka keksin siihen oivan apukeinon - pleksin palasen - jolla saimme erilleen kalat, jotka oli tarkoitus poistaa. Vaikka kuinka yrittää toimia rauhallisesti altaan toimenpiteissä, on vaarana että osa kaloista ressaantuu ja tulevat sen seurauksena sairaiksi.
Olin toissa iltana laittanut altaiden plekoille ja monnisille keitettyjä kurkunsiivuja. Eilen sain sitten haavia kurkunjämistä sarvikotiloita, niitä on mielestäni liikaa vaikka ne "ilmastavat" pohjahiekkaa, joka suurimmassa altaassa on kokonaan hienompaa raekokoa. Kotilota annan konnille, saavat "luontaista" ravintoa. Kun olen listinyt kotiloita sillointällöin altaan lasia vasten, kalat tulevat melkein kädestä syömään niitä. Olen jostain lukenut, että kotiloita voisi pakastaa ja sen jälkeen murskata. Murskeen voi käyttää sitten kalojen ruokana... sitä en ole vielä kokeillut ja pitää ensin varmistaa, että niin voisi tosiaan tehdä.
Kotilot on tullu jonku kasvin mukana ja ilmeisesti ruokaa on reilusti, koska lisääntyvät aivan julmetusti. Nyt olen päättänyt syöttää jonkin aikaa monnit ja plekot pelkästään niille tarkoitetuilla pohjatableteilla.

Ei ole vielä likkojen juoksut alkaneet, mutta eiköhän tämän kuun aikana ala tapahtuun.
Tässä vielä soittolistaa, jota soittelen, kun ei ole TV:tä vieressä paasaamassa ja kun kyllästyttää kuunnella YLE-areenasta radiokanavia.... ja tänä aamuna en saanut niitä kuulumaan ollenkaan.

*Ben E King - Stand By Me
*Eagles - Hotel California
*Eric Clapton - Layla (acoustic)
*Rolling_Stones - I Can't Get No Satisfaction
*Jimmy Nail - Crocodile Shoes
*Lou Bega - Mambo No. 5
*Rolling Stones - Mother`s Little Helper
*Queen - Bohemian Rhapsody
*Rolling Stones - Come On
*Rolling Stones - Cry To Me
*Rolling Stones - Get Off of My Cloud
*Rolling Stones - Paint it Black
*Rolling Stones - Time is on my side
*Rolling Stones - RubyTuesday
*Santana - Black Magic Woman
*USA For Africa - We Are The World
*Rolling Stones - You Can't Always Get What You Want
*Rolling Stones - Start Me Up
*Beatles - All you need is Love
*Beatles - Hey Jude

Rollareilta minulla löytyy useampi CD, mut kuunnellaan nyt näitä kunnes kyllästyy.
Hyvää alkanutta Syyskuuta.

nukkuvia koiria...

Wilma unessa

Lisa unessa

Ihku unessa
Vuorokausi ennätti vaihtua jo lauantain puolelle ja muutaman tunnin kuluttua digi-aika valtaa maan. Koiruudet ei sitä sure, vaan nukkuu autuaana...ainakin meillä. On se jännä, miten meitä vedätetään oikein olan takaa tässäkin asiassa. Hankkia nyt helkkarin digi-boxi jos meinaat katella niitä jatkuvasti haukuttuja tv:stä tulevia uusintoja ja huonoja ohjelmia.
Ja kansa ostaa ja katsoo tai vaikka ei katsoisikaan tai jos jää katveeseen eikä näe. Kaikki ei ole samanarvoisia.
Odotan mielenkiinnolla, millaiset seuraamukset asiasta seuraa.

Minua ei kiinnosta yksikään politiikkaa käsittelevä ohjelma ja kanava vaihtuu välittömästi, jos ruutuun ilmestyy poliitiikko puhumaan ei mitään. Nyt kun näytön vierestä poistuu tv, voi tulla joidenki ohjelmien kohdalla vierotusoireita, mut eiköhän siitäkin selvitä ajan kanssa.

Perjantai oli Wilman päivä, otin sen aamulla mukaan kun lähdin asioille ja sitten lähdimme sieneen Lisan ja Ihkun jäädessä häkkiin.
Wilma on kyllä oikea luottokoira, ei sotke itseään mihinkään paksoihin ja oltiin missä vaan kaukana autosta ei tarvi kuin sanoa, että lähdetään autolle niin suunta on heti selvillä.
Oli mukava samoilla metsässä Wimpulan kanssa pari tuntia, Wilma pääsi myös hakemaan Pekkaa töistä ja pikkasen oli leuhkana.
Ihku pääsi Pekan kanssa iltalenkille ja lauantai on sitten Lisan päivä.

Nea oli käynyt katsomassa Ihkusta uusia kuvia ja kyseli, että onko Lisalla tosiaan noin pitkä kuono-osa, mitä kuvissa näyttää... on Ihkulla on pitkä kuono-osa ja se taitaa olla Wilmasta huomattava parannus - rodunomaisempi. Eikös se ole niin, että jalostus menee silloin oikeaan suuntaan, kun "tytöstä (pojasta) polvi paranee"?

Mut nyt nukkumaan, että jaksaa herätä aamulla "ihmisten aikoihin" ja ihmettelemään näkyykö töllöstä mitään.
Hyvää yötä!

ulkoilua, ulkoilua

Kuvat: Ihku Pointin edessä kiinni.
Tänään on ulkoiltu kauniissa aurinkoisessa säässä, melkein koko päivä. Aamulenkki käytiin mutkitellen eri paikoissa - hihnalenkkinä. Johtotähtenä tälle päivälle oli Ihkun opettaminen uusille asioille - odottamaan kytkettynä oudoissa paikoissa, kun minä olen liikkeissä sisällä. Aamulenkillä kytkin kaikki koirat Seon pihaan ja pystyin hyvin seuraamaan ikkunasta kuinka Ihku käyttäytyy. Lisa ja Wilma oli esimerkkinä uudessa tilanteessa ja hyvin meni, Ihku oli esimerkillisesti koko ajan.
Palattuamme kotiin laitoin koirille Stronhold-myrkyn - erotin koirat etteivät pääse toisiaan tutkimaan myrkyn laiton jälkeen. Odottelin tunnin ja sitten lähdin Ihkun kanssa pyöräilemään Haminalle. Ensimmäinen kilometri mentiin "sata lasissa" sitten hiljensin vauhtia, että Ihku pysyy ravilla. Ensimmäiseksi poikkesin Pointissa ja Ihku ränniin kiinni oven viereen niin, ettei Ihku yltänyt ulko-ovella asti. Pientä vikinää kuului sisälle, mutta muuten kaikki meni hyvin.

Sitten jatkettiin matkaa Martan luo ja siellä myös Ihkun kytkeminen jatkui ulko-oven pielessä. Kävimme myös Martan kanssa kävelyllä Ihkulle uudessa ympäristössä, ennekuin palasimme Pointin kautta kotiin.
Vähä pelkäsin reissuun lähtiessä, että Ihku-nahkahihnan syöjä puree välittömästi hihnan poikki jäädessään yksin. Onneksi ei tapahtunut mitään sellaista ja toivottavasti Ihku jättää toistenki kiinni ollessa hihan rauhaan.
Ja näin Ihku on saanut jälleen uusia "opetuksia" ja kokemuksia muutaman kilometrin lenkkeilyn ja n. 9km pyöräilyn yhteydessä.
Kuvittelin reissun jälkeen, että Ihku olisi edes vähän väsynyt päivän tapahtumista.... turha toivo... heti pihalle päästyämme nappas kepin suuhun ja vaati sen heittämistä ja koko illan on touhunnut, kuin ei olisi koko päivänä päässyt lenkille tai saanut aktiviteettia.

Nyt odottaisi metsissä löytäjää Matsutake-sieni, jolla saisi hyvät ansiot. Kasvaa jäkäläkankailla ja kuulemma Iistäkin sitä on löydetty. Ei vain ole meidän eteen sattunut, vaikka jäkäläkankailla on kuljettu. En laittaisi ollenkaan vastaan, jos pääsis kunnon apajalle.... elää toivossa.

P.S
mun nenä on edelleen kipee, ei ollenkaan tunnu "omalta" ja vasemmasta sieraimesta tulee vieläkin silloin tällöin verta. Ihku nukkui kainalossani viimme yönä, joten kaikki Ok :).
sama

tähtiä, punaista ja mustaa...

Kuva: Kukkahattutäti... se vaan nyt näyttää siltä.

Kun sain työhommat tehtyä lähdimme Pekan ja koiruuksien kanssa sieneen. Koirat formuloi tuttuun tyyliin, niin että pusikko rytisi. Siirryimme jonkin ajan kuluttua toiseen paikkaan ja olin just poimimassa pientä karvarouskua, kun Ihku porhalsi täydessä "sata lasissa" naamani alta. Nenästä kuului rutinaa ja sitten näky tähtiä ja "veri lensi" ja itkuhan siinä kans tuli... sattu niin peevelisti - Ihkun vauhti ei hidastunut. Onneksi olimme vielä lähellä autoa, että sain verenvuototuketta. Olo oli pöllähtänyt ja meni aika kauan, ennenkuin verenvuoto lakkasi. Koirista Wilma oli ainoa joka tajus, että nyt ei ole kaikki ennallaan - seisoi koko ajan vieressäni. Lähti toisten kanssa formuloimaan vasta sitten, kun annoin sen haistella nenääni muutaman kerran ja lähdin jatkamaan sienestämistä.
Nyt nenänpää on "Ihkun menosuuntaan" vinossa ja nenänpää musta.

Digiaika lähestyy ja minulta poistuu pieni matkateevee tietsikan näytön vasemmalta puolen, koska ei kannata hankkia toista digiboxia. Pitää vaikka kuunnella radioa ja musiikkia tietsikalla ollessa, ettei olisi ihan web-maailman varassa.

Koiruudet nukkuu jo, joten minäkin taidan kömpiä punkkaan kipeän kärsäni kanssa. Sleep well.

jauhopussi hajotettu lattialle; kuka (ketkä) on syyllinen???

tässä Wilman parta
tässä Ihkun parta

Tässä Lisan parta

Kuvat on otettu koirien ulkoilun ja keittiön siivouksen jälkeen.. todistusaineisto edelleen hyvin näkyvillä.
Aamulla odotti makkarin oven takana valkopartaisia snakuja ja keittiön lattialta löytyi jauhopussi -syyllisiä ei ollut vaikea jäljittää - vai mitä? Eteisen lattialle oli silputtu rottinkinen leipäkori, se oli ilmeisesti otettu käsittelyyn ekaksi. Ja syyllisinä pidän Ihkua, sillä on tapana aukoa kaappien ovia. Aiemmin ei ole kyllä mitään "tuhoja" kaapeissa tehnyt.
Vahingot oli niin pienet, että mitään seuraamuksia ei syyllisille tullut. Turha möykätä, kun tapahtunut on tosiasia, tai niinku Tomi kertoi Laurin sanoneen - "turha käyttää enään vilkkua kun auto on ojassa".

Varmaan vähän edelläolevaan aiheeseen liitty, mutta tilasin koirille Stronghold-kuurit. Ihku niiskutti eilen ekakerran ja vielä aamulla uudestaan. Tämänaamuinen niiskutus voi liittyä jauhoihin, mutta eilinen niiskutus ei. Nenäpunkkiepäilyn vuoksi lääkitsen kaikki koirat ja kissat varmuuden vuoksi. Stronghold tehoaa myös joihinki matoihin, eikä sen käytössä ole rajoituksia ajatellen astutusta, nartun kantoaikaa tai penikointia.

Edellisen kerran madotin kaikki n. reilu kuukausi sitten. Pyyntikissat perheenjäseninä pakottaa säännölliseen madotukseen ja Wilman astutus suunnitelma vaikuttaa myös asiaan tällähetkellä.
Kissat ovat muuten hiton kranttuja ruokailijoita... ei kelpais kuin possun suikaleliha ja yksi merkki Happy Cat- ruokasarjasta.

Eilen sain sitten itsestäni irti ja kävin Ihkun kanssa koulutuskentällä. Harjoittelimme kontaktia, avoestehyppyä (matalan) sekä A-esteen ylitystä (este oli loivassa asennossa). Motivointina tietty kehut, makupalat ja patukka. Kun säädin esteitä, Ihku kulutti aikaansa hyppimällä toisen esteen yli ihan omatoimisesti. Siitä päätellen touhu oli sille erittäin mieluisaa.
Tarkkana saan Ihkun kanssa olla, on se sen verran täpinöissään, että rauhoittuminen pitää heti aluksi myös ottaa huomioon. En pitänyt Ihkua liinassa kentällä, vaan vapaana. Motivoinnilla pystyin hyvin ohjaamaan hypyt ja A-esteen ylitykset. Otin myös patukan hakemista avoesteen yli ja hyvin Ihku suoritukset teki.

Nyt päivän touhuihin, pilvisessä säässä.

videon lataus blogiin epäonnistui...

Yritin ladata kevättalvella otetun lyhennetyn videon blogiin, mutta se epäonnistui kaksi kertaa ja en jaksa enään kokeilla kolmatta kertaa. Laitetaan sit kuva Wilmasta, otettu vasten aurinkoa kauniissa metsässä, kauniissa ja lämpimässä säässä 23.8.07.

Aamu valkeni koleana n. +3 lämpöastetta, onneksi aurinko paistaa. Nyt olisi mitä mainioin ulkoilu ja marjastus sää, mutta taitaa jäädä tältä päivältä. Pitää tehdä työhommia.Lauantain sateen välissä kävimme Päivin ja Aleksin kanssa kentällä reenaamassa. Tai minä olin Wilman kanssa häiriönä, kun Päivi reenas. Wilma oli innoissaa, kun pääsi pitkästä aikaa kentälle, hyppi ihan omatoimisesti avoesteen yli. Kävin kaikki PK aloluokan liikkeet läpi. Loppuillan Wilma oli sitä mieltä, että minä olen vain sen ihminen... pikkusen leuhotti.

Eilen kävin takametsässä lenkillä ja kaikki meni paluumatkalle asti hienosti. Metsässä loppumetreillä Lisa bongas ihmispaskakasan ja ennätti sotkea itsensä. Voi keleen kele... ei voi olla inhottavampaa tilannetta. Otin Lissua kintuista kiinni ja huljuuttelin vesilammikossa enimmät kokkareet pois. Minulla nousi takuulla savu korvista kävellessämme loppumatkan kotiin, luin Lisalle sellaiset madonluvut - toivottavasti muistaa. Pihalla Lisa kiikkuun kiinni, vedin vesiletkun sisältä ulos ja Tervashamppoon kanssa pesin Lisan perusteellisesti. Onneksi meillä on mahdollisuus saada lämmin vesi letkulla ulos. Nyt Lisalla on kiiltävä ja puhdas karva ja taas jonkin aikaa Lisa pysyy kytkettynä lenkillä.Ei ole sympaattiset ajatukset paskojan suuntaan, kakspiippunen ja suolapanokset tulee välittömästi mieleen.
Ilokseni totesin eilen lenkillä, että sittenkin on mahdollisuus saada hyytelöpuolukoita kerättyä. Jokin aika sitten vaikutti, ettei puolukoita tule lähimetsiin.
Tänään olisi tarkoitus Ihkun kanssa käydä kentällä hyppyreeneissä, pihalla harjoitellaan kontaktia ja noutokalikan pitoa.Naksuttamisesta on tullut taas "päivän sana" keskustelupalstoilla ja koiralehtien artikkeleissa. Nyt puhutaan naksuttamisen lisäksi klikkaamisesta, gliggeri, shaping... hmmm onkohan pelkkä naksutin leimautunut liiaksi ns. tokokouluttajiin eräissä piireissä. Shapingissa signaali voidaan antaa myös pillillä.
Linkkivinkkinä http://canis.fi/ jonka verkkokaupasta voi tilata esim. kirjan Naksutinkoulutusta koirallesi http://canis.fi/kauppa/product_info.php?products_id=2
Itsekkin naksutinta käyttäneenä suosittelen tutustumista kyseiseen koulutusmenetelmään. Naksuttimen sisälleajon jälkeen koiraa voi aktivoida käyttämään korvienväliä "uudella" tavalla.
Naksutinta voidaan käyttää myös koiratemppujen opettamiselle - mielikuvitus on rajana.

Mielestäni koiran koulutuksessa yksi yleisin ongelma on palkitsemisen vähyys tai palkitsemisen vääräaikaisuus. Ihan normaalissa arkielämässäkin koira saa kieltoja ja käskyjä, mutta kuka muistaa heti palkita myös silloin kun koira lopettaa ei toivotun tekemisen tai toimii toivotulla tavalla.
Jos inhoa räksyttäviä koiria, en pidä myöskään siitä, että koiralle jankutetaan jotain käskyä tai kieltoa jatkuvasti ja toistuvasti - ilman että koiran tarvii loksauttaa kovaansa.
Lisätäänpäs vielä inhokkilistaani se, että omistaja haukkuu koiran pataluhaksi kisapaikalla kaikille, niin tutuille kuin tuntemattomille sen jälkeen kun takana on epäonnistunut koe tai näyttelystä on tullut surkea arvostelu.
Siinä vaiheessa pitäisi miettiä, mitä virheitä itse on tullut tehtyä koulutuksessa, tai onko tehnyt itse mitään koiran näyttelykunnon eteen. Pieniä puutteita koiran rakenteessa voi parantaa pitämällä koiran hyvässä lihaskunnossa tai ettei vie näyttelyyn lihavaa, löysää tai huonossa karvassa olevaa koiraa.
Joo, mut kun ei videon lataus onnistunut lopettelen tältä päivältä paasaamisen... narttujen juoksuja odotellessa aurinkoista päivän jatkoa.

Talven vitamiinit purkitettu ja pullotettu.

Kuva: Purkeissa mustaherukkahyytelöä ja pulloissa musta- ja puhaherukkamehua. Nyt olis herukat purkitettu ja pullotettu. Valtava sotku keittiöstä siivottu ja tiskattu.
Pekka lähti osantonsa järjestämään onkikilpailuun, eikä päivä paista. Saavat sateessa onkia.
päivi tulossa tänne... ajoi itseasiassa juuri pihalle... joten palaamisiin.

perjantaina klo 10.30....

Kuvassa koirat "jättikokoisessa" makkararuudussa 23.8.07

Kuvassa koirat etsii heitettyä keppiä 23.8.07

Torstai 23.8.07 - Aamusta tein hommia ja sen jälkeen vietimme päivää Kotakankaalla kauniissa ja lämpimässä säässä, sienestäen, nuotioiden ja koirat sai työskennellä isossa makkararuudussa, jonka olin huolellisesti ensin tallannut koirien odottaessa autossa. Ruutuun tiputtelin yhden nakkipaketillisen nakkisiivuja. Oli kiva katsoa koirien tarkkaa työskentelyä, siinä oppivat että jos menee tallatulta alueelta pois ei löydä makupaloja. Alue veti vielä myöhemminkin puoleensa, aina joku koirista pistäyty tutkimaan löytyisikö sieltä enään mitään.

Eilen tais olla tän kesän viimeinen lämmin päivä, ennuste on luvannut sään huomattavaa viilenemistä. Wilman tassu ei vaivaa tai ole enään kipeä, parin päivän lepo ja suoja teki tehtävänsä ja Wilma sai rillutella muiden mukana täysillä.

Iltapäivällä kävin poimimassa herukoita talven varalle ja kotiuduin vasta aika myöhään, perinjuurin väsyneenä - raitis ilma teki tehtävänsä.

Tänään meidän päivä alkoi herätyksellä klo 4.00. Lähdin koiruuksien kanssa viemään Pekka töihin ja koska Tomin juna tuli Ouluun klo 7.28 päätin odotella Oulussa.
Ja mitä tehdä aamuyöllä koirien kanssa Oulun laita-alueella - no tietenkin lähdimme aamulenkille. Alussa oli aika pimeää kun lähdimme Pateniemen laitamilta ulkoilureittiä pitkin hortoileen. Ketään ei ollut siihen aikaan liikenteessä, joten koiruudet sai olla irti. Ensin kiertelimme Kuivasrannan reunamilla, sitten suunnistimme Kaijonharjua kohti edelleen ulkoilureittiä. Saimme kulumaan aamulenkillä kaikkiaan yli tunnin, ketään muita jalkamiehiä tai koiria ei nähty ja lukuunottamatta pientä pätkää Kuivasjärven tien läheisyytä koirat oli irti. Loppuodotusaika oltiin sitten Rautatieaseman edessä. Heti aamuyöllä oli +16 astetta lämmintä ja lenkkisää oli mitä mainioin. Takaisin kotona oltiin klo 8 aikaan.

Nyt on ensimmäinen satsi herukoista mehustettu, ajattelin valmistaa mustaherukkamehusta hyytelöä. Koiruudet ovat untenmailla. Oli sen verran poikkeava aamu, että ruokailun jälkeen kaikki oikaisivat makuulle ....olisipa minullakin mahdollisuus pikku tirsoihin.. Ei juuri ole mukavampaa kuin tekemisestä tai lenkkeilystä väsyneet koiruudet... se on sellaista oikeaa unta ja väsymistä josta ei sinkoilla joka risahdusta tarkastamaan.

Aurinko paistaa ja minulla on tekemistä vielä vaikka ja kuinka... on eri asia mitä saan loppujen lopuksi tehtyä... en ota ressiä. Ulkona pitää olla nyt kun sää suosii ja tarkenee ilman toppatakkia.

Mukavaa viikonloppua ja koiruuksille uusia kokemuksia.

maanantai turinoita...

Kuva: Eilen sienestysreissulla kuvatut pienenpienet kukkaset. Pienikin voi olla kaunista.

Oltiin jälleen eilen sienestysreissulla Laitakarissa muutama tunti. Koirat oli jälleen virtaa täys ja formuloivat sorsanmetsästys-paukkeen säestyksellä täysillä... kuten snakuille on tyypillistä, ei ole puolivaihdetta.
Lisan ja Ihkun värkit ovat jo tötteröllään, että juoksuputki on lähellä. Se ei voi olla vaikuttamatta koiriin - ovat kuin seinästä revästyjä pähkähulluja :). Kolmen laumassa hulluus tiivistyy.
Eiköhän sitten kun tultiin kotiin, huomattu että Wimpula ontuu. Oli saanut tassuvamman ja nyt yritän pitää sitä levossa ja suttia tassussa. Aika huonolla menestyksellä, repii heti kun silmä välttää sutin ja sukan pois.

Pitää yrittää hoitaa desinfioinnilla ja antibiooteilla ja kunhan löydän ilmastointiteippirullan niin saisi sukankin pysymään jalassa. Wilma ei juuri noteraa kipeää tassuaan, spurttilähtöjä otetaan entiseen malliin toisten perässä.
Nyt mietin kahden vaiheilla, lähdenkö kuvaamaan Laitakariin auringonlaskua ja jos lähden otanko Lisan ja Ihkun mukaan vai en... tai vaikka Ihkun. Vaikka kuinka päätän, että koirat saa jäädä joltakin reissulta pois, aina ne autosta löytyy.
Eilen illalla olin niin väsynyt, etten jaksanut lähtä kuvaamaan auringonlaskua vaikka se oli hieno.

Tänään taas kuulin ikävää koiraharrastustoimintaa. Suomeen ostetaan eri rotuisia pentueita (koko pentue) ulkomailta halvalla ja myydään Suomessa 1500€ pentu. On epäselvää saako pennut loppujenlopuksi papereita ja valitettavasti jotkin pennuista on olleet sairaita ja jouduttu lopettamaan. En usko, että jos ulkomainen kasvattaja on "oikea" kasvattaja, pentueen vanhemmat ovat menestyneitä niin tuskin tänne peräpohjolaan kukaan haluaa myydä koko pentueita ja puoli-ilmaiseksi. Jotain pentutehtailua siinä täytyy olla takana - puolinsuntoisin.
Koirabisneksessä liikkuu suuret rahat ja ihmiset ovat valmiita maksamaan "muotiroduista" maltaita. Ja nämä trokarit ovat ilmeisen hyviä suustaan ja saavat puhuttua pennun ostajille suut ja silmät täyteen puppua. Bisnes to bisnes.

Tosi surullista. Ja eihän tämä ole mikään uusi ilmiö, tuli vain tänään esille aika voimakkaana.

Tänään on ollut ihan ilma, puolipilvistä ja lämmintä - voi ku tälläiset ilmat kestäisi..kestäisi ja kestäisi.

Eipä tarvi lähteä kuvaamaan auringonlskua tänä iltana - meni taivaanranta pilveen. Maanantin vinkkinä Lemmikkipalstan PK-foorumissa ollut keskustelu eräästä koulutusmenetelmästä. Katsokaa video ja lukekaa avoimin mielin käyty keskustelu http://www.lemmikkipalstat.net/foorumit/Forum3/HTML/009111.html

Hyvää alkanutta viikkoa.

vielä hetki sunnuntaita...

Kuva: toissa yönä otettu "nopea yökuva" talon päädyssä olevasta pensaasta, johon iso hämähäkki oli tehnyt komean verkon.

Lauantaina kävin kattomassa Palveluskoirien SM-kisan tottiksia - aamuherätys oli kyllä aika karmee - olin nukkunut ponniin ja kaveri soitti aikaan jolloin minun olisi pitänyt olla jo kaukana. No, hyvin ennätti vielä paikanpäälle.
Kovin eritasoisia tottiksia oli ja mieleen jäi mielestäni tosi tasapainoista yhteistyötä esittäneet Spn Galina von der Fasanerie ohjaajana Rosenberg Marja-Liisa (90 pist.), sekä bptu Willow Creek Doncaster ohjaajana Saari Niko (96,5 pist.).
Yhteistyö koiran kanssa ei aina suju kuin tanssi, sen sai usea kilpailija todeta.

Tänään kävimme tai oikeastaan olimme 3h sienestämässä. Koirat sai formuloida mielinmäärin ja käytin niitä vielä uittamassa isossa Liesojassa. Siinä on vesi vähän ruskeaa, mutta "puhdasta". Keräsimme tälläerää vain tatteja ja Pekka paistoi illalla isoja lettuja joiden sisään rullattiin sienikäristystä. Oli pikkusen herkullista!

Nyt nukkumaan, että jaksaa aamulla herätä aikaisin. Kauniita unia.

etelätuulta n. 21m/s..

Kuvat; Iin Laitakari tänä iltana...
Pitihän sitä koiruuksien kanssa lähteä myrskyä katsomaan, eikä meidän tarvinnut olla yksin ällistelemässä. Onhan tuollaiset luonnonvoimat hienoa katsottavaa, siinä tuntee itsensä tosi pieneksi ja tuulessa puhdistuu korvienväli kaikesta kuonasta. Ja pieni oli puhuri johonki tsumaniin verrattuna, toivottavasti ei koskaan tarvi kokea sitä.
Koirat ei ollu moksiskaan myrskystä, korvat vain lepatti pystyssä vastatuuleen juostessa. Lisa ennätti jossain paskalällyssä pyöräyttää itsensä, kun kiipesimme aallonmurtajalle - se on todella taitava siihen hommaan - sekunnin sadasosassa selällään. Onneksi vesi oli niin korkealla, että Lisa ja Ihku pääsi nätisti uimasilleen aallonmurtajan altaaseen ja siinä Lisakin puhdistui.
Kyllä tuosta Ihkusta vielä uimamaisteri tulee, on niin hanakka menemään veteen omatoimisesti ja joka välissä. Piti olla tarkkana etteivät mene rantavettä kauemmas venealtaassa ja meren puolelle en päästänyt ollenkaan.

Oli tosi vaikea kuvata, koska tukevaa otetta ja tukea ei saanu mistään. Piti istua jonnekki kivenkoloon ja yrittää sieltä näpsiä kuvia. Kävely oli myös hieman hankalaa.
On aina jännä huomata, kun on hieman poikkeava tilanne ihmiset ovat tosi ystävällisiä ja juttelevat keskenään ventovieraiden kanssa kuin vanhalle kaverille. Kukaan ei myöskään mulkoillut, kun koirat oli irti. Pidin tietysti huolen etteivät ole kenenkään haittona. Hyvin pysyttelivät pyydettäessa mun vieressä vaikka ei ollut pantoja tai hihnoja mukana. Ei tarvitse sanoa, kuin että missä keppi niin kaikki muu jää ja minä muka keppiä etsien voin seurauttaa koiria vaikka mihin... puhumattakaan että löydän jonkinlaisen kepinpätkän, silloin vierestä saa marssia vaikka lenkkimakkaroita ja eivät korvaansa loksauttaisi, odottavat vain että heitänkö kepin. Tämä on hyväksi koettu konsti myös lenkillä saada koirat salaman nopeasti jalkojen viereen. Kepinheitto on meidän koirille harvinaista herkkua ja ihan tarkoituksella olen jalostanut sen erityistilanteissa käytettäväksi ja käytän harvoin, että into siihen säilyy.

Rannalle tuli myös perhe, joilla oli lapinkoirauros mukana... siitä riemu repesi. Wilman piti ensin ilmoittaa urokselle että ei kiinnosta, Lisa seuras esimerkkiä ja niin Ihku sai formuloida uuden kaverin kanssa. Ihku juoksutti koiran välillä veteen ja takaisn kuivalle maalle ja vauhti oli hurjaa. Lapinkoiranomistajat eivät pistäneet ollenkaan pahaksi koirien yhteisformuloita. Sitten olikin aika lähteä, olisimme saaneet sulhaspojan matkaan - välttämättä olisi halunnu hypätä tyttöjen kanssa samaan autoon.

Huomenaamulla starttaan hyvissä ajoin Ouluun kaverin kanssa katsomaan Palveluskoirien SM-skaboja. Pitää ottaa lämmintä ja vedenkestävää varustetta mukaan, että voi muutaman tunnin seurata tottiksia.

Tuuli on jo hieman laantunut, kävin välillä keräilemässä ympäri pihaa lentäneitä tavaroita ja pihakalusteita kasaan. Kiikku saa jäädä siihen mihin on nurin lentäny, odotelkoon makuuasennossa tyynempää säätä.

Ja tässäpä linkki Lemmikkipalstan PP:n aiheeseen http://www.lemmikkipalstat.net/foorumit/Forum20/HTML/201960.html

joka käsittelee Raahen sanomien pääkirjoitusta - siitä kuinka hienosti toimittajan sekarotuinen narttu selviää omatoimisesti penikoinnista - vain yski pentu oli kuollut - verrattuna rotukoirien epänormaaliin penikointiin... vai miten se nyt menikään. Vaikka olisi kuinka sarkasmilla toi juttu kirjoitettu, on se minusta vähä sairas näkökulma ja muutenki. Kannustaa takuulla vähän aivojaan käyttäviä sekarotuisten tai rotukoirienkin omistajia teettämään mixeripentuja -ne kun on niin terveitä ja jopa hoitavat penikoinninkin noin vain ja hyppäävät sitten seuraavana päivänä hoikkana ja kepeästi sohvalle.

Ei ole kauaa, kun Kalevassa jokin pakinoitsia kertoi hankkineensa koiranpennun, jolla oli rodunomainen synnynnäinen kammo Sakemanneja kohtaan ja eiköhän heti koirapuistossa ollut paha ja ruma sakemanniuros häirköinnyt ja säikyttänyt kyseisen pennun. Siinä jutussa kirjoittaja arvosteli ja luetteli myös sakemannin omistajan tunnusmerkit, jotka sopivat myös tähän kyseiseen tapaukseen. Eikä tuon tyylinen juttu ollut Kalevassa ensimmäinen. Mikähän siinä on, että lemmikkien lisääntyessä, lehtien palstoilla pakinoidaan asiasta tosi negatiivisesti ja terveenjärjen vastaisesti... vai onko se sitä helkkarin sarkasmia...?

Mut nyt nukkumaan, Ihku on toimittanut minua jo muutaman kerran, että olis aika lähtä makkarin puolelle. Aikansa odoteltua ja tuijoteltuaan minua intensiivisesti, kömpi huokaisten häkkiin nukkumaan. Lisa nukkuu karhupedillä ja Wilma eteisessä naulakon alla omalla pedillä.
Pitää vielä ihmetellä, että miksikähän ainakin minun snakuille on tyypillistä "tehdä peti". Karhupediltäkin on rapattu rintakarvat pois, laitoin karhun päälle päiväpeiton, nyt kuopsutellaan ja muokataan sitä. Ihkun häkkipedillä on kaksi alustaa, samoin Wilman pedillä ja päällimmäinen alusta on juuri kuopsuttelua varten.
Kun viimmeksi vaihdoin Ihkun petiin aluset ja laitoin ensin vain yhden... ei kelvannut peti muutamaan päivään, kun lisäsin toisen alusen - johan kelpas.

Mut nyt, pehmeitä unia alusella kuin alusella.

Ihku hehkutusta!!!!!!!!!!

Tämä on nyt Ihku hehkutusta ja oli pakko laittaa viimeisin kuva hehkutuksen kohteesta, kun ei ole tuoreempaa (kuva otettu 11.8).
Oli Ouluun asiaa ja otin Ihkun mukaan. Käytiin ostamassa matolääkkeitä el.lääkäriasema Akuutista ja Ihku käyttäyty tosi mallikkaasti ja olin y l p e ä! Sit käveltiin Ihkun kanssa Lilzoo-eläintarvikeliikkeeseen, Ihku pääsi eka kerran kauppaan sisälle ja taas olin y l p e ä. Ihku oli kuin unelma, bongas suljetun oven takana olevan koiran ja keskusteli vienolla vikinällä oven taakse... sieltä vastattiin yhtä vienosti takaisin. Ihku otti vastaan kaikki silittelijät ja puhuttelijat tosi reippaasti vastaan. Käveltiin kaupungilla ja Ihku oli kuin vanhat tekijät, ei ollenkaan kuin maalla tynnyrissä kasvanut riiviö.
Samalla reissulla käytiin Haukiputaalla kaverin luona katsomassa häkkiverkon läpi isoa Pomo-sakemannia ja ennen kotiin tuloa Ihku oli ruokaostosten kanssa autossa, kun kävin asioilla eikä koskenut niihin.
Siis miksi hehkutan... no tietenki sen vuoksi, että tynnyrissä kasvanut riiviö käyttäytyi kuin unelma uusissa tilanteissa ja ilman Wilman ja Lisan mukanaoloa seisoi omilla jaloillaan... Ihan oikeasti Ihku on pyörinyt pienissä ympyröissä, mutta eipä ole henkisestä kehityksestä jäänyt mitään paitsi.

Ja mitä muuta jäi "käteen" tästä päivästä... Lilzoo:ta lähti mukaan potkaluiden, kalanruuna, akvaariokasviravinteiden lisäksi kolme kirsikkabarbinaarasta kasvattamaan vajaata kirsikkabarbikantaa. Ja tänään nähtynä edelleen inhoa ja pidän eläinrääkkäyksenä käyttää koiralla kuristavaa pienilenkkistä kettinkipantaa - nousee savu korvista - voi ...kele. Siis jos koira ei ole ohjaajan hallinnassa, miksi on pakko kuristaa???? Mulla oli sakemanneilla aina pitkälenkkinen kettinkipanta ja jos se oli ns. väljä, laitoin hihnan lukkoon kahdesta pannan lenkistä kiinni, niin ettei se kurista mutta koira ei myöskään saanut vedettyä päätä pannan läpi. Koiralle sopiva kettinkipanta oli aina hihnan lukossa niin, ettei se kuristanut.
Jos ikinäkuunapäivänä näette minun koiralla kuristavan kettinkipannan, saatte hirttää minut siihen.
Muuten... olin unohtanut Muorien talutushihanat Akuuttiin... itse muistin kaivata niitä muutama päivä sitten. Sain tänään hihnat, tippa tuli silmään ja pöljä kun olen, yritin heti haistella tuoksuisko niissä Muorit... ei tuoksunut.

Kyllä minulla on sakemannit niin selkäytimessä, että varmasti vielä joskus laitan sellaisen... jos vaikka saisi Feisyn jälkeläisen jälkeläisen... mielessä lähinnä vaikka Masin (Jadovar Nemo) jälkeläinen.

Ja mennäämpä vielä aamuun...otin koirat kauppareissulle mukaan kello kahdeksan aikaan, käytiin samalla aamulenkillä, sitten kävin poimimassa Kallion kotipuutarhalta reilun kilon vadelmia ja sit tukkaputkella Ouluun. Laiska kun olen, kotiin tultua annoin koirille potkaluut joita ne nyt järsii, saan aloittaa työnteon ihan hyvällä omallatunnolla.
Toivottavasti itsekukin koiran omistaja voi olla yhtä ylpeä koirastaan kuin minä tänään... se on mahtava tunne *yhtä hymyä*.

torstai klo 0.04..

Taas ennätti vuorokausi vaihtua, ennenkuin pääsin blogiin käsiksi.
Otin tänään Ihkun mukaan, kun lähdin käymään työpaikalla. Ensin käveltiin kylänpinnassa ja sitten Ihku sai odottaa autossa jonkin aikaa. Ennen kotiin tuloa käytiin Ihkun kanssa vielä kävelemässä muutama kilometri. Ihku on reipas, eikä sen kanssa liikkumisessa ole ongelmia... olisin vain toivonut että vastaan olisi tullut täysin vieraita koiria. Olis päässyt harjoittelemaan kontaktia ja välinpitämättömyyttä.

Käytiin sit kotoa hakemassa Wilma ja Lisa ja lähdettiin altaalle lenkille. Lisa ja Ihku kävi muutaman kerran uimassa, Wilma näyttää jättävän uintia vähemmälle... ei viitti mennä noiden räpeltäjien kanssa samoille vesille. Koirilta ei virta loppunut ja illalla ottivat yhteiset formulat ja painit pihalla.
Wilmalla ja Lisalla menee joskus vähän herkästi siihen, että kumpi on pomo... leikissäkin laittavat päätä toisen sään päälle ja pitää olla tarkkana etteivät posahda. Wilmalla on kaulassa muistona tuoreita rupia, kun kepistä tuli riitaa Lisan kanssa. Yleensä tuollainen pullistelu liittyy siihen, että juoksut on tulossa.

Ihku on ollut myöhäisillan levoton, ihan kuin sitä olisi purrut jokin ötökkä. Käärmettä en epäile, vaan ampista tai jotain vastaavaa. Olen tutkinut Ihkun läpikotaisin, mutta en huomannut mitään poikkeavaa. Ihku säpsii itikoita ja kärpäsiä ja jos sellainen lähellä pörrää laittaa heti takapuolensa lattiaan, ihan kuin takamusta suojellakseen. On vielä niin levoton, että pitää seurata sitä ennenkuin käy nukkumaan.

Nyt minulla on sitten lyhyet hiukset ja helpottunut olo :). Tais löytyä vihdoinki Iistä kampaaja, jolla voi käydä toistenki.
Vielä muutama päivitys ja sit nukkumaan. Hyvää Yötä!

Eilen illalla (14.8) oli aivan ihmeelliset värit ennen auringon laskua. Aurinko oli pilven takana ja kaikki värit oli aivan "hailakat" - mutta hienot! Kuva siis Laitakarista. Laitoin muutaman kuvan Laitakari- Wilma- ja Ihku-galleriaan. Lisäksi olen laittanut uudet kuvat Wilman, Lisan ja Ihkun sivulle.
Otin eilen koirat mukaan Laitakariin ja ne oli kuin seinästä revästy. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita oli niin paljon, että laitoin koirat välillä jäähylle autoon. Ihku yritti survoutua raollaan olevasta auton ikkunasta ulos. Piti käydä pari kertaa komentamassa, ennenkuin se älys rauhoittua.
Ennen kotiin lähtöä Lisa ja Ihku ui ja heittelin hetken keppiä, että saivat vähän formuloida.
Otin eilen kuvatestejä ja kyllä se taitaa olla niin, että kamera on liian köpönen laadukkaisiin auringonlaskukuviin. No saapahan käydä aistimassa upeita värejä ja jos maltan jättää noi helkkarin mustaparta riiviöt kotiin... sais nauttia ja kuvat ihan omassa rauhassa. Mut eihän sitä taida osata lähteä ilman koiraa mihinkään.

Kävin päivällä Haminassa asioilla pyöräillen ja kotiin tultuani lähdin koirien kanssa mustikkaan. Kerään mustikat "puhtaina", tosi hidasta hommaa ja koirat verottaa mun mustikkasaalista valtaamalla kaikki parhaimmat mustikkamättäät. Ne syövät valtavan määrän mustikoita ja saan pitää puoliani, että saan jotain omaan astiaan.

Nyt on pakko lopettaa tämä tuherrus... mua väsyttää aivan älyttömästi, eikä järki leikkaa minkään vertaa... no onhan klo jo 0.40. Sleep well!

vuorokausi vaihtui jo maanantain puolelle...

Kaunis kukkanen (joku mehikasvi - ulkokukka), jonka ostin puutarhalta alennusmyynnistä. Kukat aukeaa vain auringonpaisteella. Kokeilen sen menestymistä sisällä kukkavalon alla, kunhan ulkona säät viilenee.

Sunnuntai aamuna sää ei ollut mitenkään lämmin - reilu +10 astetta ja nettiyhteys ei toiminut, joten aloitin päivittämään sisältöä kotisivuilleni. Vähän tekstin muokkausta ja tuoreimpia kuvia. Huomasin, että minulla ei ole Wilmasta uusia kuvia. Ainoastaan kuva jonka otin viimme viikolla koulutuskentän ruoholeikkuussa.
Päivällä sää lämpeni, just mulle sopivaksi - tarkeni. Kun sain altaisiin vedet vaihdettua, otin Wilman ja Lisan käsittelyyn. Tein niille siistimisajon.. jyrsimiseksi sitä paremminkin voi sanoa. Trimmikone pitäisi varmaan uusia, tai uusi terä. Wilman ja Lisan parrat ovat karmeen näköset, minä en pese niitä ja meillä koirat saavat syödä usein naudan potkaluita ja possunkorvia. Kesällä polttaa aurinko rasvan tehokkaasti partaan ja väri on kuin kampaajalta haettu - (näin muuten eilenillalla surffailessa tv kanavilla amerikkalaisessa ohjelmassa vaalenpunaiseksi värjätyn villakoiran).

Pekka kotiutu alkuillasta ja otti Lisan ja Ihkun autoajelulle kauppareissulle mukaan. Wilma halus jäädä mun kanssa kotiin, joten napsin siitä muutaman kuvan ja nakkelin palkkioksi käpyjä - kuva -käpy lentää - kuva jne.. Mustista koirista on aika vaikee saada "hyvää kuvaa". Pitäis harjoitella enemmän.

En vielä "julkaissut" vähän uusittuja sivujen sisältöjä, sillä ukonilma sotki suunnitelmat, piti sammuttaa kone ja otin varmuuden vuoksi piuhat seinästä. Harmittavasti sähköt meni just, kun TV1 Morse pääsi loppuhuipentumaan... kuka on murhaaja... en ennättänyt nähdä.
Löysin Ihkulta punkin "kainalosta" ja se napsastiin punkkipihdeillä pois. Yllättävän vähän noilla otuksilla on punkkeja ollut. Sääennusteen mukaan sateet jatkuu, joten punkkikanta voi hyvin jatkossakin.

Huommena menen vihdoinkin "turpariin", hiusten leikkaus ja pehmennys. Kiesus, mun hiukset on leikattu viimmeks maalis-huhtikuussa joten odotan kovasti että pääsen eroon tästä kuontalosta.

Uutiset ovat kertoneet, että leivän hinta nousee. Olemme pari kertaa käyneet hakeen Haukiputaalla olevasta Putaan Pullan leipomosta muovikassilliset edullisempaa leipää. Leivät ei ole vanhoja tai muutenkaan "huonoja" ja todella paljon edullisempaa kuin kaupasta ostettuna. Perjantaina menimme leipomoon heti aamu kahdeksalta jonottaan leipäkasseja, sieltä ei voi enään varata niitä etukäteen. Meitä ennen oli ennättänyt rouva, joka kertoi että Jäälissä on joku leipomo mistä saa puhelimella varata ja ihan ison säkillisen. Jos sinne päin ei ole muuta asiaa, niin ei kannata meidän ajella sinne asti. Hyöty menisi bensakuluihin.

Annamme koirille palkkioksi ja makupalaksi ruisleivän palasia, ei tarvi ottaa kuin leivänpalaset käteen ja sanoa, että häkkiin... koirat juoksee kilpaa ulkotarhoihin herkkuja odottamaan. Vähään ovat tyytyväisiä.

Nyt kokeileen, josko uni tulis silmiin. Kauniita unia.

lauantai aamuna...

Kuva; napsin eilen illalla kuvia pihan keskellä kasvavista kukista, jossa ötökät pörräs.
Aamu on lähtenyt rauhallisesti käyntiin huonosti nukutun yön jälkeen. Ilmeisesti toissapäiväinen huhkiminen koulutuskentällä kostautu ja jalat oli koko yön levottomat ja kipeät. Onhan se ihan eri leikata ruohoa tasaisella ja ns. kovalla pohjalla, kuin pehmeällä pellolla. Vaikka kuin olis moottorikäyttöinen ruohonleikkuri, ei se ittekseen kulje... ainakaan jos on pukattavaa mallia :). Niin ja jalkojen venyttäminen ja verryttely pääs unohtuun.

Pekka lähti eilen armeijakavereiden miitinkiin. Koiruudet sai vallata minun seurana sängyn ja se ei helpottanut ollenkaan mun levottomia jalkoja...oli ahdasta. Siirryin yöllä nukkumaan sohvalle, Ihku seuras kaveriksi. Kun aamulla heräsin oli jalkopäässä Ihkun lisäksi myös Wilma ja jalat entistä tönkömmät. En tajua kuinka me kolme olemme sopineet nukkumaan sohvassa.

Sää on puolipilvinen ja lämpöä alle +20... ja heti palelee... mä olen varmaan valkoihonen etelänmaalainen.
Suunnistan koirien kanssa mustikkametsään eväiden kanssa. Hyvää lauantaipäivää.